Mulla on pienen villiintyneen peltoläntin reunassa tatar, josta haluaisin päästä eroon. Naapurin mukaan se on joko japanin- tai sahalinintatar, ja sahalinintatar tarkoittaa ilmeisesti jättitatarta? Veikkaan kuitenkin enemmän japanintatarta, mutta oli mikä oli niin se saisi kuolla pois.
Ajattelin vaihtoehtoisesti joko katkoa sitä sitä mukaa kun se lähtee kasvamaan, tai peittää sen kasvukohdan vanhoilla kattopelleillä. Mitä luulette, onko jommallakummalla tavalla mahdollista saada mokoma riesa hengiltä, vai tarvitaanko myrkkyä? Mitään kiirettä mulla ei ole saada sitä kohtaa pellosta käyttöön, joten voin peittää sen vaikka useammaksi vuodeksi. Tai jos se katkomistapa olisi tehokkaampi, niin voin ottaa vaikka päivittäiseksi koiranulkoilutusrutiiniksi käydä katkomassa uudet kasvut pois. Mutta onko se rehu siitä moksiskaan?
Viime kesänä katkoin sitä silloin tällöin, mutta varret ehtivät silti reilun metrin mittaiksi, tänä vuonna aion olla armottomampi. Varsia tuolla kasvaa reilun neliömetrin alueella ja leviämistilaa on ympärillä vaikka kuinka ellei sille tee jotain.
Jättitataresta pääsee eroon ainoastaa muuttamalla pois. Kasvupaikalle riviin talikko, lapio ja kirves ja kaikki käyttöön riittääkö kerran viikossa/kerran päivässä? Juurakkoa kaivamalla syvään ja sivuille ja kaikk palat pois ja sitten myrkkyä kun ilmestyy vielä kuitenkin.
Sitäpä juuri luin jostakin (vieraslajit.fi), että kaivamalla ei onnistu vaan tarvitsee myrkkyä. Mutta säilyykö juurakko vuosia elinvoimaisena, jos sitä ei päästä kasvamaan? Japanintattaren kohdalla luki, että peittämällä 3-4 vuodeksi voisi onnistua, kun ei onneksi tuon laajempi kasvusto ole. Tai laittamalla sinne lampaita laiduntamaan! Hyvä syy hankkia lampaita? 
Märkänä paikalle tiiviisti ladottuun paksuun sanomalehtikerrokseen luottaisin enemmän kuin kattopeltiin pelkästään. Laittaisin kattopellin sanomalehtikerroksen päälle ja kastelisin sillointällöin. Jos kasvattaa versojaan juuret voi sanomalehtien alta poistaa helpommin.
Kävelypolun varrelle on levinnyt jättitatarta, joku on sinne pihastaan heivannut ja mietin mitä kansalaisaktivistina tekisin asialle, pahassa paikassa on ja tulee loputtomasti leviämään paikalla. Siementääkö tihulainen myös läheisen puron levitettäväksi?
Kiitos vinkistä, onneksi on sanomalehtiä hamstrattuna. Minkä takia kastelu ajoittain?
Vieraslajit.fi sanoo, etteivät nämä tattaret tee siemeniä Suomen oloissa, leviävät kasvullisesti vain.
piti kuukkeloida, linkkejä :
1 varret katkaistaan läheltä tyveä ja onttoihin varsiin ruiskutetaan torjunta-ainetta. Tämä toistetaan muutaman kerran vuodessa niin kauan, että kasvusto häviää
2 Paksut maavarret voivat kasvaa metrin vuodessa ja yltää jopa 20 metrin mittaisiksi ja kahden metrin syvyyteen. Kasvi pystyy läpäisemään jopa asfaltin. Hennostakin juuren- tai oksankappaleesta syntyy nopeasti uusi kasvusto,
3 Havainnot luontoon karanneista vieraslajeista voit ilmoittaa vieraslajiportaaliin
4. Kaiva isot juuret pois, niinpaljon kun pystyt. Tämänjälkeen glysofaattikäsittely monta kertaa kesässä, monen vuoden ajan. Glysofaatin pitää olla vahvaa, mikä on tarpeeksi vahvaa, en tiedä. Taistelu jatkuu, erittäin vaikea hävitettävä. Älä missään nimessä istuta tai anna kasvaa. Hävitä kaikki vieraslajit. Hävitä juuret ja siemenet polttamalla, leviämisen estämiseksi uusille alueille.
