Istutettuna on minullakin ja niiden 3 kynnen, jotka olivat jo nostettaessa lähteneet kasvuun, naatteihin on tullut hieman lisää pituutta.
Valtsu, siis liotatko hiilet ja kanankakan? Kerrotko tuosta tarkemmin. Minä olen vaan harannut molemmat maahan sellaisenaan.
Iltasella olisi tarkoitus laittaa valkkarimaa valmiiksi.
Eka kerran on nyt talvivalkosipulin kynsiä istutukseen,onko siinä joku niksi istutuksessa ja kasvatuksessa,hevonpeetä on lannoitteeksi.Mitä muuta.
Ennen kasvatin keväällä istutettua ja kasvoi hyvin.
Juu liotan ja lykkän vakoihin, juuret kasvavat ottamaan hiiliin imeytyneet ravinteet ja kasvavat suuremmiksi. Jossain tämän ketjun sivuilla on testituloksia systeemistä muutaman vuiden takaa ja sieltä omaksuin tavan. Intitiaanit harrastivat kasviviljelyä, parhaat sadot kun oli hiiliä kasvualustassa. Kuka keksii millä sivulla, ehkä hakusanalla grillihiili etsien......
olen etsinyt asian esiin teitä varten kerran ennenkin (sivu 142) ->
torstai, 18. elokuuta 2011 - klo 19. 49
tästä raipelin jutusta kun aloitti, sai mainion kertaus"kurssin" aiheesta:-)
*tästä raipelin jutusta* on linkki; toivottavasti toimii edelleenkin
Kopsasin tähän sivulta 142 Raipelin erinomaisen vinkin: ___________________________________________________________________________
raipel 
Naantali , IbViestejä: 857 kpl
Lähetä viesti
perjantai, 10. syyskuuta 2010 - klo 18. 52 (yli 4 vuotta sitten)
"Laitoin viime syksynä talvivalkkareille hiilenpalan (alkuosalle en laittanut, kun muistin hiilipussin vasta peittelyn jälkeen).Oli joku Ruotsalainen tutkimus, minkä mukaan kasvit saavat paremmin ravinteet käyttöönsä. Sipulin juuret olivat kiertyneet niin tiukkaan hiilenpalan ympärille, että hiiltä piti oikein kiskoa irti. Kaikki sipulini olivat tasasuuria, joten vertailu oli helppo tehdä. Niissä, joissa oli hiili Ø oli runsaan sentin suurempi(silmämääräisesti).
Nyt saivat kaikki kynnet hiilipalansa." ______________________________________________________________________________i
Toivottavasti tämä oli sallittu tapa kopsata hyvä vinkki, tulisi helpommin nyt näkyville.
Kiitos Valtsu!
Ihanko vaan grillihiiliä pussi kaupasta?
nimimerkillä ekaa kertaa valkkareita maahan.
Kopsaaminen OK!
iiris-kukka kirjoitti:
Ihanko vaan grillihiiliä pussi kaupasta?
Niitä tai niitä palasia, mitkä eivät ole palaneet loppuun grillissä - muistaakseni pussillinen riittää 5 m2:n hienonnettuna.
Okei, pikkaisen jäi epäselväksi - siis hiilet veteen liotettuna vai pieni hiilenpala joka kynnen alle?
Mulla olisi grillimökkituhkaa, on siellä jokunen hiilenpalakin.
Ja jos valtsu liotat kanankakan niin miten saat sen liukenemaan? Koetin kerran, ei onnistunut.
ootte te lystejä:-)
tuo kopioitu raipelin juttu on sivulla 124. ja aikoinaan tekemäni linkki toimii... ja seurannut keskustelu on ihankin mielenkiintoinen ja vastauksia antava... samoin kuin siv 142 ympärillä oleva... molemmat kohdat kannattaa kyllä lukea kokonaankin eikä tyytyä pelkkään lyhennettyyn versioon...
Linkki sivulle 125, jossa hiilikeskustelussa on antoisia vinkkejä
Hiili itsessään ei siis sisällä ravinteita, vaan maahan on lisättävä myös lannoitetta tai hiilen voi myös ’ladata’ etukäteen. Hiili sitoo itseensä typpeä ja muita ravinteita lannoitteista ja sieltä se vapautuu hiljalleen kasvien käyttöön. Puutarhamaanantai ohjelmassa Pernilla ja John valmistivat biohiiltä, jonka John sitten latasi pissimällä sen päälle http://www.svt.se/tradgardsmandag/tips-bukett-med-gronsaker-biokol-grongodsling. Hiilen ja hevosen-, lehmän- tai kananlannan sekoittaminen myös varmaan toimii, jos ei itse halua toimia lannoitteen lähteenä tai sitten käyttää ihan keinolannoitteita. Talvivalkkareilla tuo hiili on tosi hyödyllinen juttu, koska hiili estää syksyllä lisättyjen ravinteiden huuhtoutumisen keväisten sulamisvesien mukana maasta.
Minä olen tahattomasti valmistanut biohiiltä, kun olen laittanut puulastuja sellaiseen savustusrasiaan grillissä savustaessa. Se purkki on niin tiivis, että ne savustuslastut eivät pala tuhkaksi, vaan muuttuvat hiileksi. Olen sitten aina tyhjännyt ne hiilenpalat kukkapenkkiin. Ois kai pitänyt kerätä palat talteen valkosipulin istutusta varten. Pitää muistaa ensi kesänä savustaa paljon ja kerätä hiilet omaan purkkiinsa syksyä varten.
