Hjelppiä! Mikähän kumma on ollut talvessa vikana kun jokaisesta kurttulehtiruusupensaasta 3/4 oksista on kuolleet. Pelkkää kuivaa käppyrää jäljellä. Pensaat ovat vanhahkoja eikä niitä ole taidettu leikata vuosiin. Nyt leikkasin kaikki kuolleet pois ja voi minkä näköistä jälkeä jäi jäljelle
Jäljellä on vain pitkiä paksuja oksia joissa ei haaran haaraa ja lehtiä on vain latvassa, eli aika kamalan näköisiä. Jouduin napsimaan oksia poikki myös ihan maata myöten ja jäin tässä miettimään että olisiko parempi
A) Annan pitkien, puolikaljujen varsien jäädä paikoilleen ja odotan uutta kasvua, kun uutta kasvua tulee sen verran, että näyttää jo joltain, niin leikkaan nämä loput rumat alas ja jätän uuden kasvuston. (näitä pitkiä rumia varsia jäi noin 5kpl per "pensas" eli ei juuri mitään)
B) Leikkaan ihan kaiken lopunkin alas, jätän vain pienet pätkät törröttämään merkiksi että tässä ne joskus olivat..
Pensaat ovat olleet vähän kuin aitana ja siksi en haluaisi ihan kaikkea leikata kerralla alas vaikka rumia ovatkin nyt eli voinko toimia mallin A mukaan, vai onko uusi kasvusto parempaa jos kaikki on leikattu alas kerralla?
Entä kun uutta kasvustoa tulee (nämä on todellisia riesa leviäjiä, etten edes epäile etteikö uutta kasvua tulisi) niin annanko vallata koko alan 



mihin haluan aidaksi vai leikkaanko malliin 





(nuo välissä on vain ruohoa
) Nyt nämä ovat malliltaan tuota viimeistä eli omina pensainaan, mutta kun haluaisin tiheämmäksi aidaksi ensimmäisen mallin mukaan niin onnistuuko se? Vai tukehtuuko ne itseensä jos annan kaikkien kasvaa ja rajaan vain leikkurilla ettei koko nurmikkoa peitä?
Kumpi malli on nätimpi vanhempana, tuleeko ensimmäisestä esimerkistä vain pelkkää rytöläjää?
Ei siinä varmaan mitään vikaa ole, tollasiksi ne tulee jos ei leikkaa luulisin?
Varmasti nuo pitkät rumilukset johtuu juurikin siitä ettei niitä ole leikattu minun tietääkseni vuosikausiin (varma tieto ettei ainakaan 4vuoteen, mutta luulen että vielä useammasta vuodesta on kyse) Se oli outoa että kaikki haaraiset oksat olivat talven aikana kuolleet, tuollaista joukkokuivumista ei ole tullut vielä vastaan noissa pensaissa.
Kurtturuusupensaat voi surutta leikata alas. Ei ihan maata myöten, semmoinen 15 cm on ihan hyvä jättää vanhaa versostoa, paitsi ihan kuivat oksat juurta myöten pois. Siitä se sitten uusiutuu tuuheana ja nättinä, ja kukkiikin saman vuoden versoilla.
Kurttulehtiruusu versoo nopeasti uudet oksat, kun leikkaa pensaan matalaksi vähintään noin joka viides vuosi.
Hmm, eli laitan leikkurit viuhumaan vielä huomennakin ja napsin alas loputkin 
Kilppu, kuulostaa tutulta… Siistin oman kurtturuusuaitani rikkaruohoista ja kuivista oksista eilen. Lopputuloksena kokonainen aukko aidassa: yhdestä kohdasta olivat kaikki oksat kuivuneet. Taidanpa kokeilla samaa lääkettä kuin sinäkin, leikata alas koko pensaan. Mutta teen sen vasta syksyllä, kesällä on mukavampi saada vähän näkösuojaa. Onko muuten mitään eroa lopputuloksen kannalta sillä, leikkaako pensaan alas syksyllä vai keväällä?
Sellaistakin vaihtoehtoa mietin, kun nyt se aukko aitaan syntyi, että jos siihen istuttaisi jonkin puun. Miltä kuulostaa? Onko ehdotuksia siitä, mikä puu sopisi kurtturuusujen keskelle ja vieläpä pärjäisi siinä?
