Hei arporaattori Jorma, se oli kyllä Nuu, joka sanoi pensasta ja puuta eri kasveiksi. Minä kyllä sattumoisin tiedän tasan tarkkaan, että kyseessä on sama laji. Sitähän koko selitykseni tuki: teimme pelkällä leikkaamisella siitä pienenä pensaana ostetusta salavasta puun. Hyvin onnistui!
Ja niistä pajun tikuista vielä. Leikkaisin kyllä kaikki tikut alas, mutta sen yhden tikun, josta alan kasvattaa puuta leikkaisin täsmällisemmin siitä korkeudesta, josta sen pitäisi alkaa haaroittua, pallomaiseksi latvukseksi. Vain jonkun matkaa siitä leikkauskohdasta alaspäin olevat silmut heräävät haaroittamaan puuta, joten voit nyt aika helposti määrätä mille korkeudelle sen latvuspallon haluat (siitä latvuksesta tulee tosi iso, ellet leikkaa joka vuosi!!!).
Ja seuraavina vuosina joudut vahtimaan niitä alasleikattuja tikkuja ja leikkaamaan ne alas aina kun ne yrittävät kasvaa (esim. ruohoa kasvamaan ja leikkurilla yli). Tätä puuksi kehittelemääsi tikkua voit leikata joka vuosi siten, että se kasvattaa pallon aina samaan paikkaan. TAI voit ohjata sen kasvamaan yhä isommaksi puuksi, jota ei myöhemmin enää tarvitse leikellä.
Itse pidän juuri suurista, luontevasti kasvavista salavista, jos niille vain on tilaa. Ne antavat hyvän varjon kesällä, ovat näyttäviä ja varmakasvuisia, terveitä puita.
Nobile
En nytkään ehdi paljoa kirjoittaa. Hamlattu paju ei mielestäni ole pallomainen, siinä uudet oksat ovat pitkiä hujoppeja, ison ja vanhan salavan latvuksessa näkyy kivannäköisiä pallon osia, ne ovat haarojen päissä. Suuret puut ovat aina alaoksattomia, ne kuolevat varjostukseen.
Nyt olen jotenkin mokannut ja klikannut pois kuvien lisäyksen ja katselun , siten en nää edes viesteissä kuvia, vain tyhjää on kuvien paikalla. Operaattorikaan ei ole vielä auttanut, kuka osaisi neuvoa.
Minulla on paljon kuvia hamlauksesta, olisi hyödyllistä kaikille nähdä kuvianne salavan leikkauksesta. Otin keväällä kuvia ensimmäisistä hamlauksistani, ne olivat pitkään hyvännäköisiä. Omistaja vanhapiika leikkasi niitä liian harvoin, huomasin oman virheeni; olivat hieman liian korkeita ja leikkkaus siten hankalaa. Kuvia on kotisivullani.
Nyt puihin oli tullut paha sienitauti, puisto-orvakka, varmaankin syy oli se että niitä ei oltu leikattu joka vuosi jolloin oli leikattu liian paksuja oksia ja haavat eivät olleet umpeutuneet.
Normaalisti tällaista ei tapahdu, koska katkaistu puu v aurioituu Shigon kuvaamalla Codi`tin mukaisesti. Tässä se ei toiminut koska hamatussa kyhmyssä ei ole sellaisia suojavyöhykkeitä mitä normaalissa rungossa. Siksi piti kaikki nämä rungot katkaista melko alhaalta ja aloitan keväällä epäortodoksisen hamlauksen.
Kuukkeloin äsken hakusanaksi "pollarding", se antaa noin 66100 osumaa englanniksi. Toisen sivun toinen osuma on hyvä, siinä on paljon tietoa monella sivulla.
Hamlaus/pollarding on tuhansia vuosia vanhaa, alunperin tarkoituksena oli saada karjalla ravintoa ja materiaalia punontaan, polttopuuksi jne. Tästä saa tietoa suomeksikin hakusanalla lehdestys, eräs kaveri suositti lehdestystä käyttöön puutarhapuiden leikkaukseen, mielestäni se ei ole hyvä termi. Se antaa mielikuvan että sitä voi tehdä kesällä, silloin lehtien energia menee hukkaan ja puu kärsii, hakemieni tietojen mukaan kevät ennen lehtien puhkeamsista olisi suositeltavinta.