Maanomistajan lupa pitää olla tämänkin ryökäleen poistoon. Otanpa yhteyttä kuntaan, vieraslaji-ilmoituksen jo netin linkistä tekaisin, myös tienpenkan meluvallin tatarista.
Olen edennyt jo tänne asti kasvini kanssa. Eli veikkauksia on tullut että on joku tatar mutta mikä?
Kun täällä ei ollut oikeastaan yhtään kuvaa nuorista yksilöistä tai keväällä otetuista, niin en päässyt vertailemaan. Tällä hetkellä on 10 cm korkeaa. Pitäisi keksiä tälle sopiva paikka aurinkoon vai varjoon? Ja rajata täytyy hyvin.
Konnantatar? Mun konna näyttää tolta 
Murre; konnantatar miun penkissä on samanlainen =)
Kiitos tiedosta, hyvä että löytyi nimi tälle.
Mitäköhän (todenäköisesti) tatareita pihalta löytyy?
Ensimmäistä epäilen röyhytatareksi, mutta onko hän sitten alppi- , vai joku muu?
Tänä aamuna otettu kuva:
Ja viime syksyltä löysin yhden kuvan isona, tämän isommaksi ei tuossa ole kasvanut:
Ja sitten tämä toinen kaveri, olisikohan suomentatar tai laavaröyhy?
Ensimmäiset kuvat otettu kolmen päivän välein, jälkimmäinen tänään:
(jos joku osaa muuten kertoa mikä tuo tatarin vieressä kasvava, hieman sahalaitaiset lehdet omaava kasvi on, niin olisin siitäkin kovin kiitollinen:) )
Ja tästä löytyi kesältä yksi huono kuva, mutta ei kai kokonsa puolesta ainakaan voi jättiläinen olla:
Ympyröidyt kasvit sijaitsevat muuten reippaasti kauempana kuin nuo tomaatit, jos kuva hämää.
Minusta kaitaröyhytatar tuo ensimmäinen pienilehtinen, mutta en kyllä tunne alppiröyhytatarta, en tiedä kuinka samannäköinen se sitten on, kuulemma sekaanusta piisaa näissä ihan taimistoja myöten.Ja vierikasvi toiseks viimesessä kuvassa näyttää kovasti dorianvillakolta. Jättitatar noista ei ole missään tapauksessa yksikään. Ihailin omaani juuri tänään, saatan saada aikaiseksi kuvan tänne, jos hyvin käy.
Kaitaröyhytatar kuulostaa oikein sopivalta, kiitos Bumble! Alppiröyhytataressa on ilmeisesti hieman leveämmät lehdet, muuten hyvin samankaltainen. Millaisessa paikassa moinen viihtyisi paremmin? Aika surkea puska se on tuossa kuusiaidan pohjoispuolella.
Osaisiko kukaan tunnistaa tuota isolehtisempää tataria? Voiko olla laavaröyhytatar? On tosiaan hyvin hillitysti levinnyt.
Tässä kuvassa näkyy käytännössä kaikki alut jotka löytyy, vaikka tilaa olisi ollut levitä.
Tässäpä mun jättitatar eilen. Tiedän että se on vaarallislistalla, mutta tuohon rutikuivaan kivenkoloon olen tehnyt sille paikan lisäämällä eloperäistä jätettä tasaisin välein. Ja tosta kaitaröyhytatarista, niin ei se kummoista paikkaa tartte, tuo taimi kuvassa näyttää aika nuorelta. Toisaalta nyt se olis vielä helppo siirtää. Nämä kaksi ovat tatareista mun ehdottomat suosikit, kaitaröyhy, jota meillä oli aina kotonakin, ja sitten tämä jätti, jota kadehdin jo lapsena kun näin jossain, silloin sitä sanottiin bambuksi.
On tuo jättitatar kyllä upea
Kävinkin koiran kanssa lenkillä "uusin silmin", ja löysin pari jättitatarta naapurustosta, huitelivat jo kevyesti metrin korkeudessa. Toinen oli kyllä leviämässä tontilta ulos ojaan :/. Onneksi sentään siinä on tie vastassa ojan takana.
