len tänä vuonna löytänyt yhden lehtokotilan, eikä yhtään tavallista etänää. sammakoita on pitkästä aikaa loikkinu kasvustojen kätköissä. nehän syö etanoita? Rastaita, harakoita ja variksia olen katysellut suopeammin. NUrmikot yritän åpitää lyhyenä. Minulla on pienessä ämpärissa voimakasta suolavettä. Siine laitan etänät ja kotilot mariboitumaan. syksyllä heitän koko ämpärin risunuotioon. KUn tulee sateita laitan etänä’ ansan. Risä pressu sopivaan kohtaan. Sinne alle kotilot ym kerääntyy. Amulla keärilen pois. Viime kesänä saalina oli ainakin yksi kotilo öpäivässä…
Kotiloita ei kannata murskata. Lajitoverit syö jämät ja voi entistä paremmin.
160 etanaa tänä aamuna :sick::crazy:
Meillä ei sentään ole noita kotiloita näkynyt. (tämä täällä koputtaa puista otsaansa )Mutta ällöjä on nuokin tavalliset peltoetanat. Ja ennen lapsena niitä paapottiin ja pyydettiin ennustamaan säätä… Ihan tosissaan olen harkinnut kateviljelyn lopettamista, se varmaan on niille vihulaisille mieluinen viljelymuoto.
Olenkohan minä sokea kun vain kolme tavan etanaa olen nähnyt koko keväänä. En kyllä niitä kaipaa mutta kun jatkuvaan möyrin tuolla rikkaruohojen kimpussa niin luulis niitä vastan tulevan. Voihan se olla että nuo minun rengit hoitaa hommansa hyvin. Rastaita on nyt pieniä ja isoja tonkimassa. Pesinnät vissiin on hyvin onnistunu.
Onko ne “tavalliset” etanat sitten kovinkin harmittomia? Tokikaan ne eivät vedä vertoja lehtokotiloille, mutta turhaanko niitä koitan etsiä ja likvitoida. Häviäisivätkö aikanaan itsestään? Turhalta tuo kyllä tuntuukin; joka päivä kymmeniä, tänä iltana vielä melkein sata niiden aamullisten lisäksi.
Rastaita meillä möyrii pihassa keväisin ja syksyisin. Minne lie katoavat kesäksi pesimään. Harakoiden pihapuu piti kaataa viime talvena, ja nekin ovat tehneet pesänsä muualle.
Eikös nuo ole lehtokotiloita? Olen meidän pihalta niitä jonkin verran kerännyt ja kyllä ne samanlaisilta näyttävät.
No niin nyt ne nilviäiset löysi oikein pitopaikan.
Olen joka päivä etsinyt kaikki mahdolliset paikat enkä ole löytänyt mitään mutta eilen illalla!!
Meillä on muovinen puutarhakompostori lähellä raja-aitojen nurkkaa just sillä kulmalla missä nuo molemmat rytöpihat ovat ja siellähän nuo kotilot piti pirskeitään tai olivat juuri aloittamassa. Vein pari kertaa päivän mittaan kasvijätteitä enkä huomannut mitään mutta sitten illalla yhdeksän jälkeen vein pari nahistunutta kurkkua ja voi mikä näky. Kaiken kokoisia kotiloita oli kiipeämässä kompostorin seiniä pitkin ja kannen sisäpuolella niitä oli lisää!!! Olin aiemmin saanut etikkapurkkiini vain kolme mutta nyt näyttää pikkelsi valmistuvan pikapikaa. Osa oli aivan pieniä limamöykkyjä.
Isäntä osti heti ensimmäisen etanan ilmaannuttua 10 kilon säkin Ferramolia ja tänään sitä on levitelty pitkin raja-aitojen viertä.
Olen asunut täällä 60-luvun lopusta (Hailuodon 8 vuotta lukuunottamatta) ja nää on ekat kotilot mitä olen nähnyt.
Mikäs etana tämä on? Pituutta n. 5-6cm kun mönkii eteenpäin. Näitä on tullut nyt muutamia puutarhassa vastaan 
Espanjansiruetana? Eikös ukkoetanoilla ole tuo hengitysaukko taaempana ja joskus ylempänäkin…
Illan lehtokotilo kierros lampun kanssa: 4 kpl/ 5 kpl /1 kpl kolme eri paikkaa. Liikkuvat taas ja kun yhden löytää löytää sille kaverinkin. Aloin etsiä kaksi viikkoa sitten sateella mistä niitä suurimpia pihan reunamille ilmestyy pari kpl lähes joka ilta. Omassa pihassa on ollut jonkun vuoden harvakseltaan, työkoneiden mukana ilmestyivät kun katuviertä kaivettiin lämmölle ja kaapeleille kahteen kertaan. Olen kerännyt kotilot pois ja ripotellut ruokalusikallisen/1 m2 Ferramolia paikkaan, josta löydän kotilon ja se on riittänyt, toistaiseksi.
Ulonkellon varret kadun varren puskassa oli syöty kaljuksi ja 30 kpl syömässä, helppo kerätä ja murskata muovipussissa. Kylmänä iltana löysin sitten talvehtimaan maahan kaivautumassa olevat yhdyskunnat vähän kauempaa. Orapihlaja-aidan juurelta pyörätien varrelta löytyy aina kymmenkunta ja kurtturuusu aidanteesta kadun varresta viikko sitten 122 kpl yhtenä iltana, nyt yksi, eilen vielä 5. Poistin nokkoset juurineen, siistin ruusupuskat, leikkasin “nurmikon” nyt löytää helposti. Tämä on taistelu joka ei pääty, kellokukat ja kesäesikot kaivoin jo pois varotoimena omalta pihalta, kuunliljat lähtee seuraavaksi vaikkei niitä ole edes jyrsitty, vielä.
