Luulin että etanat tykkää kaljasta ja hukkuu sinne juoman joukkoon, niin täällä joskun joku mainosti. Testiryhmä osti oluttölkin, jakoi sen kolmeen huuhdottuun hernaripurkkiin ja laittoi keskelle komposteja jotka on jähellä sitä naapuria josta ne kaiketisti meille luikerteli. Seuraavana aamuna meillä oli kaikki purkinkyljet täynnä valtavia pyöreitä mötiköitä jotka oli selvästi viihtyneet juomingeissa, mutt ainoakaan ei ollut hukkunut. Olut oli tosin nolla-olutta joten kukaan ei saanut maksakirroosia yön aikana. Lorautin olusiin etikkaa (seuraavaksi ostan viiden litran kannun) ja keräsin ne aprikoosin kokoiset lima-aivot sinne etikkaliemeen eikä kukaan noussut enää ylös. Seuraavaksi revin aidanvieren paljaaksi ja kylvin siihen kaiken tuhkan jota saatiin kerättyä eli vajaa kaksi ämpärillistä. Tosin en tiedä onko siitä enää hyötyä kun niitä on rajan pinnassa molemmin puolin. Kun sade lakkaa, kylven kilon Ferramolia pihan peräpäähän ja lehtikomposteihin.
Illempana kun perkasin rapunvierusrinnettä, hämmästelin kuka on se suurisuu joaka syä isoja reikiä rodoihin, vuorenkilpiin, atsaleoihin, raparpereihin ym paksulehtisiin! Luulin että etanoiden herkkua on pehmeät ja olen peittänyt jo salaattipuskat kaupan karkkilaatikoilla. Kaikkia en niiden anna syödä.
Kastehelminen laita tavallisia oluttölkkejä maahan niin, että se kaljatölkin reikä on ihan maantasalla, ja niissä sitten tilkka kaljaa pohjalla, sinne ne sitten menee. Meillä on muutama oikeen laillinen etana-ansa, jonne laitetaan kaljaa, kyllä ne sinne menee, mutta kun pitäisi sitten niitä ansoja olla satoja.
Kaljaa en tarjoa ennen kuin osaavat jääkaapille ja opettelevat avaaman tölkit itse.
Näyttää noita samaisia isoja oransseja etanoita olevan nyt sadesäällä läheisten kävelypolkujen varsilla, joten jos kyseessä tosiaan on pelätty espanjansiruetana, niin lopullista voittoa on turha haaveilla saavuttavansa tässä sodassa, mutta menestyksekästä asemasotaa meinaan käydä.
Minusta ne teidän oranssit etanat ovat hieman liian vaaleita espanjalaisiksi. Kyllä mä olen löytänyt muutaman vaaleamman espanjalaisen täältä, mutta ei ne kyllä noin vaaleita ollut. Joten älkää nyt vielä peljästykö, josko se olisikin joku aivan muu laji.
Värmland, pysyykö ne etanat sitten siellä tölkissä ettei vaan kiipeä pikku pöhnässä jatkamaan iltapalaa kavereiden kanssa? tuolta litraisesta anaspurkista joka oli pesty ja laitettu sitä perusrapakaljaa ne luikerteli ulos, ihan kuin olisivat vielä kaula pitkällä möllitelleet ettei tullut kunnon laatuolutta.
Palstalla on jäänyt huomiotta koivutisleen käyttö kotilojen torjunnassa. Tällä saa tehtyä koko kesän kestävän suojarajan tontille ja sama litku poistaa kotilon elämänhalun viikoiksi. Nyt hei kaikki kokeilemaan tai ainakin ne joitten tontilla kotilot jyllää!!
Aitoluonto – aitoluonto.fi
Ainakin Savenmaa näyttää myyvän, kympin puteli.
Minäkin löysin valtavan oranssin etanan, lie kai tavis-joku-peltoetana. Ovat nyt sateen ja ylensyönnin ansiosta jättikokoa kaikki.
Koivutisleessä on upea tuoksu, voisi sitä senkin vuoksi hankkia. Savun/tervan haju karkottaa myös ampiaisia liitereistä ja ulkohuoneista, olen pitänyt tervapurkkissa männynkäpyjä ja sekoitellut tikulla, kun tuoksu alkaa kadota.
Toivottavasti Värmland ja Valtsu olette oikeassa. Kun väritys ja kuviointi vaihtelee jo lajien sisälläkin, niin virhetulkinta lajien välillä on hyvin mahdollista.
Kävin iltahämärissä pihalla raelaatikon kanssa suojaamassa pari arkaa tainta. Yhytin muutaman oranssin lötkön hilautumassa penkkien suojasta reunakivien yli nurmikon suuntaan. Ilman hanskoja en viitsinyt poimia niitä talteen, vaan sen sijaan asetin jokaisen nenän eteen yhden rakeen. Kävivät kiinni kuin sika limppuun, joten ilmeisen herkullinen viimeinen ateria se oli.
