cafe, löydät viestisi nyt täältä. Laitoin sinulle tulemaan myös yksityisviestin, katsotko postiasi (oikea ylänurkka/pomppiva kirjekuori).
Muoks: kysymykseesi saattaa olla jo vastauskin tässä nyt löytyneessä paikassa, kannattaa kurkata aikaisempia viestejä 
Puutarhuri kävi viime viikonloppuna ja napsi sekatööreillä alla kasvavia ruskeita oksia pois ja lyhenteli vähän päällimmäisiä. Samalla tuli oksien välistä puikkelehtivat liljat paremmin esiin. Ei siitä tullut ruma eikä otsatukan näköinen kun ne kärjet leikattiin vähän epätasaisiksi, oikeastaan koko kolmen ryhmä näyttää paljon tuuheammalta. Tuiviot on metrisen betoniseinämän yläpuolella ja niiden kasvutahti haittasi jo autotallin käyttöä kun auton ovea ei saanut auki puhumattakaan että olisi saanut otettua kassin autosta, oksat roikkui jo maassa ja toiset sojotti metrin päässä. Se seinäkin saatiin sitten pestyä painepesurilla ja väri muuttui kauniimmaksi = puhtaaksi.
Enköhän osaa epätasaista jälkeä leikata, tasaisen kanssa saattaisi olla vähän niin ja näin! Kiitos neuvosta.
Mulla on kaksi tuiviota ihan vierekkäin. Toinen upea, raikkaan vihreä ja hyvinvoiva, kasvanut jo aika isoksi. Viereinen juroo. Kauheasti ei pitäisi olla maassa eroa, tasapuolisesti liian savista kummallakin. 
Tuo jurova on kuitenkin jossain vaiheessa siirretty (siitäkin jo ainakin kaksi vuotta), niin oliskohan tullut istutettua liian syvään? Kokemuksia jurottajista kellään?
Hei. Osaisiko joku täällä auttaa onnetonta vasta-alkajaa?! Istutin keväällä yhden tuivion kahden himalajankatajan (blue carpet) väliin 75x35x35 -kokoiseen ruukkuun lasitetulle itäparvekkeelle. Nyt tuivio on alkanut kellastua alta; päällimmäiset oksat ovat ihan pehmeät ja vehreät, mutta alimmat jo sellaiset kellanruskeat. Mikä vois olla syynä? Kotimaisia olivat kaikki taimet, joten oisko multa ollut liian märkää / salaojitus liian vähäistä vai auttaisko mullanvaihto, kun epähuomiossa tuli tuupattua enempi tuota mehikasveille kaavailtua kaktus- ja kylvömultaa kuin sitä havu- ja rodomultaa. Telkussa ja interwebin ihmeellisessä maailmassa näin useita tämäntyyppisiä istutuksia, joten luottavaisin mielin aattelin aloittelevan parvekekukkaharrastelijan moisesta selviävän, mutta jo vain on kyynel silmäkulmassa, kun tuo yksi poloinen näyttää jo parin kuukauden jälkeen puolikuntoiselta. Kaikki neuvot ovat tervetulleita! Kiitos jo etukäteen.
Märkyys saattaa vaivata. Tai jos olet istuttanut liian syvälle; pitäisi olla samassa syvyydessä kuin ennenkin.
Tuo ruukku kyllä jää nopeasti pieneksi noille istutuksille.
Kiitos nopsasta vastauksesta. Oon tainnut kastella noita samassa tahdissa niin ikään ruukussa olevan tuijan kanssa, kun se näyttää kaipaavan vettä hiukka useammin.
Lueskelin, et pärjäisivät ruukussakin, mut meinaatko, et ois isomman hankinta tai useampaan ruukkuun jako edessä jo tänä kesänä?
Tuuppasin tuonne galleriaani kuvia kevätprojektistani, zen-parvekkeesta, siel näkyy ruukun ja taimien koko tällä hetkellä, sekä paikka parvekkeen pohjoisella seinustalla.
Oisko viel jotain muita vinkkejä?! Hätäinen kun ei malttais odottaa vaan mullan kuivuvan ja ratkaisevan koko ongelman.
Osaisiko joku kokemuksesta kertoa, menestyykö tuivio täydessä varjossa? Tai no, muutama tunti nousevaa aurinkoa osuu ko. kohtaan, sen jälkeen lopun päivää pensaiden ja rakennuksen antamassa umpivarjossa.