Lehtokotiloita 3 kpl samasta kukkapenkistä yök. Syynä varmaankin iso sileä pyöreä kivi turveharkkojen lomassa penkin reunassa. Yö- ja päiväkosteuden ansiosta hyvä kiitotie ja talvehtimispaikka, kiven ja mullan väliin on helppo kaivautua syvemmälle. Syöneet ovat tällä viikolla palloesikon lehdet, kuunlilja vieressä koskematon, mutta lehdet antaa suojaa lymytä. Ferramolia annostelin alueelle, vielä nyt +9 ja kova sade. Huomenna huuhdon ja siirrän esikon, poistan kuunliljan, puhdistan kiven reunat mahdollisista munista ja laitan reippaasti hiekoistussepeliä seunukseksi.
Maassa lojuvassa omenassa mönki 2 kpl pikkuisia etanoita …litistin kummatkin ja pesin omenan ja söin…eivät olleet vielä sapuskoineet sitä makoisaa valkeaa kuulasta.
Persikan mullasta löytyi tämä etana. Se oli oikein pieni, joten jouduin ottamaan tabletin apuun.
Tuo kotelo ja etana oli oikein tummanruskea. Nostin sen pois ja heitin viemäriin.
Löytyi jo 6 lehtokotiloa 
, parin kolmen sentin syvyyteen kaivautuneina, talven jälkeen priimakunnossa. Siivosin kukkapenkit Ferramol puteli mukana, kukkapenkin kiveyksen reunukset, isojen kivien reunat lymypaikkoina, hyvä jemmata etanarakeet sinne kotiloille tarjolle. Ekalla sateella parittelevat, toisella munivat. Keskiviikosta alkaen on satanut yht 27 mm, 5 astetta viileystila. Huomenna lämpenee ja käyn nyt vielä tietyt kasvi ripottelemassa. Kunhan lähtevät nälkäisinä liikkeelle viimeinen ateria on tarjolla ja vaikka munista kuoriutuu uusia niillekin on tarjolle rakeita.
Meiltä löytyi jo useampi kymmenen kotiloa ja mä kun luulin että talvella olisivat kuolleet kun maa oli jäässä kunnolla.
Paritteleeko kotilot, mä luulin että ne lisääntyvät yksikseen. Eikö sade liuota Ferramolin maahan ennen kuin kotilot sen ehtivät syömään, minulla ei ole siitä vielä kokemusta mutta suunnitteilla on ostaa.
Enemmän on kotiloita kun vuosiin ja nyt niitä on puuhamaallakin.
Minulla oli ferramolia useampi kilo säkissä ulkoeteisessä, mutta hiiri oli ilmeisesti elänyt sillä koko talven, kun ei ole enää kun rippeet jäljellä. Olisi ollut kissanruokaa ja lintujenkin ruokaa tarjolla, mutta tuo oli ilmeisesti maukkaampaa?
Olisiko koivutisleestä apua. Sitä ovat ainakin kovasti tutkineet niin etanan kuin rikkaruohojenkin hävitykseen. Täytyy testata.
Tällä viikollakaan ei ole löytynyt ainuttakaan, kaksi viikkoa sitten satoi 3 mm ja silloin löysin muutaman, kuivuudesta on hyötyä. Poistin kukkapenkin rajausnauhan, kattohuopaa ja sen vierestsä oli vielä maatumatonta kuorikatetta. Oiva kosteutta pidättävä hautomo, ei löytynyt munia. Tyhmyyttäni olen itse moisen väsännyt, ennen ällötysten hiipimistä pihalle enkä ole sateisina kesinä hoksannut kuorikepitoista multaa.
Tulisiko poistaa harkkoreunuksen ja kukkapenkin välistä vihreä reunaestenauha? Siihenhän jää aaltokuvion mukaisesti koloja mullan ja kiveyksen väliin ja sateella on kosteaa mihin kaivautua. Pienet kotilot ainakin mahtuvat piiloutumaan ja kääntymään takaisin, eikä noita himskatin ällötyksiä voi sieltä poimia. Löytyykö teiltä muilta vastaavien paikkojen kohdilta kotiloita?? Olen täällä löytänyt.
Viime kesänä löysin kolme kotiloa, liki kasvihuonetta, nyt jo viisi isoa ja kolme aikas pientä. Persimo…
En tiedä, että olenko tuonut kasvariin jotain, minkä mukana ne saanut, vai miten tämä on tapahtunut. Mutta… ärsyttää, lievästi sanottuna.
Ikivanhassa Kotipuutarha-lehdessä oli aikoinaan juttu viherpeukalosta, joka kertoi huuhtelevansa tarkkaan juuriston kasveilta, joita pihalleen toi. Näin hän esti tuomasta “puhtaalle” pihalleen ötököitä sun muita ilkimyksiä. Laittoipa tuomansa uudet kasvit vielä karanteeniin joksikin aikaa.
Tuo juttu tuli mieleen, kun eilen iltamyöhällä luin noita kotilokokemuksianne.
Nyt kysymys:
Onko teillä tapana puhdistaa kasvien juuret vai viettekö taimet multapaakkuineen niihin taimenvaihtotapaamisiin?
En ole koskaan ollut näissä taimitapaamisissa enkä muutenkaan halua kasveja toisten pihoilta, kun omiakin on sen verran, että piha näyttää vihreältä.
Yhden kotilon olen jokunen vuosi sitten pihastani löytänyt, raparperin lehdellä nökötti päivää paistattelemassa. Toivottavasti se yksi ainoa löytämäni kotilo jääkin ainoaksi.