Onpas hurmaava tuo pikkutähtimö, ja minulle ihan uusi tuttavuus. (mikä nyt ei ole mitenkään tavatonta meikäläisen tiedoilla...)
Tulppaanejakin täytyy syksyllä laittaa ehdottomasti, vaan S-bonukselle pitää kyllä keksiä parempi nimi hetipaikalla
Onpas hurmaava tuo pikkutähtimö, ja minulle ihan uusi tuttavuus. (mikä nyt ei ole mitenkään tavatonta meikäläisen tiedoilla...)
Tulppaanejakin täytyy syksyllä laittaa ehdottomasti, vaan S-bonukselle pitää kyllä keksiä parempi nimi hetipaikalla
Ja vielä timantteja ruusujuuressa.
Ei kun kevättähtimö. Kauanpa pysyi päässä tuokin nimi. Ehdin jo googlata ja sitten ihmetellä että onpas eri näköinen. Pihatähtimö nimittäin.
Tosi kauniita ja herkkiä nuo Balladeat.
Kärrynpyörät toin penkkiin muka pohjantähtiruusua tukemaan. Siitä ne pinkaisivat yli ja ovat tuolla räystään korkeudella. Punaisten tulppaanien määrä on ainakin tuplaantunut. Miten ne leviävät?
(Ja se taisi sittenkin olla kanadanvuokkoa tuo tuossa...?)
Temskun Rosy’O’Grady katajalle kiipeämässä oli yksi pitämäni kärhöluennon esimerkkejä kärhöjen tukemisesta
Temsku, lisäkysymys tulppaanien istutuksesta hiekkapetiin: siis tulppaaninsipulien alle tulee hiekkaa, kuinka paljon? Ja kukkiiko nuo rispureunaisetkin sinulla useammin kuin kerran?
Temskukka, lasketko pohjantähden maahan aina syksyn tullen? Mulla menestyi yhden talven ilman alaslaskemista/suojaamista, mutta kuulin vasta nyt keväällä, ettei muka menestyisi tällä mun menetelmällä. miten on sulla?
Temskukka, mistä kirjasta on kysymys, oliskohan meidän kirjastossa??
Olis kiva katsoa ja lukea se. Mulla on jokin mielikuva jostain kirjasta, jossa olis esitelty maalaistalon pihaa, mutten saa millään mieleen mikä se oli ja missä sitä selailin.
Temskukan ohjeita pitäis kokeilla. Pitää siis hakea hevonkakkaa luonto-opistolta. Sitä nyt tämän kesän tulppaaneille ja syksyn istutukset siis hiekkapetiin. Ja tuhkaa on kyllä liikaakin.
Pihatähtimöä sanottiin Pohojanmaalla ennen vesiheinäksi. Kevättähtimön kukinnan kestävyys on mulle tuntematon asia. Heinätähtimö kukkii aika kauan.
Hiekkaa laitan tulppaanien alle sitä mukaa kuin sitä on. Joskus sentin, joskus enemmän, vähän sitä mukaa miten märkä paikka on.
Ripsureunatulppaanit istutettiin 28.10.2007 joten jatkosta en vielä tiedä.
Pohjantähtiruusua en ole koskaan laskenut alas, se on tosi sinnikäs ja kestää hyvin. Voi olla haitaksikin laskea alas ja kun pirulainen on piikkiä täynä joten…
Kirjasta laitan Morsingolle hölöä…
Pihatähtimö oli minulle ennenvanhaan aina muroa. Ja muuten muro on Mustanghepan herkkua.
Kahlasin koko ketjun läpi, kaunis piha siella Temskulassa. huokailee
Kiitos Temsku.
Meilläkin sanottiin pihatähtimöä muroksi ja joskus joku sanoi vesiheinäksi.
Niinpä. Jostakin vanhasta puutarhakirjasta olen joskus lukenut, että on suojattava talveksi ja muuten olen ymmärtäny, että on kestävin V-vyöhykkeellä. Aattelin vaan, että onko mulla ollu kenties alottelijan tuuria…
Terassinpäädyllä on ollut niin kova liikenne ettei nurmikaan kasvanut vaan maa oli aivan kuralla. Tiiviiksi poljettu musta maa oli sateella iljanteinen ja liukas, joten päätettiin laatoittaa polut ja minä sain tilaisuuden laajentaa kukkapenkkejä siinä samalla melkoisiin mittoihin
Tässä luottourakoija, hauska haudankaivaja uudella koneellaan aloittelemassa
No on se, että on toisilla oikein pelit ja vehkeet kukkapenkkien tekoon. Epistä…
Lupasin ammuskella jos oksakin katkeaa noista puista kaivaessa, joten yhtäkään oksaa ei tosiaankaan katkennut.
Jep, kyllä tuossa kukkapenkit laajenee.
Sitten ryhtyi tehokolmikko hommiin ja laatoituskin saatiin jo puoleen väliin valmiiksi. Sitten keitin lämpimän raparperikiisselin kylmän vaniljakastikkeen kera iltapalaksi ja jatketaan huomenissa.
Poppius, olen aina sanonut että ystäväpiirissä kannattaa aina olla yksi hauska haudankaivaja! Se on sitä verkostoitumista parhaimmillaan. Hän taas saa meiltä autopalveluja.
Ja oikeasti siitä kiva tyyppi ettei koskaan suhtaudu vinosti suunnitelmiini vaan aivan oikeasti koittaa kysellä että tietää varmasti mitä yritetään saada aikaan. Tänään tein hänelle apuviivat hiekalla ja lapiohommia jäi tuskin nimeksikään.
Ja ylijäämämättäät köörättiin nuotiopaikalle ja sekin tasoitettiin. Koitin ottaa aikaa ja en edes ehtinyt kelloa löytää kun oli valmis jo.
Lahjonta, kiristys ja uhkailu, sekä tietenkin kova ja kajakka ääni ynnä kätevä kieli. Takanani on nykyään p-netin vertaistuki joten ohi on miesvaltaiset päätökset ja elämäntapa. Melkein.
Tuo polunteko on varsinkin juniorille melkein himohommaa, näkisitte miten tarkkoja asennuksia ja naputuksia siinä tehdään.