Olen ajatellut tuiviota aurinkoiseen jyrkähköön rinteeseen, joka on savista maata ja kasvaisi mielellään vadelmapöheikköä ja nokkosta. Joissain netin ohjeissa tuiviota suositellaan varjoon tai puolivarjoon, jolloin kaavailemani paikka ainakin olisi ihan väärä, joissain taas aurinkoon tai puolivarjoon… kumpihan on parempi? Ja tuosta maasta… riittäisiköhän, jos savimaan pintaa kaivaisi pois ja laittaisi tilalle jotakin multaa ja taimet siihen? Vai pitäisikö alle laittaa joku juurimatto tms. pitämään rikkaruohot poissa? Ja jatkokysymyksenä kuinka syvän kasvualustan tuivio sitten oikein tarvitsee?
Niin tuota… tietäisiköhän joku näistä tuivioista?
Minä en niistä muuta tiedä kuin omat huonot kokemukseni. En saanut savimaalla tuiviota menestymään. Yritin kyllä maata parantaa, mutta savea oli kumminkin liikaa ja varmasti myös aurinkoa. Ruskettuivat kevätauringossa eivätkä oikein uusiutuneet. Ja tulivat lopulta niin rumiksi ja huonoiksi, että kiskoin pois.
En kyllä alle juurimattoa laittaisi, jotta saavat juurensa sinne minne haluavat. Jos kerran pintanurmen kuorit pois, niin en näe mitään syytä juurimatolle. Mieluumminkin sitten mullanpäälle jokin suodatinkangas tai sanomalehteä ja siihen päälle haketta. Paljon rikkaruohot leviävät myös siemenistä, joita ilma kuljettaa.
Mulla taas on kokemusta vain melko totaalivarjosta, jossa pärjää hyvin. Maanpeitekasvit-kirjassa sanotaan, että viihtyy auringosta varjoon eikä ole vaatelias maan laadun tai happamuuden suhteen. Mutta Tuomipihlajan kokemuksista näkyy, että käytäntö voi sitten olla jotain muuta.
Meillä Tuivio kasvaa paahteisessa rinteessa, hiekkaisessa maassa.
Eriparilan tuiviot kasvaa toinen täyspaahteessa, toinen iltapäivästä jää talon varjoon. Varjoisammassa paikassa kasvanut on leveämpi ja korkeampi kuin se täyspaahteisessa länsirinteen harjalla kasvanut. Jotain huonoa multaa ja hiekkaa niillä on 20 - 30 senttiä, alla savea. Ihan ruskeita ne on tähän aikaan vuodesta aina, mun mielestä se on niiden talviväri.
Meillä eivät sitten vaan oikein saavuttaneet sitä kesäväriä syksyynkään mennessä:D Kuvittelisin, että hiekkainen ja sorainen maa olis just hyvä.
Vuorimännyt menestyvät hyvin meilläkin, eivät ole kranttuja vähän savisemmastakaan alustasta, eivätkä kärsi kevätahavoista.
Mun kokemuksen mukaan tuivio viihtyy kuivassa ja paahteessa. Iskin huvikseni neljä tai viisi vuotta sitten yhden tuivion, jolle ei sattunut olemaan mitään paikkaa, meidän “kallioon” sellaiseen pieneen koloon, jonne ei tosiaankaan paljon mahtunut multaa. Täydessä paahteessa, ja aika vähän sinne tulee kesäisin vettä nakattua. Siellä vaan kasvaa, ei tosin mitään hurjaa vauhtia, mutta kuitenkin. Keväisin on ihan ruskea ja kuolleen näköinen, mutta ainakin tähän asti on aina kesäksi vihertynyt.
Meillä kasvaa puolivarjoisessa ja huonossa savimaassa, alle laitoin juurimaton, enkä ole multaa senjälkeen antanut enkä kastellut. Ovat kasvaneet siinä varmaan jo kymmenkuntavuotta. Syksyllä menevät harmaiksi ja keväällä alkaa vihertymään.
Ratamonlehti. Tuivio sopii myös rinteeseen. Yhden lähteen mukaan leveyttä tulee 100-150 cm. Kävin mittaamassa isoimman tuivioni ja halkaisija on 260cm. Kasvaa kuivassa ja melko varjoisassa ja ihan ilman hoitoa.
Kiitos Iiris-kukka vinkistä. Tuivio vaikuttaa hyvälle vaihtoehdolle! Osaatko vielä kertoa, miten se leviää, eli voisinko laittaa rinteeseen suodatinkankaan ja istuttaa tuivion vain siihen tehtyyn reikään - pääseekö tuivio kankaasta huolimatta leviämään?