
Tämän kokonen talavivalakosipuli,oli melekeen kokonaan keltaset lehet.Ku nykäsin lähti hyvin maasta,juuret jäi maahan.Näytti ettolis menossa pilaan.Mikähä riivaa?
Mahtaako tuossa Karvarin sipulissa olla muuta vikaan kuin turhan myöhäinen nosto?
Millon ne pienet piti istuttaa takasi ? En muista.
pekkao,tuo oli ainoa joka oli kellastunu palijon ja pinta oli minusta möösinen ja semmosen olonen että alakaa määntymään.
Muut ovat vielä vihireitä vain latvoissa vähän keltasta.
Häh,ei kai nyt oo vielä myöhänen nostoajankohta?!!!
Vai joko ootta nostaneet sipulit sielä etelämmässä?
Ei täällä olla ainakaan valkosipuleita vielä nostettu ja Lahden kupeessa asustetaan…
Alkoi nyt kiinnostaa, että onko muut nostaneet jo valkosipulit kuivumaan? ![]()
Maassa ovat ja kasvavat. Eihän itusilmutkaan ole vielä lähellekään valmiita ![]()
Minä olen joutunut nostamaan jo joitain valkkareita kun lehdet oli jo miltei täysin kellastuneet. Juuret oli kuitenkin hyvin maassa kiinni ja joiltain katkesi varsi, kun aloin siitä nykimään. Suurin osa jo nostetuista on keväällä lavakaulukseen istutettuja ja osa on sellaisia, että ne ei liian lyhyen kylmäkäsittelyn vuoksi ole alkaneet jakaantumaan. Lavakauluksessa olevat on muutenkin sen näköisiä, että ne on varmaan nostokunnossa aiemmin kuin syksyllä pellolle istutetut.
Lisäys: Kävin just nostamassa muutaman valkkarin lisää lavakauluksesta ja niiden kellastumisen syy selvisi. Varsien sisällä kiemurteli sipulikärpäsen toukkia. Mistä nekin pirulaiset ovat löytäneet tiensä tänne kaupunkipihaan. Kaalikoit on syöneet lehtikaalit ja nyt sipulikärpäset on hyökänneet valkosipulien kimppuun. ARRGGH!![]()
Aleksandran itusilmuista kasvatetut “alut” ovat melkoisen pieniä.Minulla oli viimetalvena ehkä erityisen paksu lehtikate niiden päällä,enkä poistanut sitä keväällä.Alkoivat kasvaa ehkä myöhemmin kuin tavallisesti.Ja kylvin itusilmuja todella paljon ja tiheään,eli se kai kostautui pieninä alkuina. Ja osa niistä hävisi tietenkin sinne peltoon,mutta ilmestyvät varmaan ensi keväänä taas.
Kävin mailla poimimassa vadelmia ja samalla nostin kaikki valkosipulit. Ehkä vähän aikaista, mutta se pelto on niin märkä ja jatkuvasti vaan sataa, niin pelkäsin niiden menevän piloille. Ensi viikolla alkaa työt ja sitten on aikaa lähteä sinne vain viikonloppuisin. Viimevuonna aloitin nostamisen 6.8, joten aika samassa aikataulussa ollaan.
Venäläistä alkuperää oleva oli kasvanut taas hyvin ja siinä oli aika kookkaitakin sipuleita. Vain muutamassa näkyi varressa sipulikärpäsen toukan tekemiä reikiä, eli ei ollenkaan samanlaista ongelmaa kuin täällä kaupunkitontilla.
Kun muistelin viimesyksyn tekemisiäni, niin tajusin miksi sipulikärpäset oli iskeneet mun lavakaulukseen. Minä laitoin syksyllä kaikki valkosipulin- ja sipulinvarret puutarhakompostiin. Keväällä kaivelin maatunutta tavaraa kompostorin pohjalta lavakauluksiin. Valkosipulin varsissa oli joitain sipulikärpäsen toukkia ja nehän talvehti hyvin siellä kompostorissa ja varmaan olivat kaivautuneet sinne pohjalle, josta siirsin ne lavakaulukseen kuoriutumaan. Vahingosta viisastuneena täytyy nyt toimia toisin. Kaikki varret ei mahdu lämpökompostoriin, joten ne on paras kai pakata jätesäkkiin ja sulkea se tiiviisti ja jättää talveksi pihalle pakastumaan.
Nostin vaatimattoman satoni, kun varret kaatuilivat. Mitään en tiedä valkkarin kasvatuksesta… on tässä minulle kuitenkin ihan riittävästi syötävää talveksi.
-risa-hieno sato ja hyvännäköset sipulit!

