Rotkokielo ja tertturotkokielo.
Mikähän “kielo” tämä nyt sitten on, vai onko ollenkaan “kielo”?
Löydettiin äidin kanssa tuo kasvi reilut 10 vuotta sitten luonnosta, kuivasta paikasta kalliolla. Otin silloin pienen juuren.
Joka vuosi on levinnyt laajemmaksi, ei kuitenkaan haitaksi asti.
Kukissa vahva hunajainen hyvä tuoksu.
Kalliokielot ei ole vielä nousseet, epäilen etteivät nousekaan. Olivat “villiä” kantaa.
Kalliokielo kannon kupeessa 
Kirjava versio kukkailee myös
Tähkärotkokielo on kaunis
Tarhakielo eli tarhakalliokielo, Polygonatum × hybridum
Tarhakielo on torvikielojen sukuun kuuluva risteymälaji, jota viljellään koristekasvina. Sen kantalajit ovat lehtokielo ja kalliokielo. Tarhakielo kasvaa kantalajejaan kookkaammaksi, 50–100 senttimetriä korkeaksi ja muodostaa joskus laajoja kasvustoja.
Se sopii varjoisiin perennaryhmiin ja metsäpuutarhoihin. Tuoksuvat, nuokkuvat kukat ovat yksittäin tai pareittain lehtihangoissa. Kooltaan torvimaiset kukat ovat 15–30 mm pitkiä ja väriltään hieman vihertävän valkoisia. Kasvi kukkii touko-kesäkuussa. Tarhakalliokielo ei tee marjoja. Se leviää maajuurakon avulla. Kasvi on myrkyllinen.
