Muhkeita salavia! Maaseudulla missä on paljon tilaa ne mahtuvat kasvamaan vapaasti, mutta kun näitä istutetaan tänne ruuhka Suomeen rivitalotonteillekin, näkösuojaksi. Sitten kun virhe huomataan on ratkaisu saha jolloin puu saa lahovaurioita ja murtuvia haaroja.
Miten tipilintu leikkasi “hienovaraisesti” moottorisahalla pajunsa? Varmaankin piti katkaista paksuja haaroja tylysti, silloinkin kasvua tulee rajusti ja liikaa. Oikea ratkaisu olisi kaikkia puita leikatessa huomioida puun tuleva koko ja tontin koko ja aloittaa oikea leikkaustapa jo nuoresta puusta.Pajunsukuisille sopii hamlaus, tämä terijoen salavaa olen hamlannut nuoresta puusta ja sen on aina samankokoinen.
Se antaa näkösuojan portaan aukosta tielle, vieressä on tonenkin jatkuvasti leikattu lehtikuusi, joka leikkaamatta olisi jo paljon suureampi.
Tässä näkyvät sekä hamlattu terijoen salava ja lehtikuusi. Alapihalla tien varrella on kuusiaita joka suojaa hyvin. Muistan kuinka vuosia sitten kun aita oli jo sopivan kokoinen pari tiellä kulkevaa naista harmittelivat kuinka sen läpi ei nähnyt mitään. Aiemmin kun pihalla oli jo monenlaista kukkivaa ohikulkijat astelivat pää vinossa katsellen mitä milloinkin kukki.
Meillä on iso tontti ja haluaisin tontin reunoille jotain suurta ja peittävää. Mietin, että sopisiko terijoensalava meidän tontille. Meillä on savimaata. Tarvitseeko terijoensalava millaista maata menestyäkseen. Lantaa saan kyllä kuoppiin hankittua ja hiekkaakin.
Onnistuuko terijoensalavien kasvattaminen kyseisten puiden oksista juurruttamalla?
Yksi helpoimpia juurrutettavia eikä taida olla kranttu maalajin suhteenkaan.
Eli laitan ämpäriin vettä ja sinne niitä leikattuja oksia?
Niin, tai lähtee jopa niin, että keväällä pistelet oksia suoraan maahan. Jos ei ole kuiva kevät, niin juurtuvat.
Niin. Paju se on, juurtuu pyytämättäkin
Vautsi vau! Kuullostaa aika helpolta. Täytyy vaan muistaa kastella.
Juuret tulevat hyvin voimakkaiksi ja rikkovat salaojaputket yms mennen tullen joten kannattaa miettiä mihin iskee niitä. Kokeiltiin kerran sahata vanhasta salavasta moottorisahalla pätkä juurrutettavaksi ja kyllä se alkoi kasvamaan. Leikattiin semmonen haarakohta paksua runkoa ja haasteeksi tökättiin semmoseen kosteeseen ojan pohjaan vielä nurin päin se jötkäle. Siellä kasvaa hauskan näköisenä vieläkin…
Ämpäri tulee hetkessä juuria täyteen kun oksan pätkiä laittaa veteen. Kannattaa leikata alkuun todella usein että haaroittuu alhaalta asti jos haluaa tuuhean aidan. Helppo ja nopea on.
Koska niitä oksia voi leikata?
Ihan milloin vaan En ole koskaan onnistunut epäonnistumaan noiden kanssa. Olen leikellyt keväällä ja pitkin kesää omiani. Leikkaisin ehkä keväällä ettei juurrutusämpärit jäädy ulkona tai maa on tarpeeksi sulaa ja märkää tökkiä suoraan.
Onko olemassa erikseen pensas Terijoensalava ja puu Terijoensalava?
Sama kasvi. Eri tavalla lisättynä tai leikattuna siitä kasvaa eri mallinen. Pensaanakin se saavuttaa vanhemmiten Alangon kirjan mukaan kuuden metrin korkeuden ja 15 m leveyden. Ei ihan pikkupihaan…
J30400…, löydät viestisi nyt täältä. Laitoin sinulle myös privaattiviestin tulemaan, katsopa postiasi
Mikä on Alangon kirjan nimi?
Puutarhan koristepensaat kirjaa veikkaan edelle tarkoitettavan ja hyvä kirja onkin.
Puut ja pensaat (Pentti Alanko on kirjoittanut monta muutakin hyvää puutarhatietokirjaa)
Jos haluaa salavan pitää pikku pensaana niin oksasakset kannattaa teroittaa ja pitää usein liikkeessä.
Suurin huoli tässä on se että salavia on pienelle rivitalopihalle istutettu 10 kpl lyhyin istutusvälein (1-2m), sadevesikaivon molemminpuolin ja talon seinästä 3-4m. Tulevaisuudessa voi tulla ongelmia.
Pentti Alanko on kirjoittanut paljon kirjoja, kirjoittaa ja suomentaa edelleen ulkolaisia kirjoja, joista moni ei edes sovellu oloihimme.Olen tuntenut Pentin kauan, eka kerran vuodesta 1956 ja hän valmistui ruotsalaisesta puutarhakoulusta Turussa -59 vuoden lopussa ja minä aloitin v -60 v alussa.
Pentti on kävelevä tietokirja, mutta tällä alalla ei voi tietää eikä osata kaikkea.Pentti on kirjoittanut mmm kirjan Luonnonmukainen Puutarha, jonka sainkin häneltä omistuskijoituksella.
Olen monta kertaa käynyt hänen luonaan ja puutarhasta voi todeta moni muukin että kirjan nimi sopii hänen puutarhaansa, hän ei ehdi hoitaa sitä.
Kotipuutarha käsitteenä on niin laaja, monimuotoinen, ja moni muukin on sitä mieltä että meillä harva piha on niin hyvin hoidettu mitä jo esim Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Eräs syy on kulttuurimme ja tonttien koko, ja ilmastokin. Englannissa tontit ovat pieniä ja niitä on vähän verrattuna väestön määrään. En ole käynyt siellä, vain Saksasa, Itävallassa, Unkarissa ja Sveitsissä ja pihat ovat hoidetumpia.
Täällä keskustellaan paljon rivitalö ym muiden pihojen suunnittelusta, se ei ole helppoa. Pitäisi valita oikeat kasvit pieneen tilaan, moni ehdotettu perenna tai pensas voi levitää liikaa.
Gryndereinen pihat,niissä on vakiona hiukan betonilaattoja oven edessä, ehkä puukin ja loppu on huonoa nurtsia ohuessa mullassa rakennusjätteitä peittämässä.
En usko että Pentti Alanko saa hernettä nenään mielipiteistäni, tällä alalla tarvitaan monenlaista tietoa ja kokemusta.