Tarhakurtturuusut, Rugosa-ryhmä

Upea kasvu alasleikkauksen jälkeen Rugosalla! Helsingissä tämä kasvusto leikattiin syksyllä maata myöten, ja nyt näyttää tältä. Erikoiseksi näkymän tekee se, että kukat ovat aina oksan päässä.




Voiko mustalaikkutauti iskeä kurtturuusuihinkin? Olisiko kenelläkään kokemusta asiasta? Ruusujen lehdissä on ruskeita pilkkuja ja lehdet lakastuvat.

Nämä ruusut on istutettu vuosi sitten, ja niitä on 12 kpl rivissä pohjoiseen viettävässä rinteessä, ja ruusujen ympärillä on nurmikkoa. Paikka ei ole paahteinen. En millään jaksa uskoa, että nämä oireet johtuisivat liiasta märkyydestä. Ruusujani en ole paljoakaan tänä vuonna kastellut, tosin viime viikolla annoin kannullisen Puutarhan kesä -lannoitevettä (10 l) joka pensaalle, kun huomasin nuppujen alkavan ilmaantua ja ajattelin, että jaksavat sitten kukkia ja tehdä niitä kiulukoita, joita niin kovasti olen odottanut. Teinköhän karhunpalveluksen ruusuilleni? Mutta kyse oli vain yhdestä kannullisesta, ja maaperä on läpäisevää ja hiekkapitoista. Kurtturuusujenhan pitäisi olla kestävimpiä ruusuja, mitä saa, ja kauniistihan nuo kukoistavat tienpenkoillakin. Puutarhakirjat kertovat, että kurtturuusuun eivät yleensä taudit iske, ja jotta kirvat olisivat lähes ainoita potentiaalisia tuholaisia.

En kyllä ala mitään, jos nyt on alasleikattava useampi pensas. surullinenNiin kauniisti kasvoivat, eivätkä olleet moksiskaan hankalasta talvesta. En minä niitä enää uskalla kastellakaan, kun en tiedä, lakastuvatko lehdet kuivuudesta vai märkyydestä. Viikkoon ei ole kyllä satanut ja on ollut tosi lämmintä ja kuivaa, mutta öisin tietysti kastetta. Nämä taudin oireet huomasin oikeastaan vasta eilen, kun yksi pensas alkoi ruskettua. Pensaan sisällä alimpien oksien kaikki lehdet ovat aivan käpristyneitä ja kuivettuneita. Lähempi tarkastelu osoitti, että oireita on muissakin pensaissa. Jos kyseessä ei ole mustalaikku, niin mistähän oireet voisivat johtua? Kirvoja en ole havainnut, enkä muitakaan ötöjä.

Voisin yrittää laittaa kuvan, jos saan tänään kameran lainaksi. Oma digimme on tällä hetkellä reissussa, joten en ole päässyt kuvailemaan...

Ja jos tämä viesti nyt tuli väärään ketjuun, niin joku viisaampi siirtänee tämän oikeaan paikkaan.



pumilio, vastaan täällä koska kysymyksesi olisit voinut laittaa tähän jatkoksi :)
tämän valkoimiin kuuluu Ritausma

http://www.sofianlehto.com/ruusut.php

Pidin viime sunnuntaina puutarhakauden päättäjäiset. Tänään pidin sitten vastaavat avajaiset…



Töistä tullessa piipahdin ystäväni PääPuutarhurin luona katsomassa mitenkä ovat ehtineet syystöitään tekemään. Pääpuutarhuri nosti alesta jääneet “raaskut” autoni peräkonttiin.



Valikoimasta löytyi pari kevätatsaleaa, muutama syyshortensia, jotain angervoja (nimilaput hukassa), yksi tuivio ja kuusi ruusua.



Kaiken muun sain maahan paitsi ruusutarha jäi tekemättä. Tuli pimeä.



