Noissa yleisimmin saatavilla olevissa risteymissä vain Emilissä on toisena vanhempana C. calceolus. C. calceoluksen kasvualue ulottuu Euroopasta (Islantia lukuun ottamatta) länsi-Siperiaan, merenpinnasta 2700 metriin asti. Toinen vanhemmista C. parviflorum on Kanadasta (pH 6.6), joten risteymä tuntuisi meillekin hyvin sopeutuvan.
Tältä hän näyttää tänään 
Olisiko tämä sitten Lehtotikankontti?. En sellaista ole koskaan onnistunut saamaan, mutta kerrankos ne nimilaput sekaantuvat Ruotsissakin. Tämä on kasvanut tässä pari vuotta ja kukkii ensimmäisen kerran . Taittunut kukinto näkyy alanurkassa. 
Vieressä (30cm) kasvaa Kruunutikankontti ja se on vasta tässä vaiheessa. Siihen tulee yksi kukkiva verso ja viisi muuta versoa. Versot lisääntyvät joka vuosi ainakin kahdella. Toiselle vähän kalkkia, tai Lohjalta tuotu kalkkikivi viereen.Ferramol rakeita varmuuden vuoksi, sillä löysin ison ruskean etanan suoneidonvaippa paikalta.
Jippii!!! Minäkin löysin kaikki ulko-orkideani hengissä selvinneenä talven yli. Tänään löytyi kruunutikankontti, jonka olin peittänyt syksyllä niin paksulla hakekatteella, että meni raukalta pitkään kasvaa itsensä läpi siitä. Emil on jo nupussa ja joku toinenkin(en muista nimeä ennen kuin tarkistan). Mummilta hankkimani suoneidonvaippakin näytti jo piippaa. Uutuutena on baltian leveälehtikämmekkä, jonka laitoin aurinkoisempaan ja kuivempaan paikkaan.
Mummin kontti on varmaankin Cypripedium Gisela (C. parviflorum x C. macranthos). Tuntuuko nimi tutulta?
Nimi ei ole tuttu, koska tämä on Ruotsista saatu ja nimilapussa luki C. reginae. Laputkin on vielä jäljellä. Osaavat ne muutkin sotkea nimilappua. MInä en ole ainoa.Suoneidonvaippa on toinen sieltä hankittu.
Oi miten tuttua tuo nimilappujen ja väärännimisten kasvien sekasotku onkaan!
Tässä vertailtavaksi aito lehtotikankontti (Cypripedium calceolus).
Kukkaan ensin ehtivät "pojat" Emil ja Aki.
Tässä Emil ja alempanan Aki
Onnea, hienot pojat ovatkin.
Kruunutikankontin nuppu muistuttaa mansikan raakiletta. varikset kävivät tämän nokkimassa rikki ennen avautumista. Huono kuva ja vielä poikittain. Ei huoli , jos käännän sen oikein.Varikset on tänä vuonna erikoisen nälkäisiä. Tomaatin raakileetkin ja kurpitsan kukat kelpaavat.
Minustakin tuli kertaheitolla kolmen tikankontin kasvattaja. Ostin tikankontteja multasormesta 5€ /kpl. 2 kpl sinne jäi, ja kun menin niitäkin sieltä hakemaan, olivat jo loppu.
Hienoa, sitten vaan istuttamaan taimet varjoisaan ja kosteaan paikkaan ilmavaan istutusalustaan. Kannattaa hieman suojata talveksi varsinkin näin alkutaipaleella, jotta niistä olisi paljon iloa pidempäänkin.
Laitoin ne kohopenkkiin, joka on varjossa kahden männyn juurella. Pitäisikö juurelle lisätä jotain karkeaa, vaikka kuorikatetta? Ajattelin vääntää pajusta tms. pienen aidan, jonkä päälle katoksi talven ajaksi havuja.
Kuorikate ja muukin "möyhä" on hyvää tikankonteille. Yleensä männyt kasvavat aika kuivassa paikassa joten pidäthän huolta taimien kastelusta kuivina aikoina. Jostakin muistan lukeneeni, että jollakin oli jäänyt tikankontit uppeluksiin, kun vesi oli noussut keväällä lumien sulettua ja silti ne jatkoivat elämistään aivan normaalisti veden pinnan laskettua. Tikankontit ovat kotonaan sellaisessa lehtomaisessa ympäristössä.
Eivät minun tikankonttini ole mitään suojausta tarvinneet, olen luullut, että ovat hyvinkin kestäviä ja näyttävät sitä olevankin. Tietty puista putoavat lehdet ja muu kasvillisuus ovat saaneet jäädä suojaksi. Ja pari viimeistä talveahan ovat kyllä olleet ihan suotuisia kasveille.
Jos paikka on suojainen ja sopivan kostea ei ole mitään hätää talvehtimisen kanssa vanhoilla kasveilla, jotka ovat jo vakiintuneet paikoilleen. Sensijaan uudet istutukset ja mahdollisesti kuivahko paikka vaativat (vain varotoimi) mielestäni jonkinmoisen suojauksen. Yleensähän tikankontit istutetaan jo keväällä ja ovat siten saaneet juurtua ja vahvistua koko kasvukauden ajan. Nyt istutettuna kannattaa varmistaa talvehtiminen kevyellä talvisuojauksella ja lisäkastelulla.
Muistattehan, ettei tikankontteja saa istuttaa syvään. Niiden rihmasto kasvaa pinnanmyötäisesti ja silmun pää ulottuu lähes pinnalle. Normaalisti kertyvä karikekerros on hyvä, mutta paksulti sen päälle ei saa lisätä. Jos talveksi lisää, on sitä varovasti poistettava keväällä. Lumi on paras talvisuoja, mutta ellei sitä olekaan, pitäisi jotain suojausta käyttää, vaikkapa kerros talviturvetta.
Tuota turpeen yms. talvisuojauksen poistoa olen hiukan pohtinut kuinka sen saisi suoritettua. Sanat “minä” ja “varovainen” kun eivät samaan lauseeseen sovi. Toisiko jos päälle vetäisi ensin jokin suojakankaan ja turpeen yms. sen päälle? Saisi keväällä nostettua koko komeuden pois kerralla…