(Ja mitäs tästä opimme: Turha jäädä sandaaleissa kusiaispesään seisomaan.)
Meilläkin on kaupunkitakapihalla niitä erityisesti laatoituksen alla viihtyviä murkkuja. Niiden kanssa olen tullut toimeen kun säännöllisesti ajan pelkkää vettä saavikaupalla päälle.
Pfiuh, muurahaiset hävisivät yhtä nopsaan, kuin tulivatkin. Taisivat tosiaan olla vain ulkoa harhautuneita. *helpotuksen huokaus*
Samoin. Meidän muurahaiset jättivät (tolun takia?) talon rauhaan, mutta tekevät varmaan uusia pesiään nyt laatoituksella seisoviin ruukkuihin. Juttelin muuten tänään kaupan pihalla parin romaninaisen kanssa. Vanhempi rouva puuskahti, että “auto täynnä siipikusiaisia”. Ja talokin kuulemma. (70-luvulla rakennettu rivitalo). En voinut antaa muuta neuvoa kuin kääntyä kiinteistönomistajan puoleen (tehty kuulemma jo). Ihan hirvittää ajatella, että siellä on pakko olla kosteusvaurio (ehkä meilläkin, ken tietää). Kyllä kansalaisilla sentään jokin oikeusturva pitäisi olla. Minunhan ei ole pakko saneerata taloani, kun itse asun ( enkä vuokraa), mutta kyllä harmittaa muiden puolesta.
Voi kun tuli ihan haikea olo tähän ketjuun liittyessäni, kun Rissan viestejä löytyi. Toivottavasti hänelle kuuluu - huu - hyvää!
Meillä aloitettiin juuri buurilais... eikun maurilaissota. Mauriaiset - sokerimuurahaiset - ovat tunkeneet ihtiään joka paikkaan. Listiihän niitä keittiönkaappien kulmilta harvakseltaan löydettyinä ns. "´huvikseen", mutta kun yksi löytyy Eka Vekaran sängystä ja toinen tänä aamuna juuri ylös matkalla olevasta housuvaipasta, silloin alkaa TAISTELU.
Perskuta, kaupasta ostin kaikki loput By-gones (kun en viitsi oikeinkaan kirjoittaa) -merkkiset muurahaisrasiat ja olen niitä sirotellut ympäri huushollia. Jos eivät tuolla lähde niin muutan takaisin pohjoiseen.
Varma kevään merkki! Meilläkin mauriaisia on ollut pari päivää tiskipöydällä... Ne rasiat on hyviä, sain punamuurahaisetkin pois kasvarista niillä viime kesänä. Ja intopii, hyvää kuuluu.
Kannattaa suorittaa talossa kuntokartoitus aina, kun sokerimuurahaisia alkaa ängätä talvella sisään. Kyseessä on tärkein kosteusvauriosta kertova hyönteinen. Sokerimuurahaisten tulee tähän aikaan olla talvilevolla pesässään. Jos muurahaisia on liikkeellä, on jossakin lämpimällä alueella pesä, josta eläimet lähtevät liikkeelle etsimään ruokaa.
Meillekkin ilmestyi pari viikkoa sitten. Miten itse olen kuvitellut että vain isot muurahaiset ovat niitä kosteusvaurioista kertovia, mutta siis sokerimuurahaisetkinko?
Hevosmuurahaiset asustavat missä tahtovat, kuolleessa tai elävässä puussa. Noita sokerimurkkuja ilmestyy meille varmaan parin viikon sisällä, kun on näin leutoa. Kai ne ovat ensimmäisiä tiedustelijoita, jokakeväisiä pirulaisia. Heti laitan rasian olohuoneen nurkkaan, josta näyttävät tuleva. Koko olohuoneen seinä on etelään ja kesällä tosi paahteinen. En tiedä, kuinka syvälle pitäisi kaivaa, että pesät löytyisi. Yleensä niitä on muutamia viikkoja ja kesän alkaessa häipyvät. Kukkaruukkuihin ne mielellään tunkevat! Taimipurkkiaikaan myrkytän, muuten kuskaavat kaiken mullan ulos purkeista!
Sokerimuurahaiset ovat niin julmetun pikkaraisia, että mahtuvat kulkemaan reiästä, jota ei oikeastaan edes ole. Tai näin sen olen päätellyt meillä, kun muutamana talvena jo on näiden hyyryläisten kanssa taisteltu. Tulevat aaltoina, pienempinä ja suurempina, eri puolilla taloa. Talo on uudehko, joten suin surminkaan en kosteusvaurioon jaksa uskoa. Talon laatan alla hiekassa heillä varmaan on lämmintä pesäverkostoa jokunen kilometri ja sieltä hiipivät tänne sisälle asti. Sisälle listojen ja kalustesokkeleiden taakse asetellut rasiat sun muut myrkyt tuovat hetkellistä apua, pitkäaikaisimman vaikutuksen saa talon ulkopuolelle sokkelinvierustalle tehdyllä myrkytyskierroksella. Inhottavia, kutsumattomia vieraita ovat, uusia hävitysvinkkejä otan ilolla vastaan minäkin.