Ruusuista olisikin vähän kysyttävää - en ole mikään ruusuihminen, mutta roskiin olisivat mokomat joutuneet, joten rescue-hengessä otin ne mukaani. Muutamassa oli jopa nimilaput - on R. rugosa ‘Alba’ elikkä vissiin valkoinen kurtturuusu - toivottavasti kerrottu. Sitten oli pari R. rugosa ‘Mimmi’, josta ei ole mitään tietoa edes googella hakien. Pari Martin Frobisheriä oli kans - sehän on vaaleanpunainen, kerrottu ja tuoksuva. Minkähän korkuisia näistä tulee? Mimmistä olisko kellään kuvaa?



Sitten on pari ylläriä - nimilaput olivat täysin haalistuneita. Toinen näytti samantyyppiselle kuin tornionjokilaakson ruusu ja toinen oli pieni, hento ja rento. Vaan ei lehtiäkään jäljellä…



Saapa nähdä talvehtivatko nuo, on vähän myöhäinen istutusaika. Toisaalta vahinko ei ole suuri :slight_smile: Voisin tietenkin vaatia keväällä takuutaimet menehtyneiden tilalle…



Ja olo on hakattu… Toisaalta olen ylpeä itsestäni, sillä atsaleoja varten piti kaivaa, pohjustaa ja kivetä uusi pengerrys kivikkoon sekä sekoittaa siihen uusi kasvualusta perusmaasta, hiekasta ja lannasta. Saapas nähdä miltä se näyttää päivänvalossa… oli himppasen hämärää kun lopettelin.



Jospa huomenna vääntäisin sen ruusutarhan.

Mimmiä oli vielä kesällä Oulujoen taimistolla. Myös sivustoilla oli siitä tietoa. Yksinkertainen ruusunpunainen kukka jäi mieleeni. Semmoinen luonnonruusumainen kasvi.

Albasta pidän itse oikein kovasti, tosin se minulla aloittaa aika vaaleanpunaisilla kukilla, jotka sitten haalenevat, ovat kerrotut, mutta eivät voimakkaasti. Pysyy 1,20 metrin korkuisena, lehdistö on heleän vihreä. Kukat tuoksuvat suloisen vanhanaikaiselta ruusulta.
Martin Frobisheriä ei minulla ole, Ruusukirjan mukaan täysin kerrannaiset kukat ovat hennon vaaleanpunaiset ja tuoksuvat, mutta herkät kosteudella, kukinta-aika pitkä. Pensas talvenkestävä, pysty, harvahko,hidaskasvuinen, lopulta 1,5 metriä korkea. 

Kuva Albasta juhannuksen alla.



Kiitos Horsma ja Merlin. En ehtinyt kuopia ruusutarhaa tänään vieraiden vuoksi. Enkä huomennakaan töiden takia. Toivottavasti viikonloppuna ei maa ole jäässä.

Hei! Leikkasin keväällä n.2m korkean kurttulehtiruusu aitani matalaksi 20cm. Nyt aita on lähtenyt hyvin kasvuun, mutta osa oksista roikkuu/kasvaa maata pitkin. Aidasta ei ole siis juurikaan näkösuojaksi tällähetkellä. Onkohan jotain tehtävissä? Tukikeppejä en haluaisi laittaa, kun aita on niin pitkä. Roikkuvat oksat ovat terveen näköisiä, mutta vaaleanvihreitä ja eivätkä niin puumaisia kuin osa oksista.

Leikkasin viime keväänä alas pihatien varressa huonosti kasvaneen kurttulehtiruusun. Kasvu virkistyikin melkoisesti. Tilanahtauden vuoksi ajattelin ruveta pitämään aitaa matalana ja siksi leikkasin viime viikonloppuna koko aitauksen n. 30 cm korkuiseksi. Heti leikattuani aloin pelätä tehneeni suurenkin virheen. Mitähän tällainen leikkaus mahtanee nyt saada aikaiseksi ja mikä lienee paras menetelmä saada tilanne korjattua?

Kurtturuusulla ei ole hätää. Sitä käytetään tienvarsiruusuna juuri tuon hyvän leikkauskestävyytensä ansiosta. Leikkaustapit saisivat vain olla matalammat, tyvestä poikki vaan: uudistuisi koko kasvu paremmin.