Meillä hamlaus on harvinaista, Helsingin puistoissa sitä näkee, näkyvintä ovat Pitkänsillan poppelit.
Swiinu, Oulun korvilta ,myönsi vähäiset tietonsa, et ole ainoa. Hamlaus ei kuitenkaan ole vaikeata oppia.
Mainitsin aiemmin kurssimahdollisuuden, olin Oulussa Karjalajuhlila kesällä ja tapasin puutarhaväkeäkin. Eräs Omakotiyhdistys mahdollisesti järjestää neuvontatilaisuuden ensi keväänä, se voisi olla tarpeen. Näin siellä paljon kauheasti tapitettuja puita, liian syvälle istutusta ym.
Kiitosta arporaattorin linkistä, kävin siellä lukemassa ohjeita kuin piru raamattua, mutta en tullut viisaammaksi. Taidan olla siis todellinen PÖLKKYpää. Haluan lainata tällaista kohtaa sieltä:
"Ensi keväänä valitaan uusista oksista muutamia paksuja oksia ja loput poistetaan. Näistä oksista aloitetaan hamlaus kuten muillakin pajuilla."
Eli kaipaisin nyt kipeästi tarkennusta, ymmärsinkö oikein: Eli tällä hetkellä n. metrin mittaiset rungot ovat täynnä (n.2 m:siä) uusia oksia. Osa on ohuita, osa todella paksuja. Valitsen siis näistä oksista hyvät ja paksut ja muut leikkaan niin tarkkaan pois kuin mahdollista. Mitä sitten näille jäteteyille oksille teen? Leikkaanko nekin poikki sitten jostain 50 cm:stä vai mistä? Salavien tuuhein kohta ei voi olla siinä kohtaa, missä se nyt on, eli sen metrin yläpuolella, koska oksat tulevat kulkuväylälle.
Uniko? Eli juuri niin kuin itsekin olit ymmärtänyt sen.
Sitten siitä kohdasta mistä olet pistänyt ne jäljellejääneet oksat poikki alkaa taas ihan kauhea vuosikasvu ( ja muualtakin) mutta jos et sitten enää haluaa saada sitä suuremmaksi niin joka kevät karsit siitä (eli siitä kohdasta mistä pistit ne jäljelle jääneet oksat poikki nyt ekan kerran) sitten pois sen jokavuotisen kasvun. (ja muualtakin pitää ottaa se vuosikasvu pois...) Eli tuuhein kohta tulee siihen mihin pistät ne poikki. Jos pitää olla vielä korkeammalta niin taas ensi vuonna valitset parhaimmat päältä ja pistät sieltä poikki, siellä sitten tulee se tuuhein kohta.
En tiedä menikö tämä nyt vielä sotkuisemmaksi mutta.... ja toivottavasti olen itse ymmärtänyt tämän homman oikein
Pikkupallero selostaa aika hyvin hamlausta. Pääidea on se että puu kasvaa parhaiten oksien päistä, eli kun pääoksiksi valitut katkaistaan on näiden pituus mietittävä, siten määritetään hamlatumnpuun suurin ulottuvuus kesällä. Näillä oksilla pitää olla reilu väli, koska niistä kasvavien jokavuotisten versojen pituus voi olla toista metriäkin. Uusia versoja kasvaa toki muualtakin rungosta ja ne poistetaan runkoa myöten.
Puun korkeus on harkittava tarkoin, pitää ajatella jokavuotisen leikkauksen sujuvuutta, pitääkö käyttää apuna tikkaita tai pallia tms, pitkävartisilla sahoilla tai saksilla ei ole helppoa saada tarkkaa jälkeä.
Kiitosta Pikkupallero ja arporaattori Pääsen etenemään sitten keväällä noiden salavien muokkauksen kanssa! Eipä minulla ihan pieni urakka olekkaan, sillä kolmihaaraisia salavia on pitkälle toistakymmentä... Täytynee hankkia tavallisten oksasaksien tilalle joku ranteita säästävämpi vaihtoehto.
Pikkupallero, oksasaksi eli sekatööri on kovassa käytössä ranteita ja sormia rasittava. Siten kätevä pieni oksasaha on paksummille oksille parempi, jälki on tarkkaa. Myyn sellaista edullisesti, ainoa jossa on varateräkin mukana, katso kotisivulta,
Oon aikaisemminkin näillä palstoilla kysellyt vastauksia saamatta, miksi P-Suomessa noin Kokkolan korkeudelta ylöspäin eivät terijoensalavat ole samanlaisia kuin siellä etelämpänä?? Ajelen vuosittain Rovaniemen ja E-Pohjanmaan väliä ja tällaiseen havaintoon oon päätynyt.
