Aivan, hyvä idis 
Säästys se odottamisen vaiva itääkö vai ei. Sais kerralla myös enemmän taimia niin pääsis tekemään tammikujaa (sukupolville tosin kun kestää kasvaa aikansa)
Hei kaikille tammitaimi innostuneille.
----------------------------------------
Löysin kirjastosta Heikki Kiurun kirjan:
Jalopuumetsät : perustaminen ja hoito,
Metsäkustannus, 2008 Otavan Kirjapaino
159 s. : kuv., kartt. ; 26 cm.
ISBN: 978-952-5694-24-6 (sid.)
---------------------------------------
Jota suosittelen lämpimästi. Siinä on paljon avohakkuualan, pihan tai esim pellon tammimetsisttämisestä terhoilla tai taimilla.
Muutamia pointteja.
A) Jos taimen terhot kylvää syksyllä itävyys on hyvä mutta altistuvat myyrille (myyrien yleisyys tietty vaihtelee vuoden ja paikan suhteen - viihtyvät heinikossa)
B) Jos terhot istuttaa keväällä säästyy pahemmilta myyrätuhoilta mutta osa terhoista saattaa jääjä itämättä tai itää heikosti (yleisesti ottaen terhot itävät muiden puiden siemeniin verrattuna kuitenkin erittäinkin hyvin)
C) Tammen terhoista voi idättää erikseen taimia mutta nopeasti kasvavan paalujuuren takia pitisi taimet istuttaa mielellään noin 20 senttimetriä korkeina. Jos näet juuret kasvavat idätys ruukussa tai vastaavassa sykkyrään ne eivät myöhemmin suoristu vaan siitä tulee kasvuvaikeuksia ja hidastumista myöhemmin.
T: Jklak
Höh, meillä mitään tammen siemeniä ole. Pari oravaa tekee joka syksy retken tänne meidä peltoaukealle kahden tammen takia. Aina muutama päivä ennen kuin minä ymmärrän, että vois terhoja kerätä. Eivätkä takuulla jätä mulle yhtään.
Hei kiitos Jklak. Lukemista voiskin hakea nyt kun lapio ei vielä maahan pysty.
Joissain puistoissa joi olla valtavia terhoesiintymiä syksyisin. Esim Espoossa Aurora Karamzinin puistossa on paljon tosisuuria tammia jotka tuottavat terhoa niin että kävelypolut suorastaan peittyvät. Oravat unohtavat kätkyjään kovalla prosentilla ja osa kurreista menehtyy talvisin jolloin kaikki niiden kätkemät terhot jäävät jemmoihin. Myyrät ovat ärsyttäviä kun syövät terhot. muuten tammi toipuuvaikka puput tai peurat syövät versot
T: Jarkko ]
Jklak'n kirjavinkki on hyvä juttu..täytyypä käydä kirjastossa. Tuo voisi olla hyvä hankintakin.
Elimäen Mustilan taimimyymälästä löysin viime kesänä, suomenkielistä nimeä en tiedä jos sellainen on, Quercus ellipsoidaus ...ihastuin sen punaiseen syysväritykseen ja kun halvalla sai. Pahus vaan, että tammet ovat niin suuria taviskotipuutarhaan mutta oi niitä onnellisia, jotka lääniä omistavat.
Piti vielä tähän itseäni kehua, että meillä on siirretty parikymmenvuotiaat tammet täydestä pusikosta keskelle peltoa ja hyvin ovat kasvaneet viimeiset kymmenen vuotta, ovat nyt n. 6m korkeita. Kirjatietojen mukaan ei olisi ollut mahdollista, mutta kun meillä ei aina kaikkea uskota. Saa nähdä miten selviävät tästä poikkeustalvesta. Mutta siis yhtäkään uutta taimea ei ole näkynyt.
Siinä mainitsemassani kirjassa sivutaa myös tammen kasvattamista sahatavaraksi. Sitä varmaankin ? tuo sykkyräinen heikko juurakko haittaa oleellisesti. Esim Fiskarssissa lienee istutettu tammivesakko niitetty tasaiseksi perustamisvaiheessa juurien vahvistamiseksi ja kasvun nopeuttamiseksi 10-30 vuoden ikäisillä tammilla…
T: Jklak ]
Kastelukannu, Quercus ellipsoidaus on kuulemma myyrien erikoisnamiherkkulistalla (Jaakko silloin Mustilassa vinkkasi suojaamaan pienen taimen myyräverkolla).
Meille kotiutui siitä samasta kylvösatsista yksi ja viime viikonloppuna Mustilan hemmot epäilivät, että sille loppusatsille taisi käydä syksyllä köpelösti. Eli koetetaan pitää omamme kasvussa, saattavat olla sen kylvön ainoat talvehtivat. Istutin verkkopoteroon niin, että seinämää on myös maan alla (vesimyyriä piisaa edelleen), saa nähdä kuinka muutoin käy, sillä taimi meni multiin aika myöhään, juuri ennen maan routaantumista.
minulla on ulkovarstossa 5 terhoa kylmäkäsittelyssä paperipussissa. keväällä aijon sitten laittaa multiin.