Tässä on mun venäläiset. En kyllä nostanut noita yhtään liian aikaisin. Osassa oli jo melkein kaikki ulkokuorikerrokset menneet huonoksi niin ettei ne säily ja pitää syödä ensimmäisinä. Mun mielestäni näissä oli nyt suurempiakin kuin vuosi sitten.
Ulkona tuli muka liian kylmä, niin pitää loput putsata kuivumaan huomenna, jos vaikka aurinkokin paistaisi. Sääennusteessa on niin paljon sadetta seuraavalle parille viikolle, että aion kuivata valkosipulit sisätiloissa.
Ai hitsit, joko ne pitää nostaa?! Mistäs sen tietää, että ne on valmiit?
Kiitos neuvoista! Pari vuotta vasta olen näitä kasvatellut ja molempina syksyinä ihmetellyt, että joko jo. Saas nähdä, miten ensi syksynä!
Mulla kävi viime syksynä kylvettyjen itusilmujen kanssa vanhanaikaisesti ts. ihailin heinäkuun alkupuolella tiheää heittämällä kylvettyä sekaista muodostelmaa. Seassa oli rikkaruohoja, jotka ajattelin perata samalla, kun nostan silmut maasta. Tässä pohdinta-aikana silmuista katosivat lehdet, joten eihän niitä löytynyt enää sieltä mullan seasta. Putsasin maan rikkaruohoista, ja möyhensin sen pehmeäksi. Kylvin tilalle hunajakukkaa. Kaipa sieltä ensi keväänä nousee runsaslukuisesti ylivuotisia pikkusipuleita. :) Yhden toissavuotisen löysin sen sijaan löysin muka perkaamastani maa-artisokkapenkistä.
Tässä juuri harkitsen nostamista, mutta nuo itusipulit vielä mietityttää.

Kemijärveläinen kanta

Valtsulta saatu “eteläinen kanta”(Alexandra?)
Minä jätin vielä maahan net joihin annoin kasvaa kukkavarren,syyään net sitten ku ituset kasvannu tarpeeksi.
Voi itku ja mä en ehtinyt nostaa valkosipuleja poutasäällä. Täällä on satanut jo ainakin viikon. No viikonlopuksi on luvassa jälleen aurinkoisia päiviä. Josko silloin saisin ne ylös! Toivottavasti ovat vielä hyviä!
Nostin loput talvivalkkarit tänään, ne joihin olin jättänyt itusilmut jäljelle. Suurin osa sipuleista oli jo jakaantunut, mutta ei haittaa kun käytän ne istukkaina ja tietty tuleehan niitä syötyäkin. Ne jotka nostin aikaisemmin olivat paria lukuunottamatta vielä kasassa.
Noston jälkeen suihkutan ne puhtaaksi vesiletkulla ja laitan ilmavaan paikkaan kuivumaan. Aluksi ulos katoksen alle ja viikon kuluessa poikkaisen varsista suurimman osan poikki ja vien sipulit autotalliin ritilähyllyjen päälle loppukuivumaan. Siinä ne koko talven nököttävät ja hyvin säilyvät kevääseen jolloin todennäköisesti viimeistä jo viedään keittiön suuntaan. Eli minulla ne kyllä nostossa kastuvat märiksi oli keli millainen tahansa.
Tietääkö kukaan, mitä lajiketta Sinivuokka aikanaan kasvatti ja myi? Pyydän kovasti anteeksi, jos on ihan väärällä palstalla kysymys. Jos jouk tietää hänen firmansa nimen niin laittaisiko yksärillä? Oli tosi upeita ja isoja + maukkaita. Siskon mies haaveilee nyt samoista. Itellä jäi talvikset oman onnensa varaan monena vuonna, joten minulta löytyisi hänelle vain Sinivuokon kannan itusilmuja, kunhan valmistuvat. Saahan niistäkin, mutta joutuisi odottamaan oikeeta talvis-satoa kaksi vuotta.