Laitan nyt viestiä tähän ketjuun kun en oikeen tiedä minne muuallekkaan. Tietääkö kukaan miksi valkokurtturuusun (“alba”) nuput punertavat? Auetessaan ne ovat kuitenkin täysin valkoiset.
Voisiko maaperällä, kalkilla tms. olla tekemistä asian kanssa? Vai onko kurtturuususta edes olemassa täysin valkoista muotoa?
Monen valkoisen kukan nuppu punertaa hiukan. Tuokin on punaisen kukan valkoinen muoto, kait sillä sen verran on emon geenejä tallessa.
Jos malttaisi odottaa sen aikaa, että nuput aukeavat?
Jos olisin asiakaspalvelija, niin ottaisin taimet takaisin ja korvaisin ostohinnan, jotta pääsisin nätisti sovinnolla asiakkaasta eroon. Pahoittelisin, ettei kasvi ole vastannut ostajan odotuksia ja kertoisin, että kukinnon väri koskee vain kukinnon väriä, ei nuppuja. Oli myyjä tai asiakas sitten väärässä tai oikeassa, niin tämmöisessä tapauksessa molemmat häviävät joka tapauksessa.
Mutta tämmöisen löysin googlettamalla:
Kirjasta Shrub Roses: Paradise in Bloom, Marilyn Raff sanotaan rosa rugosa albasta näin:
... the closed buds are pale pink and unfurl to reveal 3-inch single cupped white flowers adorned with coppery yellow stamens...
... nuput ovat vaalean pinkit ja aukeavat paljastaen 3 tuuman levyiset yksinkertaiset valkoiset kukat, joita kaunistaa kuparinkeltaiset heteet...
Punaiset kiulukat siihen ruusuun tulee vaikka olisikin valkokukkainen...
Tosta geenihommasta saa hyvin tieteellisen kuuloisen syyn, ja on ihan pätevä selityskin. Jollei auta, kasvit vaihtoon vaan ja toivotukset, että ehkä jostain muualta löytyy toiveita vastaava kasvi.
Just noin ku nanikka ja Heksu sanoivat. Tieteellinen selitys ensin, et kuuluu ko. ruusun luonteeseen ja jos asiakas on vieläkin tyytymätön ni sit vaan taimet takas ja asiakkaalle rahan palautus. Asiakas joko suuttuu lopullisesti ja vaihtaa taimistoa (tosi hankalan asiakkaan menetys ei ole kuin plussaa, ilkeästi sanottu tiedän, mut…) tai ymmärtää miten luonnossa kaikki ei voi aina ja jokakerta olla niinkuin ite kuvittelee, leppyy ja tulee takas toistekin. (Teko-)hymyä vaan peliin ja siitä se suttaantuu.
…ja nyt poistan nuo viestit etteivät asianosaiset käy niitä lukemassa! Kiitos paljon kaikille!!(: Toivottavasti näillä eväillä saadaan asia selviämään!
Mihinkä ryhmään kuuluu Teresan ruusu?
On kestänyt vuosia,ei leviä juurikaan,kukkii pitkälle syksyyn.
Teresanruusu eli Thérèse Bugnet on rugosa-ruusun risteymä.
Onpa Tourangellella kaunis tämä ruusu - Ruususeuran mukaan omajuurisenakin saatavana, pitää pistää korvan taa.
Uskoisin omani olevan omajuurinen,se mikä leviää on samaa,mutta hyvin vähän leviää.
Ostin tänään kaksi Teresanruusua, kaivan vanhat kurtturuusut hiiteen tuosta kuusiaidan edestä, ja laitan Teresat siihen. Ihan pääsevät paraatipaikalle, pihaantulon laitaan ensimmäiseksi. Mietin vaan että mahtuisiko siihen vielä joku kolmas… voi kyllä tulla ahdasta. Tuoksuva Wasagaming olisi herkku. Sitä löytyy yksi hiekkapihan toiselta laidalta. Teresaakin on yksi entinen, kasvamassa (toivon mukaan) köynnökseksi ruusuportissa.
Hirvittää vaan kurttujen pois kaivaminen, ne on levinneet kuusiaidan sisään… hirveä homma, ja tuskin kaikkea saa pois, kaivan suuren kuopan ja laitan juuriestematon ja uutta multaa, ja myrkyttelen varmaan sitten ne kurtturuusut jotka sieltä ulkopuolelta nousee.
Kurtturuusua voisi ihan kiulukoiden takia siirtää vähän johonkin, muuten en siitä tykkää.