Oravan tekoset ovat säilyneet koko talven vihreinä pasuunankukan juurella.
Oksaton tammi on toki arvokasta sahatavaraa mutta tuottoisampaa voisi olla vaikka aivan tavallinen leppä. Siitä saisi hienoa raaka-ainetta paneleiksi saunaan ym. Oksattomaksi karsiminen tukin mittaiseksi on tosin raskasta työtä ja niskalle pahaa.
Haapakin voisi kelvata mutta silloin pitää lautojen päällä olla paljon painoa, muuten laudat kieroutuvat. Sain hienot ovet saarnesta, kaadoin kerrostalon pihalta liikoja puita ja en ottanut niitä polttopuuksi. Vein sahalle ja sitten kaverin navetan vintille kuivumaan, Kauhajoen ammattikoulu teki kaapit ja saarniovet, joita ei taida Suomessa olla montaakaan. Saaarni on aluksi valkoista mutta väri muuttuu kauniin hunajan väriseksi.
Tiedän niskavaivan koska aiemmin leikatessani paljon puita ja aitoja niskan piti olla vinossa ja siinä alkoi huimata vähitellen, verenkiertovaivaa.
Mitä tahansa metsäpuita kannattaisi alaosasta karsia oksattomaksi paneli tai lautamateriaaliksi.
Mikä aiheuttaa nämä tammeen? "Kuorittuja" oksia tuntuu tulevan lisää vuosi vuodelta 
Mun vanhempien pihalla oleva tammi ainakin on monena vuonna kärsinyt kun se ensin tekee lehdet ja kukat, sitten tulee pakkanen ja kaikki uusi kasvu paleltuu tyystin, ja sitten se joutuu aloittaan alusta.Heillä on sellainen hallainen piha ja kun tätä nyt tapahtuu vuosivuoden perään
niin aina vaan enemmän oksia kuolee ja tammi on jo aika ruma.
Se on jo yli 40 vuotias, ja teki jo terhojakin ennenkun nää keväthallavuodet alkoivat.
Heidän pihansa on pirkanmaalla, II vyöhyke.
En ole huomannut, että tuolle olisi paleltumista käynyt, mahdollistahan se silti. Jospa tuo sitten on normaalia, eipä sille paljoa pysty tekemäänkään
Se paleltuminen on ainakin meillä ollut aika näkyvää, kun ensin on limenvihreet kauniit pienet lehtirykelmät ja sitten pakkasyön jälkeen ne on kun keitettyä kaalia, ja se kestää aika kauan ennenkun se jaksaa näkyvästi tuupata niitä uusia lehtiä.Luulenpa että olisit huomannut.
Olisin kyllä juu, ei se sitten ole paleltumia saanut.
Mutta muutenhan tuota on kuulemma alkuvuosinaan rääkätty ennen muinoin, ei ole varmaankaan parhaassa mahdollisessa kunnossa. Se tekee lehdet myöhemmin kuin naapurin tammi ja pudottaa ne myös syksyllä aikaisemmin.
Meidänkin tammet palelluttavat versojaan joka kevät, mutta eivät ne siitä ole pahakseen panneet, terhoja tekevät joka vuosi eikä yhtään oksaa ole kuollut. Tammet ovat kyllä muutoin oikein hyvällä paikalla. Veikkaisin, että noilla kuoriutuvilla tammilla on jotkin olot huonommin kuin ennen. Osuuko niihin toisten puiden oksat? Tammi ei tahdo muita puita sietää edes hipaisuetäisyydellä. Meillä oli saman ikäinen tammi ahtaassa paikassa kuusen ja koivun vieressä ja vielä liian lähellä taloa, ja ne kuuseen osuvat oksat kuolivat kaikki. Kuusi on tammen pahimpia vihollisia Ruissalossakin.
Meidän tammella ei ole mitään puita niin vieressä, eikä muutakaan muutosta, mutta siellä on aina se pakkanen niin kova, että kaikki vihreät osat menevät, siis latvastakin, viimekesänäkin oli kesäkuun puoli kun se pakkanen taas tuli.Ja muistaakseni isä sanoi että jonain vuonna kun oli oikein aikainen kevät, niin pakkanen vei uudetkin lehdet, eli kaksien lehtien menetys heti alkukesästä.Se on kyllä niin hallainen tontti että mihinkään kauhean eteläisiin lajeihin ei kannata panostaa.Nyt parina vuonna on taas ihan syyskuun alussakin ollut pari senverran pahaa hallayötä että daaliat yms. ovat paleltuneet.
Kokemukseni mukaan paras tapa lisätä tammia: kerätään terhot syksyllä ja varastoidan purkkeihin (kerroksittain hiekkaa ja terhoja) ja purkit kaivetaan maahan. Keväällä kylvetään terhot rivihin ja parin-kolmen vuoden kasvun jälkeen istutetaan taimet metsään.