Jassoo, nyt muistankin ne isot purkit ja missä ne paikallisissa kaupoissa on. Kiitti.
Paapelo ja Ekmanska, värjäättekö sokerimassaa jollain, vai ostatteko sitä jostain värillisinä? Itse olen nähnyt (ja käyttänyt) vain valkoista, ja mietin, miten siihen saa hierottua väriä kun tuntuu sellaiselta aika tiiviiltä tavaralta. Minä en toki olekaan mikään kakkuleipuri, mutta katselen ja ihailen mielelläni toisten aikaansaannoksia! Teidän on ainakin hienoja! 
Ja mikä ratkaisee sen, milloin käytätte marsipaania, milloin sokerimassaa? Maku vai kohde? (jokin 3-ulotteinen hahmo?)
Minä ostan paljon värillisiä marsipaaneja ja sokerimassoja, mutta toisinaan värjään itsekkin. Tilaan siis netistä leivonta tarvikkeiden nettikaupoista.
Värjäyksessä käytän pastavärejä, massan pitää antaa olla pöydällä huoneenlämmössä jokunen tovi, jotta hieman pehmenevät, notkistuu sitten käsien lämmössä lisää, mutta voimaa se vaatii, tai ennemminkin kestävyyttä, jos on kyseessä suurempi määrä. 
Marsipaania käytän yleensä koko kakun kuorrutuksessa, sokerimassaa pienemmillä aloilla, pidän itse enemmän marsipaanin mausta. Sokerimassaa käytänkin sitten koristeiden valmistamiseen, se kuivuu nopeammin, jolloin säästyy sitä kallista aikaa. 
Ahaa, mielenkiintoista!
Pastaväriä minäkin olen käyttänyt silloin harvoin, kun on tarvis. Minä käytän mielelläni sokerimassaa ihan siitä syystä, että itse olen allerginen pähkinöille ja mantelille. Marsipaanissa on mantelia, mikä kannattaisi muistaa, kun aika paljon on pähkinäallergikkoja, jotka myös yleensä ovat allergisia mantelille. Mulle ei tule niistä kuin iho-oireita, mutta monelle muulle paljon vakavampia seurauksia.
Sain elämäni ensimmäisen ylioppilasjuhla kakkutilauksen ja siihen sitten sovittiin koristeiksi tietty ylppärilakki sekä juoksupiikkarit, kun poika harrastaa yleisurheilua
Jos näitä ylppärilakkeja meinaa enemmän tehdä, niin täytyy hommata sellanen lyyra muotti, toi oli aika pain in the butt väsätä mallista nakkisormilla
Mut tälläsiä niistä nyt tulo (ja joo, tiedän et lyyrasta tuli järkkyiso verraten itse lakkiin laitetaan ekian kerran piikkiin )
ja sitten vielä piikkarit: 
tuttavani pyysi tekemään koristeet hääkakkuunsa, toiveina oli aniliinit/fuksiat gerberat, muratinlehtiä sekä köynnöstä. Sovittiin vielä että maalaan pintaan heidän nimikirjaimensa sekä hääpäivän.
Yksi tehty, kolme jäljellä 
hieno, juhannushäät tulossa.
Ai tämmönenkin osio, jestas mitä taideteoksia teillä on eihän noita raaski syödäkään .En ole mikään kakkumaakari mutta kokeilin elämäni ensimmäistä juustokakun tekoa ja tattadaa se pysyi kasassa.
Manggomustikka hässäkkä eikä yhtään tuhmenpi maultaankaan.
Aivan mahtavan näköinen! Ihanan suoraan saanut täytteen ja kiilteen, silmä lepää
Kiitos 
se kiille oli luonnossa vielä hienompi , kuvansa olisi voinnut peilata, siis kiitos liivatteen, ei minun kykyjeni
Vaikka sokerimassasta saa luotua kakkuja kuin taideteoksia, se ei koskaan tule pääsemään minun täytekakkuuni, on se niin kauhean makuista. Mantelimassakin on muuttunut liian makeaksi makuuni.
Käyttämäni koristeet ovat puutarhassa parhaimmillaan:
Mä en koskaan syö sitä sokerimassaa Ja sanon sen myös heille joille tarjoilen sillä kuorrutettuja kakkuja, etten oletakkaan kenenkään syövän sitä, se sisin on tärkein Mut se on sitä silmän ruokaa se kuorrutus 
Tungen itseni tännekin kun sain lopulta sanaisen arkkuni auki
Ihanaa oli löytää Pentistä kakku-ketjukin ja upeita kakkuja olette taiteilleet! Itse olen aina tykännyt tehdä täytekakkuja, mutta vasta noin vuoden päivät olen harjoitellut kunnon koristeluja ja hankkinut välineitä (välineurheilua tämäkin). Tällaisen kakun tein kummitytön ristiäisiin, jotka olivat omenapuiden kukinta-aikaan.
Toisen kummitytön ristiäiskakku suunnitteilla parin viikon päähän, vauvakoriste jo valmiina ja ruusuteemaa yritän siihen toteuttaa. Pääasiassa teen kyllä kakkuja ihan vain perhepiirissä.
Ihanaa, vielä yhdet ristiäiskakku koristeet saan tilauksesta toimitettua, ennenkun tää oma jälkikasvu pukkaa maailmalle
Teemana on pojan nimen mukaan rasmus nalle ja toiveina oli myös joku rasmus nallen kavereista, sekä kirjainpalikat jossa sitten pojan nimi…
Tälläisiä tälläkertaa:
Ihanat! Minä oli lapsena ihan Rasmus-nallefani. Moneenmoneen kertaan tuli ne kirjat luettua.
No mut sähän sit osaatkin sanoa, et onko noi tarpeeks näköset?
On kyllä
, ihan helposti tunnisti, ennekuin luki tekstiä.
Ihanat koristeet olet tehnyt, Ekmanska!
Tässäpä nyt tämä toinen tekemäni ristiäiskakku, tämän kesän toiselle kummitytölle. Mansikkakermakakku, isän toiveiden mukaisesti.
Tein kakkua varten myös varavauvan, jos ensimmäinen menee pieleen. Se jäi sitten ylimääräiseksi, ja niinpä päätin tehdä siitä koristeen toiselle ystävälle, jonka vauvaa olimme menossa kasomaan. Tällä kertaa poikavauva.
Tulevaksi viikonlopuksi on sitten valmisteilla poikieni syntymäpäiväkakku. Esikoinen halusi Pullahiiren kakkukirjasta viidakko-teemaisen kakun, ensimmäistä kertaa aion yrittää kerroskakun tekoa. Kakkuun tulevat eläimet sain tänään valmiiksi kuivumaan, mutta niistä kuvia sitten myöhemmin.
Minä en ikinä ole ollut mitenkään kuvataiteellisesti kovin lahjakas ihminen, ja tässä ensimmäiset koskaan sokerimassasta itse muotoilemani otukset (onneksi oli hyvät ohjeet!), joten täytyy myöntää että itse ainakin olen tyytyväinen lopputulokseen. Toivottavasti pojatkin tykkää 
P.S. Miksihän mä en enää onnistu pienentämään näitä kuvia, vaikka ekalla kerralla se onnistui ihan hyvin!?