(Perennat)
Vihdoin ja viimein sain kuusi kappaletta näitä ihanuuksia 
Laitan ne alppiruusujen kavereiksi, kestävät hapanta. Kellään kokemuksia näistä?
Yhden kesän kokemus on - herkän kaunis kasvi on hän ja jännityksellä odottelen herääkö ensimmäisen meillä vietetyn talvensa jälkeen...
Miulla on ollut jo monta vuotta, hyvin talvehtii, muttei savimaassa kovin rehota. Isot nuput on jo kasvissa.
Jyväskylän lähettyvillä kasvoi äitini kukkapenkissä tarhavarjohiippaa jo yli 50 vuotta sitten. Sieltä olen alkuja tuonut omaan kukkamaahanikin ja joka kevät ne paikasta riippumatta ilmaantuvat punertavine nuppuineen ja kehittyvät nopeasti. Kuivassa,aurinkoisessa paikassa kärsivät keskikesällä,mutta varjossa ovat reheviä syksyyn asti. Kaunis kukinta ei kestä kauan,mutta lehdistö on tuuhea ja peittävä eikä kasva kovin korkeaksi.
Löysin tuosta kohtuullisen kuvan, joten lisäillään tänne.
Siinä kasvi minunkin makuuni. Meillä ei sitä vielä ole, mutta viime kesänä näin sitä yhdessä pihassa ja siitä asti olen siitä haaveillut.
Jos hyllyssänne on kirja Månsson & Johansson: Sipulit ja Mukulat keväästä syksyyn, niin vilkaiskaapa aukeama sivuilta 28-29, jossa varjohiippojen joukosta nousee valkoisia tulppaaneja. Tuo kuva oli aikoinaan lähtösykäys varjohiippahulluudelleni. Lajikkeitakin on kertynyt jo toistakymmentä, ja lisää löytyy maailmalta koko ajan. Viimeisimmät tuli marraskuun alussa Skotlannista, ja sydän sykkyrällä odotan onko niissä eloa 30 senttisen lehtipatjan ja puolimetrisen lumikerroksen alla vietetyn talven jälkeen.
Hullunkuriset perheet: kerää koko perhe 
Onko Horsma sulla kuvia varjohiippaperheen jäsenistä?
Paulastiina 
Tolkulta lainattua, ei ollut oma keksimä.
Ei ole tullut kuvattua niitä, mutta täytyy tuo kevään herääminen filmata tänä vuonna. Varjohiipoilla se onkin varsinainen näytelmä. Joka vuosi olen luullut katsellessani ruskeita lehtiä, että tuosta se ei enää herää. Sieltä ne vain tulevat, lehdet ja kukat joka vuosi.
Juu Paulastiina, tämmöiseksi tämä menee . Saas nährä mikä seuraavan hulluuden aiheuttaa, kun tämä perhe on kasassa.
Jättiläisepimediumin löysin Englannista ihan kohtuuhintaan. Ei ole vielä vastausta kuulunut mikä on hinta Suomeen toimitettuna. Vähänks jänskättää …
Epimedium x
youngianum ''Niveum'' valkovarjohiipan nimellä näyttää kulkevan tuo minulle luvattu. huolinhan minä sen. kaunis on yksinkin ja kun morsiusleinikin viereen pääsee niin jopa on enemmän kuin kaksinverroin kaunista. - kurpitsa, katsotaan minkä kokoinen jakopala on tulossa. mielellään lähettäisin sinulle siitä osan. olisi sitten mukava pyytää sinulta tilalle, jos omalleni käy köpelösti:-) ja jos taas onnistun kasvatuksessa, saat varmasti palan ensi keväänä.
Voi vinde nyt vasta huomasin että on olemassa tällainenkin ihanuus kuin tarhavarjohiippa! Ja mulla on atsaleojen alla tilaakin. Haluisko joku vaihtaa erittäin elinvoimaisiin salkoruusun (vadelmanpun, yksinkert.) taimiin? Niitä mulla olis jakoon ehkä seitsemän (en nyt voi laskee kun olen töissä 
).
Hän on niin elegantti.
Onpas se ihana. 
Huomasin tänään tuollaisen tarhavarjohiipan läheisellä puutarhalla, ja pakkohan se oli mukaan ostaa. Iso ja komea kasvi, ei mikään pikkutaimi.
Ostin eilen tarha- ja valkovarjohiipat, ihan uudet tuttavuudet. Onneksi en ennättänyt istuttaa, kun tykkäävätkin happamasta maasta. En raskinut ostaa kuin yhdet taimet. Ovatko hyviä leviämään ja millä tavoin?
Ei meillä ainakaan hapanta maata ole. Hitaasti leviävät, ovat aivan ihania. Valkovarjonhiippa on miulle uusi, pitääkin kuukkeloida.
Voi hitsi kun se on hieno. Pakko saada listalle meni heti.
…odota sen aikaa, kun on kukkinut; lähetän sinulle pienen palan.
no joo, kolme vuotta sitten olin jo luvannut. korkea aika jo lähettää (mikset sinä koskaan muistuta minua?)