Pesu- ja saunatilat kannattaa kuitenkin selvittää. Jossakin vaiheessa rakennettiin taloja niin, että soran päälle tehdyn “betonikakun” päälle asetettiin lankut seiniä rakennettaessa. Kun seinät oli saatu valmiiksi, alettiin lattioiden tasaaminen betonilla. Tässä kävi niin, että seinän perustana oleva lankku jäi alemmas sinne betonin sekaan. Kun pesutilassa puu saa sitten vähänkin kosteutta, se alkaa lahoa ja muodostaa erinomaisen pesimispaikan sokerimuurahaisille. Tällaisesta pesimispaikasta muurahaiset sitten tekevät talvellakin ruoanhakumatkoja ympäristöön. Pesutilojen remontin yhteydessä näitä lahonneita lankkuja on sitten poistettu ja korvattu tiilillä.
Meillä kuistilla vai terassiksikö tuota sanoisi, oli entivanhanen laatta systeemi, eli rimoista tehtyyn kehikkoon, hiekassa ladottuina betonilaatat. Kyllä murkut tykkäsi! Purettiin vuosia sitten, mutta ei kaivettu puolta metriä syvemmälle, siroteltiin niin, että lähitienoo lemusi. Ja kas, seuraavana kesänä meno oli ennallaan. Olisi pitänyt vaihtaa soraan ja paaaaljon syvemmältä. Mutta invaasiota ei kestä kauan ja ulkona kastelen reippaasti, kun nään kukkalaatikossa isoja kasoja. Eivät olleet pesineet koko talon mittaisen sisäseinän väliin, joka oli koko matkalta alaosastaan märkä, kun ostettin talo…
Juu, meilläkin vuosi sitten talonoston yhteydessä tehty kuntokartoitus eikä mitään löydetty, joten ei toivottavasti ole kyse mistään kosteusongelmista. Semminkin, kun oikeastaan ainoat paikat, mistä murkkuja EI ole löytynyt, ovat juuri kosteat tilat.
Peeveli sentään, että elikot ovat raivostuttavia. Ei auttanut ainakaan vielä nuo muurahaisrasiat; päinvastoin tuntuu, että nyt niillä pirulaisilla vasta “juoksuaika” alkoikin. Yäk.
Intopii, hommaa muurahaiskarhu… ;D
Meillä ei vanhassa asunnossa rasiat auttaneet ollenkaan. Ainoa, mikä tehosi, oli Muurahais-Raid.
Ei meilläkään mitään kosteusvaurioita todettu viime kesän kartoituksessa ja kaiken lisäksi nuo muurahaiset lähtivät liikkeelle juuri makuuhuoneesta, aaargh, arvatkaapa onko kiva herätä kun muurahainen kävelee huulilla :-{
Sokerimurkut änkee kevään korvalla sisälle, mutta ei ne mitään kosteusvaurioindikaattoreita ole. Ne kuuluvat maan tasalla elämisen ja asumisen "riemuihin".
Mä olen päässyt niistä keväisin eroon (silloin kun niitä on tullut) ripottelemalla niitä myrkkyjä kulkureiteille. Niitä on tullut mm. jakorasioiden kautta.
Edit: sokerimurkut yleensä häipyvät omiakin aikojaan kunhan pihalla lämpenee ja ruokatilanne siellä paranee.
Muutamana vuonna meilläkin sokerimuurahaiset yrittivät vallata talon, mutta Baition on pitänyt ne poissa talosta jo monta vuotta. Kanelia olen käyttänyt kasvihuoneessa ja se on tehonnut hyvin siellä.
Nanikka kirjoitti, että sokerimurkut liittyvät maantasalla asumisen ihanuuteen. Saanen kertoa, että taloyhtiössämme on murkut ihan valloittaneet korkeimman eli kolmannenkin kerroksen huoneistoja myös. Kipittävät siis myös ylemmäksi. En osaa sanoa onko heitä enemmän meillä maantasalla asuvilla kuin yläkertalaisilla. Naapureiden kanssa saa mukavia saunakeskusteluja aikaiseksi huoneistojen ja parvekkeiden vierailijoista. Ällöjä ovat sekä yläkerrassa että alakerrassa.
Tuilu, en minä sanonut saati sitten tarkoittanut, että murkkuja ei olisi ylempänä. Maan tasalla asuvilla niitä nyt vaan on paljon "helpommin" kuin korkeammalla asuvilla.
Kuta korkeammalle muuttaa, sen vähemmän on haittaa murkuista, ampiaisista ja kärpäsistä yms.