Täällä nähtävästi myydään eri lajiketta samannimisenä. Tai sitten näin pohjoisessa puu ei ehdi tulla niin pehmeän pallomaiseksi ja tiheäksi. Ei edes aurinkoisella paikalla. Mistä kummasta tässä on kysymys?
Ei etelänmies osaa tuohon vastata mitään varmasti, mutta näin voi hyvinkin olla, onhan kasvukausi pohjoisessa lyhyempi. Saisitko kuvia sieltä "poronhoitoalueelta" niin näkisimme erot.
Mä oon aina kuvitellut, että E-Pohjanmaalla ne isot ovat halavia, autosta kun maantieltä olen vaan katsellut. Voisikohan joku alkuasukas valaista asiaa?
Kyllä nämä meillä ovat ihan terijoen salavia, ja kasvavat isoiksi palluroiksi. Halavassa on muistaakseni tähän aikaan vuodesta ne valkoiset tupsukukat? Niitä on siellä täällä sekametsien reunoissa kun ajelee autolla silmät auki.
Täälläkin on halavia teiden reunamilla. Sekin voisi olla pihassa hyvä puu, mutta jotenkin se on hirveän hauras, joten oksat katkeilevat herkästi.
Nyt ovat terijoensalavat pudottaneet lehtensä, joten täytyy ottaa ensi kesänä kuvia, että näette. Erilaisia ne kuitenkin ovat.
minun mielestäni halava muistuttaa enemmän raitaa kus terijoensalavaa.halavan tuntee lehtien alapinnan valkoisuudesta,silloin kun lehti alkaa tuleentua.lehden malli muistuttaa vähän tammenlehteä.
Heips!
Onko kenelläkään kokemusta/tietoa, voiko terijoensalavan latvustoa leikata/pienentää esim. pensasleikkurilla? Meillä on nimittäin sellainen tilanne, että olen istuttamassa isotuomipihlaja-aitaa, ja pihallamme on kaksi salavaa, jotka valitettavasti ovat niin lähellä tontin rajaa, että tuleva tuomipihlaja-aita ei pääse kunnolla kasvamaan, ellei salaville tehdä jotain.
Salavat ovat kuitenkin niin upeita, etten raaskisi niitä kokonaan kaataa. Kärsiikö, jos leikkaa vai pitääkö turvautua moottorisahaan?
Kärsiikö, hmmm... Se on paju, osaakohan se edes kärsiä? Meillä pätkäistiin moottorisahalla latvustoltaan kuollut terijoensalava poikki ja nyt se mokoma kasvattaa uutta latvusta.
Sanoisin, että leikkaa ihan rauhassa vaan.
eikös terijoensalavaa käytetetä jopa leikattuna pensasaitana. kyllä se kaikenmoisen muotoilun kestää. eri asia sitten, että menettää siinä kyllä kauniin luontaisen pallomaisuutensa, joka avaralla tontilla ja "oikealla" paikalla on todella kaunis ja näyttävä.
voisitko ajatella poistavasi toisen ja jättäväsi uuteen aitaan "aukon" jäljelle jätetyn terijoensalavan kasvaa luontevasti?
Miehen täti osti tosi pieneen rivitalopihaan terijoensalavan. Siellä oli jo entuudestaan riippahernepuu ja marjakuusi:/
Eheh, 15 vuoden päästä pahimmillaan halkaisija sitten melkein 10 metriä. Toivottavasti rivaripiha riittää=)tai eihän sinne sitten muita eläviä kasveja tarvitsekkaan.
Enpäs ole muistanut kertoakkaan mitä keksin kun minun autolleni ei löydy tallipaikkaa.
Rupesin leikkaamaan autolleni koloa terijoen salavan alle. Pikkuhiljaa autoni on peittymässä, se on jo puoliksi siellä alla. Oksissa heiluu kyltti: "Rouvan parkki, muiden autot rutataan".
Auto on varjossa ja vilpoinen, ja talvella selvästi ikkunoiden ravaaminen on vähentynyt. Ja ilma kiertää.