Tuoksuuko ruusujuuren juuri todellakin vahvasti ruusulle? En ole päässyt haistelemaan=)
Rhodiola rosea, Pohjanruusujuuri, 20 cm, kellertävät kukinnot kesäkuussa, muodostaa kauniin mättään. Lehdistö vahamainen siniharmaa.Pohjolan gingseng, yleisvahvistava rohto, jopa “pohjolan halupillerien” raaka-aine…
Oleppa hyvä vain, itse tutustuin vasta hetki siten lumipalloheiden lehtiin, kun tuo omani niitä alkoi väsätä, muistin entisen omistajan nimenneen sen lumipalloheideksi. Hortenssioita minulla on ollutkin entisessä elämässäni ja niiden lehdet eivät olleet lähelläkään lumipalloheiden lehtiä.
Pateettisinta on, että olen hajamielisesti ihmetellyt kun puolen metrin päässä olevan mustialanhortensian lehdet ovat NIIN erilaiset!
(Voi elämän kevät etten paremmin sano)
Meidän pihalta sadan askeleen päässä on pikkuinen luoma, jolla on ylpeä nimi - Itäjoki 
Lähdin tänään karavaanini kanssa kameraretkelle. Ensin pysähdyimme hiekkarannalle. Bossin mielestä vesi on vielä vähän kylmää.
Rentukat, vesi ja sammaleiset kivet. Se vain on niin. Puutarhassaan sitä voi vuosikaudet ponnistella eikä pääse lähellekkään tuota...
Boss, Shelby ja Steeda maistelivat, haistelivat ja tassuttelivat vettä tohkeissaan. Boss jopa uitti häntäänsä vedessä jostain syystä.
Sen jälkeen retki eteni tämän niemen nokkaan 
Kaksi kissaa ja koira, vai 
Pikkuinen suvantokohta on Mustanghepan kesälaitumen näköalana. Nyt maisema on keväänherkistelyvaiheessa.
Lähteestä vetensa saava sammakkolampi kukkii jännän punaisena. Lammen yli on vuosia sitten kaatunut pihlajanhaara, joka kuitenkin elää vieläkin ja tekee lehtiä, kukkia ja marjoja lainkaan häiriintymättä.
Boss tietenkin meni pihlajan päälle elvistelemään koirille - ne eivät sinne päässeet.
Koska tämä on rehevä jokirantaniitty jota hoidamme kulotuksin ja Mustangin avustuksella, on kasvillisuus sitä mukaa. Tässä aho-orvokki (Viola canina).
Tässä istun myllyn jauhinkiven puoliskalla ja kuuntelen linnunlaulua Bosskissa kehräten sylissä. Taka-alalla Shelby ja Steeda leikkivät jotain hippaa - multapellolla - joten en mielelläni katso sinneppäin. Toivon heikosti että Shelby ei jostain syystä tänään likaantuisikkaan...
Ennen ruoppausta 70-luvulla tämän pikkujoen rapusaaliit olivat kuuluisia, uimapaikkoja oli montakin ja jopa tosiaan myllyäkin se on pyörittänyt. Ruoppaus autioitti joen. 80-luvulla sellutehdas oli hiljaisuudessa sulkenut tämän joen yhteyden mereen porteilla ja loputkin kalat katosivat.
Nyt on hanketuella korjailtu tuhoja alajuoksulla ja yhteys mereen on jälleen auki. Elämme siis toivossa, minä ja tämä pikkujoki. Ja kun kerran saukkokin täällä selviää niin eikös sitä kalaa jo olisi...
Kaunis pikkujoki! Tuollaisia jokia löytyy jokapuolelta ja kaikista kalat ym. lähes kadonneet. Minunkin kotipaikkani vieressä kulkee myös tuollainen pienen pieni joki. Silloin aikana kun maatalous alkoi yleistyä siihen “kanavaan” pääsi kaikkea vettä rehevöittävää ainesta. Ajan kuluessa kasvoi lähes tukkoon jolloin kalat katosivat. Joskus 80-luvulla “kanava” ruopattiin. Ruoppauksen jälkeen isäni sai “kanavasta” katiskalla ahventa eli “kanava” alkoi elpymään koettelemuksista. Nykyistä tilannetta en tiedä, luulen että on taas rehevöitymään päin.
Minä väitän (koska olen asiaa niin läheltä seurannut) että pikkujokien tulevaisuus näyttää valoisalta. Nykyiset vesistöjen suoja-alueet yms. hyvin valvotut toimintamallit maataloudessa tuottaa ja on jo tuottanut selvää parannusta.
Tämäkin joki on jopa tässä ajassa (vuodesta -90) parantunut ja kirkastunut tuntuvasti. Jokiasukkeja näkee tämän tästä.
Onpas komea tuo ruusujuuri, piti ihan heti hakea siitä tietoa ja löytyihän sitä:
"Ruusujuuri on monivuotinen kasvi, rohdosyrtti, joka kuuluu perennoihin."
"Suomessa yleisimmin sitä tapaa Enontekiön ja Utsjoen alueilla.
Sitä kasvaa myös Alpeilla ja Siperiassa.
Nimensä mukaisesti kasvin paksu juurakko tuoksuu ruusulle."
Tuota laitan itelleni hakuun jostain....
Täällä toinen ruusujuureen ihastunut.
Kaisaliisa, mistä me saatais sitä, vai onko sinulla jo ?
Ei ole vielä Kuulostellaan…