Ite pidän taimivaihdossa saatuja kasveja karanteenissa useamman viikon ajan tai seuraavaan kasvukauteen saakka. Olen myös huuhdellut mullan pois siirrettäväksi jakamieni perennojen juurilta lähtöpaikassa, jos tarkoitukseni on siirtää niitä vielä toistaiseksi lehtokotilovapaalle alueelle.
Kaupunkitontilta maalle kuljettamani multaa sisältävä maatuva rikkaruohojäte jää suljettuun multapussiin kompostin läheisyyteen odottamaan auringonsäteiden kuumentavantappavaa vaikutusta, jotta lehtokotiloita ei varmasti pääse luontoon tai kompostiin. Enpanjansiruetanoita en ole vielä koskaan tavannut Hämeenlinnan Voutilassa.
Levitän varhain keväällä rautafosfaattiraetta nilviäisten haitaksi. Tällä kasvukaudella olen tappanut vasta yhden lehtokotilon kotona Mansessa, kun se kiipesi pyörävajan oven metallipintaa ylös. Talven pakkaset ja pitkään jatkunut kuivuus tuntuvat tehneet tehtävänsä.
Meillä oli keväällä kotiloita ennätyspaljon. Rautafosfaatti ja kuivat ilmat lienee syynä siihen että niitä näkee enää harvoin. Ajattelen vain paljonko niitä on ensimmäisen sateen jälkeen.
Eilen löysin vadelmien juurelta parikymmentä kotiloa. Osassa oli vain kuori jäljellä, monta oli sellaista liikkumatonta ja puolikuolleen näköistä mutta kaksi oli hengissä. Tai ainakin oli tuoreen näköisiä kun litistin ne
Eipä ole malttanut olla käyttämättä mahdollisuutta mennä punaista (messu)mattoa pitkin! Hä hää, siihen hyytyi!
Otin toki kippoon ja litistin…
Ehkäpä mun ammeenalus toimiikin? Nääs tuo on kasvarin seinustalla, ajattelin laittaa karkeaa soraa päälle, alla on juuttaan paksu levy ja kivituhkaa. Jos Ferramoolaisi seinänvierustan ennen soraa?
Voihan sinne seinän viereen laittaa, soran läpi eivät pääsevät tunkeutumaan, vaan mistä noista tietää kun sateet alkavat.
Pahaenteisen vähän on nyt rutikuivilla keleillä löytynytkin kitkiessä, varmaan ovat syvemmällä asemissa. Harson alla rucolan varrella syömässä oli pienehkö, ei ole enää. Pakko on kastella kitkemisen jälkeen, ferramolia laitoin tarjolle. Toinen löytyi kukkapenkistä, kärhön kastelun houkuttelemana. Eilen oli yksi katulampun tyvellä kadun varrella piiloutuneena muovisen lokasuojan kappaleen alla, olisiko moposta peräisin ja läpikotaisin koirankuspissillä kasteltu. Kurtturuusuaitaa pois kaivaessa on löytynyt ehkä kolme, hyvin me porukalla syksyllä leikattiin puskat ja kerättiin kotilot kuleksimasta.
Olen laittanut ruokalusikallisen tuonne, tänne ja sinnekin varjoon kasvien alle valmiiki, sateella ne lähtevät rynnistämään.
Ei ole vähään aikaan näkynyt kotiloita vaikka olen vähän kastellutkin. Kuivuus ja ferramoli tehonnevat yhdessä. Kallionauhuksen lehdetkin on ihan ehjiä mitkä yleensä ensimmäisenä on reikiintynyt.
Viritin kuparilangan kireälle naulojen avulla hiekkalaatikko kasvimaan ympärille esteeksi. Yhdistin langa nurkasta pihdeillä kiertämällä, sitten toinen lanka viereen. Laitoin sivuille kahteen kohtaan pari naulaa ja kiristin siksakille, nyt on kireällä eivätkä kosketa toisiinsa. Pieni kemiallinen sähköinen ilmiö kuulemma riittäisi pitämään ällötykset pois. Valmistajan sivuilta en löytänyt tietoa onko tuo lakattua lankaa, silloin ei johda sähköä.
Tuo vaalea on hevosten hamppukuiviketta, toimii katteena, pidättää kosteutta ja kotilot näkee vaalealta pinnalta kerätä poi.
Kuparilanka. Paksuus 0,8 mm, rullakoko 50 m.
Olipas kiva, kun saatiin viimein sadetta! Kerronko, mitä aattelen nuista otuksista? Jätänkö kirosanat pois? :pinch:
Ostakaa Ferromolia maatalouskaupasta 10 kilon säkki ja levittäkää sitä joka penkkiin pihassanne. Tulee halvemmaksi kuin niitten pienten pakettien ostaminen. Tuommoinen suuri säkillinen on minulla riittänyt kolme neljä vuotta. Yhden kotilon olen tänä vuonna löytänyt.
Ekä vuosi käytössä ja vaikuttaa mutta rajojen takaa tulee lisää ja keräyskierrokset keskittyvät sinne sitten enemmän
Iltahämärissä selvisi sekin mysteeri, mihin härkäpavun lehdet katoavat. Kolme ruokailijaa löytyi, sinisiä rakeita katoin seuraavalle seurueelle. Muualta ei onneksi löytynyt, vaikka koko päivän on hiljalleen satanut ja yhä +16, pimeääkin.
:blink: Jaahas, ne on siis semmosia reikiä nauhuksissa… Niin tietysti!
Pitsilehtisiä nauhuksia meillä, Ja paljon pikkuisia kotiloita. Monta tuokioo vierähtää niiden luona…
Nonni… :pinch: Köökin ikkunan takana, pihavalossa.
Pitsilehdet muotia …
Ovat jälleen liikkeellä aktiivisesti. Omalta pihalta ei yhtään löytynyt, pyörätien nokkosista 19 taskulampun valossa löysin vähän kauempaa. Pidettiin toisen kerääjän kanssa pikapalaveri, etsimällä löytyy aina samoista paikoista ja määrät onneksi olemattomia viime syksyyn verrattuna.
Eilen kevään ekat kotilot otettu talteen. Kolmisenkymmentä niitä oli. Laudan palojen alla olivat piilossa ja yksi kuivalla nurmikolla.
Mitä tuumaatte, tuhoavatko kekomuurahaiset kotiloita tai etanoita?
Kotilovuodesta tulee runsassatoinen. Ainakin tänään näytti runsaalta. Keräsin ja kylvin pikkuisen ferramolia niille. En vain tiedä sulattaako tuo sade minun kylvökseni mutta toivottavasti ei, tarviihan ne kotilotkin osansa.