Tuo minun röyhytatar ei kyllä kovin nuori taida olla, ellei ole luonnosta/naapurustosta levinnyt siementämällä. Asutaan nyt neljättä kesää täällä, ja sen aikaa ainakin ollut tuossa, ja sitä edeltävään viiteen vuoteen täällä ei varmasti kukaan ole mitään isutellut. Tai no en tiedä, onko 9v. nuori tattareksi? Millaista tahtia kasvavat? Ja tykkään kyllä siitä tuolla paikalla, mutta saisi vähän kasvaa :)
Kaitaröyhytatarin siementaimia, vasta paripäivää sitten tajusin mitä ne on. Silppusin tatarin oksia katteeksi tuohon syksyllä. Että kyllä se kylväytyy, joskus, harvoin löytyy siementaimia, koska ilmeisesti joutuvat ruohonleikkuriin. Nyt kun siemenet ovat päässeet mullokselle.taimia on vaikka kuinka. Edellisen viestin kysymykseen röyhytatarin kasvamisesta en muuta nyt keksi kuin lannoituksen ja tai katteen lisäämisen juurelle. Mulla on hyviä kokemuksia katteen lisäämisestä, voittaa pelkän lannotuksen jos maa on oikein huonoa ja kovaa.
Viidettä kesää hoidan puutarhaani enkä enää uskonut löytäväni ylläreitä. Mutta tämän löysin tänään... Voisiko hän olla konnantatar ? Alkuviikosta pihalle tulee mies ja kone, joten pitäisikö tämä siirtää turvaan vai jättää tuhottavaksi...
Konnantatar on. Ota talteen, perinteinen puistojen ryhmäkasvi eikä kaipaa hoitoa. Katselen tuossa laiturin tyvessä kukkivaa konnantatarta ja on soma, paahteinen paikka ja tönkkösavea.
Suomentatar herättää muistoja lapsuuspihastani ja on siinä mielessä rakas kasvi. Vuosien jälkeen sitä minulla nyt on, viime kesänä sain juurakoita ja taimiakin. Olen luottanut kasviin aina: sehän on helppo hoidettava ja nopeakasvuinen. Koskaan en ole nähnyt enkä kuullut, että tuholaiset sen lehtiin kajoaisivat. MUTTA tänään huomasin, että melkein kaikista yhden "näkösuojapenkin" tattareista oli lehdet syöty - jotkut niin, että vain lehtiruoti oli jäänyt ja jotkut isot lehdet puolikkaiksi järsittyjä.
Että minnuu harmitti ja harmittaa! Olin niin iloinnut saadessani vanhan tutun suomentattaren näkösuojaksi ja tuomaan lapsuusmuistoja. Lehtien alapinnoilla ei näy mitään. Penkissä on toisessa päässä muitakin perennoja, mutta niissä ei tuhoja näy; kuunliljapuskia, rusopajuangervoa, ruusuangervoa.
Onko kenellekään tuttu juttu, että joku syö suomentattaren lehtiä? Onkohan se etana? Syödyt lehdet ovat lähinnä varren yläosissa, joten ei ehkä etana? Luulisi sen aloittavan alakerrasta... Kirvojakaan ei kyllä näy lehdissä eikä mitään muutakaan ötökkää.
En tiedä, missä osastossa voisin pyytää vinkkejä nopeakasvuisesta näkösuojasta noin neljän metrin levyisesti. Mietin nimittäin, että kaivan suomentattaren juurakot ylös, kun tosi ruman näköinen koko tuo julkisivupaikalla oleva kasvusto niiden reikäisten lehtien vuoksi. Tosi surkea näky.
Ja kun ei tiedä, mikä tuholainen, niin mitään ei osaa torjumiseksi tehdä. Eikä suomentatar enää tänä kesänä ole näkösuoja, jos nyt leikkaan poikki varret.
Isotöyhtöangervoakin mietin, mutta pehmeälehtisenä ehkä samat ötökät syö kuin suomentattarenkin. Olisin niin tyytyväinen ollut tuohon vanhaan tuttuun suomentattareen, mutta ettäs joku kehtasi syödä niin rumaksi kaikki... Toisella puolella pihaa on komeat kasvustot ja ehjät lehdet. Toistaiseksi.
Mutta siis onko kenelläkään vinkkejä, mikä ötökkä voisi olla kyseessä?
Vielä kysyn: kaitaröyhytattaren taimia ostin kaksi pari vuotta sitten. Ne makaavat maata pitkin velttoina tai toinen on jämäköitynyt hiukan tänä kesänä. Ne ovat ehkä liian ahtaassa tai pimeässä paikassa. Onko tavallista, että alkuvaiheessa kasvi on velttovartinen ja vasta vuosien kuluttua ja isokokoisena pysyy jämäkästi tai sillain sirosti asennossaan?