Kananpaksit lämpimään veteen, kyllä ne liukenee vaan eivät hetkessä. Huitaisen saunan pesästä palamattomat hiilet lillumaan sekaan, lisään sopivasti vettä ja valkkaripenkin pohjalle vakoon annostelen istutuskauhalla, sipulit niille kohdille ja peittelen kerralla koko rivin.
Valtsu, käytätkö lainkaan kalkkia valkosipulille? Mietin juuri että jos nyt olisin vaan laiska enkä lähtisi ostamaan sitä isoa kalkkisäkkiä mistään vaan laittaisin vaan tuhkaa, hiiliä ja kanankökköä valkosipulipenkkiin.
Olen nyt täällä Pohjanmaalla talvivalkkarinyssäkkäni kanssa. Hyvä, että tulin taas tänne lueskelemaan - se on hämmennettävä tänään hiilisopat. Saunanpesästä riittää kyllä kikkareita (luultavasti vähän takassakin on…tai sitten pitää polttaa takkassa tänään vähän tulta kun on kylmä sää)…riittää mun kuudelle valkosipulille varmaan hyvin - eli joku 20-25 kynttä.
Olen suunnitellut istuttavani noi kynnet nyt semmoseen istutuslaatikkoon joka siis on ylhäällä maasta. Mitä meinaatte, oisko huono talvivalkkarille ja jäätys umpeen? Puolesta puhuu kyllä semmonen asia, että ekana kasvihuonesyksynä isä tyhjäsi käytetyn tompsu-kasvusäkin tompsujuuristoineen laatikkoon. Seuraavana kesänä istutettujen kasvien sekaan alkoi kasvaa tomaattiversoa ihan rikkaruohoksi. Yhdessä kulmassa annettiin tomaatin kasvaa ja roikkua laidasta alas. Eli oletan ainakin jonkin osan tomaatin juuristosta pysyneen laatikossa hengissä. Laatikossa ei ole mitään eristeitä - ihan paksua lankkua vaan seinät.
Niin ja missä te liotatte niihin hiiliin sitä kanan kuraa? Jos kerran papanaa pitää liottaa lämpimässä vedessä. Ei taida porukka oikein innostua höyryävistä kanankakkaliemistä sisätiloissa 
Ja ulkona on kyllä niin kylmä (+6), että vesi ehtisi olla lämmintä ihan hetken vaan.
Jos se istutuslaatikko on maata vasten talvella ja siihen reunoille vielä vähän kasaa maata, kariketta, sahanpurua tai jotain muuta irtonaista tavaraa, niin varmaan säilyvät hengissä talven yli. Silleen minä olen istuttanut sipulikukkia joka syksy ja hyvin on talvehtineet. Jos laatikko on avotaivaan alla, siinä pitää sitten olla reikiä pohjassa, että syksyn sateet ja sulamisvedet pääsee valumaan pois. Talvella vielä ois hyvä, että joku käy kasaamassa lunta päälle.
Jos laatikko on ihan irti maasta (terassilla tms.) niin siellä pääsee varmaankin sipulit paleltumaan itämättömiksi.
Olen kasvatellut itusilmuja. Isot itusilmut ovat olleet nyt yhden vuoden maassa ja pienet 2 tai 3 vuotta. Molemmista on nyt tullut n. 1.5 senttiä halkaisijaltaan ja 1.5-2 senttiä korkeudeltaan olevia palleroita. Kysymys kuuluu, minkä kokoisiksi nuo kasvavat ensi kesänä? Noita on yhteensä noin 130 kpl ja mulla ei ole ylimääräistä tilaa, joten itse asiassa kysymys on siitä, kuinka tiheään nuo voin nyt istuttaa?
Olen tava kynsissä käyttänyt aiemmin 20 sentin istutusväliä, mutta niissä taitaisi riittää 15 senttiä? Tarkoituksena laittaa nyt 200 kynttä + nuo itusilmuista saadut pallerot, joten senttipeliksi menee että maa riittää.
Meidän istutuslaatikko on vanhojen tiilien päällä. Tiiliä ei ole pelkästään kehänä reunalla vaan niitä on ladottu pohjaksi (joskaan ei tiiviiksi sellaiseksi), mutta onhan niiden väliköissä ilmatilaa. Hmmm..ehkä pitäis yrittää eristää tuota laatikkoa hieman. Tosin taidetaan vaan kokeilla tuohon laatikkoon...ja sitten myöskin maahan, sillä luovutaan pienestä osasta potturivistöä.
Isällä olikin itusilmuista kasvaneita semmosia hillosipulin kokoisia kynsiä. Ne ovat peräisin kummisedältäni, hänellä ko. valkkarikanta on ollut jo pitkään. Pitää oikein tiedustella onko kannalla nimeä, vai onko se joku näillä Etelä-Pohjanmaan kylillä pitkään pyörinyt nimensä unohtanut kanta. Eli kun on noita vuoden vanhoja itusia/kynsiä ja näitä mun ostamia Aleksandroja, niin riittää tuota matskua sen verran, ettei ihan huutoränkyä tarvitse vääntää jos kummastakin kannasta muutama kynsi kuukahtaa sinne laatikkoon. Jos kuitenkin maahan laitetut näkisivät ensi kevään.