En ole ikinä ollut mikään ruusuihminen, kauniitahan ne toki ovat mutta aih! niin piikkisiä! Eli niitä on vaikea hoitaa, kissani raapivat minua verille jo ihan tarpeeksi… Mutta nyt olen ihastunut kurtturuusuihin, yksi pihalla jo onkin entisten asukkaiden toimesta ja viime kesänä sain sitä elvytettyä ehommaksi. Ensi keväänä toivon löytäväni tarhakurtturuusu “Ritausma”, täytyy jo suunnitella mihin kohtaan pihaa sen laittaisi -jos löytäisi. Kurtturuusut ovat käsittääkseni niitä ‘helppoja’ ruusuja, eivät lienen ole niitä puutarhan diivoja (niitä kun ei minun taidoillani vielä saada viihtymään). Kevättä odotellaan!!!

Caracal, uskoakseni saat Ritausman tilattua ainakin Hongiston Taimistolta, Koskelta. Ja on taatusti myös omajuurinen. Ritausma kukki pakkasiin saakka, on kyllä kaunis, mutta aivan jumalattoman piikkinen… Siis kurtuissakin on vähän vähempipiikkisiä vaihtoehtoja. Vaikkapa Martin Frobisher. Ja Teresanruusua voi aina suositella, sehän on käytännöllisesti katsoen piikitön, kaunis ja kestävä.

Onkohan totta, että kurtturuusu leviää kuin tauti ja eroon ei pääse enää koskaan, kun on kerran sen pihaansa päästänyt? Muuten se olisi juuri sellainen puska minkä haluaisin: kukkii pitkään, helppohoitoinen, ei erityisen tarkka kasvuoloista, talvenkestävä, tekee kiulukoita hyödyksi asti. Tiedättekö muita ruusuja, jotka täyttäisivät näitä vaatimuksia? Vai uskallanko kuitenkin ottaa kurtturuusun?

On totta. Paitsi jos laitat sen riittävän tukevalla materiaalilla vuorattuun kuoppaan, josta se ei lähde juurivesoilla leviämään. Meiltä saisit pistokkaita ja juurivesoja ihan niin paljon kuin haluat. (vaan taitaa Tampere olla liian kaukana)

Kiitos valaistuksesta. Mikä olisi sellaista materiaalia? Ja pitänee olla aika iso kuoppa?

Juuriestematto. Ja vain se oikea juuriestematto tehoaa, kannattaa olla tarkkana sillä kaupoissa myyvät vaikka minkälaista kangasta tuolla nimellä. Oikea juuriestematto on harmaata, kovaa, jäykkää, lasikuitumaista kangasta (ei pehmeää karvaista, se on maanrakennuskangasta eikä estä juuria). Myydään puutarhamyymälöissä ja rautakaupoissa joko valmiina paloina tai metritavarana.

Okei. Kestääkö se matto sitten vuosikaudet, ettei myöhemminkään rupea leviämään?

Kestää. Kuopalla tarvii syvyyttä olla jonkin verran, leveys määräytyy sen mukaan kuinka laajalle alueelle sitä ruusua tahdot.

Tarhakurtturuusuissakin toki on eri lajikkeita, joista läheskään kaikki eivät tee juurivesoja ainakaan haitaksi asti. Minulla ainakaan Ritausma ei ole tehnyt ainuttakaan, ja kukkii tosi komeasti pakkasiin asti.

Löysin Oulujoen taimistosta tarhakurtturuusun, jonka on nimetty Karjasillan kulkuriksi. Onko kellään sitä? Olisi kiva kuulla kokemuksia ja nähdä vaikkapa kuvia siitä. Näin kyllä kuvan kukasta kuvagalleriassa: Valkoinen kukka, jossa on erikoiset ripsimäiset kerrotut terälehdet. Emokasvi on löydetty puistosta, joka on Karjasillan puolella Laanaojan varressa ja siitä menee alikulkutunneli Raksilan puolelle. Tilasin sellaisen aivan nostalgiamielessä, sillä olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni Karjasillalla. Mieheni lapsuudenkoti on 50 metrin päässä tuosta kyseisestä puistosta. Siksi tuo laji on meillä Must uuteen ruusutarhaamme.