Meilläpäin ei ole löytynyt toista keltasenoranssia etanaa. Mutta taas löytyi raparperin lehdeltä sellanen pieni ja pikimusta tapaus. Se sai lisäaikaa elollensa, koska minä otin sen sisälle kasvamaan, lasipurkkiin. Toivottavasti lihottaa itsensä valokuvauskokoon ja saan selville kuka se oikein on.
Mun tyttärelläni on akaattikotiloita, muun muassa. Tänään kattelin sen syomisiä ja koska se on kotilo todella isossa koossa, niin yksityiskohdat ja ruokailutapa on niin selkeästi nähtävissä. Voikukan lehden katkaisu ja parempiin suihin hamuaminen tapahtui uskomattoman ketterästi ja nopeasti (sinänsä mielenkiintoista), joten ei ole mikään ihme, jos puolenpihaa katoaa yhdessä yössä, kun kotilo/etana-armeija saa vallan.
Kastehelminen, en usko että ne pääsee kaljatölkistä ulos, kun siinä on niin pieni se reikä. Mä koitan ottaa kuvan noista meidän etana-ansoista, jollei teillä niitä siellä suomessa oo näkyny niin ymmärätte millainen se on. Meillä oli joku tuohon tienvarteen jättänyt puolityhjän kaljatölkin ja hups se oli ihan täynnä etanoita!
Onko joku bongannut peltoetanan tai lehtokotilon raparperista? Raparperini lehdet ovat ensimmäisen kerran täynnä reikiä, mutta syöjiä en ole löytänyt 
- mikä otus niitä syö?
Onhan niitä etanoita raparperissäkin. Muistaakseni on niitty-yökkösen toukat, jotka nimenomaan raparperin varsiin kaluavat reikiä. Ostin muuten ison hyönteiskirjan divarista mökille ja siellä on.
Ja mulla oli kielossa reikiä, etanoita näytti olevan. Luulin että siellä oli liljankukko kun oli joku punanen, nitistin hengiltä, mutta sitten rupesi löytymään muutama etana.
Varsiyökkösen toukat näyttävät syövän varret ontoiksi, sitä ongelmaa ei onneksi ole. Niitty-yökkönen näkyy muinen tuhonneen nurmia. Täytyy kytätä tarkemmin.
Kolmessa päivässä 3,2 kiloa noukittiin espanjalaisia, noin 1000 kappaletta. Yök, tässä taas osviittaa mein pikku ongelmasta!
Hyi että! Meillä on tänä kesänä ruvennut myös näkymään etanoita kotiloiden lisäksi. Toivon totisesti, että ovat niitä ihan tavallisia. On niitä ennenkin ollut muutama kappale, mutta nyt jo enemmän.
Samoin on meillä päin. Ovat todella suuria jos vertaa ennen tavattuihin. Vaaleita toistaiseksi vain näkynyt.
Joo, ovat selkeästi isompia kuin ennen, mutta vaaleita.
Tänään kuuhailin täällä Tokmanilla ja silmiin osu pari asiaa.
Oli sellainen musta kuitukangas (kokoa en muista) ja sitten noin 25cm korkeeta sinivihdeä läpinäkyvää kovaa muovia josta sai taitella kasvimaan reunaan suojan.
Molemmat oli tarkoitettu etanoita vastaan kuitukankaassa oli kai joku hajuaine joka kestää niin kauan kun kangaskin se hajuaina piti estää etanoita sitä ei lukenut missään millä se muovin tuntuinen aina estää etanoita kyllä ne minusta muovia pitkin nousee vaikka salaatin kimppuun.
Onko joku muu näitä tuoteita nähnyt tai kokeillut onko mitään tehoa.
Tänään käänsin yksitellen kaikki nauhuksen lehdet löysin 10kpl pieniä nuppineulanpään kokoisia kotilo vauvoja maatakin tutkiin mutta isoja en löytänyt ja niin pieniä ei maasta löydä puskan alta hämärässä.
Kaikki pääty sillipurkkiin jossa etikkaa vaikka luulen ettei kukaan syö minun tätä etikkasäilykettä.
Mä en ole onneksi vielä löytänyt yhtään etanoita ilman kotiloa mutta kyllä sekin on ajan kysymys ne tulee ennemmin tai myöhemin.
Meillä naapuri kertoi että sen naapurissa (siis meitin naapurin naapuri)on kotiloita niin paljon että jalaan alla rutisee koko ajan en tiedä tuhooko/kerää ne mitenkään.