Siis puutarhastani;-))
Kuten kuvasta näkee on pihani puutarha sanan varsinaisessa merkityksessä
Vaan tästä kaikki alkoi. Terassipenkin pohjat kaivettin, juurimatolla vuorattiin ja ostomultaa kärättiin ja kärrättiin. Taustalla näkyy kirsikkapuu, joka on tulevan varjopenkin toinen pää, samoin oikeassa kulmassa näkyvä koivu jää varjopenkin sisään. Talo on naapurin, mutta samanlainen kuin meidänkin.
Koissu on Ida, australian terrieri
Näin asettelimme turveharkot. Kuvan puskat eivät kuuluu asiaan, vaan ne kaivettiin itse asiassa ylös tuosta terassin reunasta ja lahjoitettin pois. Ovat siinä valekseltaan. Sisempi rinkula on korkeampi kuin etuosa
.
Edelliset kuvat elokuulta 2008. Sama penkki kesäkuussa. 2009. Terassi on saanut aidan ympärilleen, kulmaukseen upotettiin allas ja muutama kukkakin kasvussa
Edelleen sama penkki elokuussa 2009. Taustalla näkyy pois siirretyt nurmikkoturve- ja savikasat. Oikeanpuoleisessa kasvoi kurpitsaa ja vasemmanpuoleinen toimi hätäapuistutusmaana. Tänä keväänä noista kärrättiin savi kokonaan pois maankaatopaikalle.
Tässä vähän rehevämpi kuva samasta kohtaa. Kurpan soikkoratamot ovat mun lemppareita;-)
Lisää ratamoita
2010 altaankulmalta katsottuna näyttä tältä. Vesi puuttuu vielä pesun jäljiltä.
Rönsyleimun sinerrystä
Tämä sininen ihanuus vasta aloittelee kukintaansa. Saa häädön elokuussa, kun on kasvanut liian isoksi paikkaansa. Muistaakseni kibulta kirjekuoressa saatu pikkuruinen alku vuosia sitten;-))
Varjopenkin tarina alkaa myös elokuussa 2008.
Sanomalehtitekniikalla suoraan nurmikon päälle
Isommille perennoille muutama syvä istutuskuoppa, muut saivat tyytyä siihen, mitä on tarjolla.
Ekana vuonna tuli vain alle puolet varjopenkistä valmiiksi. Jälkimmäisessä kuvassa, joka on otettu sisältä, näkyy myls terassipenkin autius. Harakkaa kaiketi on yrittty kuvata;-))
2009 saimme varjopenkin valmiiksi
Loppukesällä 2009 näytti tältä. Parissa kuukaudessa huima muutos;-)
Ja nyt kesäkuussa 2010 näyttää vastakkaisesta suunnasta tältä. Kaikki kasvit ovat vielä alkuvaiheissaan.
Ja tässä uusin projekti "savipenkki". Savimaan parannuskeskustelussa mainitsin oman ohjeeni eli pois vienti ja mullan kärrääminen tilalle. Tämä penkki on kolmannella sortilla tehty. Pohjaa ei kaivettu eikä pohjustettu sanomalehdillä. Tässä kohtaa on ollut vuodesta 2008 n. 1 metrin korkuinen savikasa, joka jossain alkupään kuvissa häämötti. Pohjaksi jätettiin n. 15 cm kerros savea, koska sen edestä kaadettiin talvella iso monirunkoinen raita ja paikasta tuli nyt kuiva ja paahteinen. Reunalla olevat koivut eivä helpota vesihuoltoa.
Tarina siis jatkuu, mutta nyt lähden sitä ensin käsikirjoittamaan eli multaa kärräämään;-))
Mukaiva vaihe-vaiheelta kuvia sinulla trekooli.
Laitan näitä vaiheita siksi, että jollekin olisi hyötyä näistä tiedoista. Ja että todistettavasti ne toimii;-)
Savipenkissä savenpäälle kippasin kotsarillisen koivun risuja, kolme jätesäkillistä pajusta tehtyä haketta, kaksi säkillistä viime syksyistä leikkurilla pienistettyä lehtimujua, kaksi muovikassillista koivulastuja, joita syntyy isännän koristeveistelystä sekä häkkikompostillisen viimevuotista roipetta. 
Ryjäkerroksen päälle kärräsin multaa, jonka pii-haravalla sötköttelin kevyesti roskien kanssa. Nyt sitten jään odottelemaan viikonlopun rankkasateita, joka veisi multaa syvemmälle roskakerrokseen sekä tiivistäisi massan. Joskus, kun inspiraatio iskee, niin kärrään loput mullat pintaan ja viimeistelen reunat ja koivujen juurialueet jollakin systeemillä, joka jälkimmäinen ei ole vielä ollenkaan kirkastunut. Reunoista näkee, että pohja on pelkkää savea, jota siis on koko tontti tulvillaan.
Heidinkukka lopettelee kukintaansa