Tässä vielä kuva, korkeus vain 2m…
Tämä Annemammalta saatu ukonhattu (lehtoukonhattu?) kasvaa valtavaksi puskaksi.
Ukonhattuun on tullut erikoinen lehtivarsi, mistä lie johtunee?
Kirjoukonhattu
Sininen puoliköynnöstävä
Valkoinen
IrisFinlandicalta lähtöisin oleva kirjoukonhattu.
Mä luulin jo, että olin hukannut koko kirjoukonhatun, itse asiassa olin jo unohtanut sen. Vaan nytpä hän sitten ilmaisi itsensä, ja täytyy sanoa, että en kyllä olisi ikinä löytänyt ilman kukkia.
Mä oon hukannut montakin kasvia, mut löytyvät tosiaan kun alkavat kukkimaan. Pihan hoito täysin retuperällä täällä. =( Pitäs ryhdistäytyä tekemään suunnitelmat valmiiks.
Ritvalta saatu Aconitum austroyunnanense
Mahtaako joku teistä kasvatella alkuperältään suomalaista lehtoukonhattua? Tahtoisin mökkilehtooni sellaisen, en mitään ulkomaisia juttuja. Suomalainen kanta on kuulemma uhanalainen ja voisin hyysätä isoakin kasvustoa.
Maatiaisella näyttäisi olevan luonnonkantaa sekä yksinään että siemensekoituksessa (ellei ole loppu), mutta tuumasin että josko vaihtamalla saisin pentistä. (olisikohan tää viesti pitänyt laittaa kumminkin etsitään palstalle…?)
Minulla tuolla kukkii vaalean kellervä lehtoukonhattu. Ilmestynyt omia aikojaan lintujen tuomana. Jakamaan sitä ei vielä pysty, mutta siemeniä kyllä saat minulta, jos tätä vaaleaa haluat
Kiitos huitukka, tarjouksesi on oikein ystävällinen. Itselläkin on puutarhassa ostettua vaaleaa lehtoukonhattua, mutta sen nimi oli Ivorine, joten arvelin ettei ole kotimaista…Onkohan sellaista luonnonvaraistakin vaaleaa… Nipotanko liikaa kun ajattelen et pitäisi olla kotimaista jos sen lehtometsään istutan ja yritän kantaa vaalia?
En ymmärrä ukonhatuista paljo mittään, mutta mikäs se hyvin vanha sininen hattu on ?
olettaisin että “Ukonhattu eli aitoukonhattu (Aconitum napellus)” (sanoo wikipedia)
Jassoo, kiitti !
Mulla on se ikuisen vanha tummansininen ukonhattu , ei vielä kuki mutta otan siemeniä talteen jos haluatte!
Se on siirretty tänne mökille yli viiskyt vuotta sitten lapsuuteni maisemista .
Joko suomalaisista tai ruotsalaisista siemenistä kasvatetun vaalean keltaisen ukonhatun, jonka joku viisas kertoi olevan juuri lehtoukonhatun valkoinen muoto, siementaimia olisi Höytyvälle tarjolla, jos et välitä pikkuisesta epävarmuustekijästä. Se kukkii parhaillaan ja on korkea ja roteva. Minun Ivorineni taas on tätä paljon matalampi, aikaisempi ja valkoisempi.
Uusimmassa Kotipuutarha-lehdessä oli juuri artikkeli ukonhatuista. Kirjastossa voi käydä kattomassa tarkemmin, mutta tiivistelmänä:
Lehtoukonhatun (Aconitum lycoctonum subsp. septentrionale tai A. septentrionale) lehdet on vähemmän liuskoittuneita ja kypärämäinen verholehti on selvästi korkeampi kuin muilla ukonhatuilla. Kukat ovat isoimmillaan viitisen senttiä korkeat ja hyvin kapeat. Kesäkuun lopulla avautuva pitkä terttukukinto ei yleensä haaraudu. Jopa kaksimetrinen varsi kohoaa ison, leveän lehdistön ylle.
Etelämpänä Euroopassa kasvaa lehtoukonhattua muistuttavia mutta vaaleankeltakukkaisia lajeja. Niitä pidetäänkin saman lajin alalajeina. Keskieurooppalaisen keltaukonhatun (A. lycoctonutm subsp. lycoctonum eli A. vulparia) kukinnossa on yleensä vain muutama pikkukukka, mutta varsi haarautuu. Etelänukonhatun (A. lycoctonutm subsp. neapolitanum eli A. lamarckii) terttu on runsaskukkainen ja yleensä näyttävämpi kuin keltaukonhatulla. Se alkaa kukkia Etelä-Suomessa aurinkoisilla paikoilla usein kesäkuun puolivälin jälkeen. Pohjoisempana ja puolivarjossa kukinta voi venyä syyskuuhun.
‘Ivorine’ on joko lehtoukonhatun kellanvalkokukkainen lajike tai jokin muu A. lycoctonum -lajiin luettava kasvi. Vain 50-70 senttinen ‘Ivorine’ on yksi aikaisimmista kukkijoista.
Kalpeankeltaisia tai lähes valkoisia sävyjä on viljelyssä myös mm. kuu-ukonhattu (A. anthora) ja partaukonhattu (A. barbatum).
Vanha puutarhakasvimme aitoukonhattu (A. napellus subssp. lusitanicum) kasvaa paikoin viljelyjäänteenä luonnossa. Aitoukonhatun ja siitä syntyneiden tarhaukonhattujen lehdet ovat lähes karvattomat ja kapeampiliuskaiset kuin lehtoukonhatulla. Kukat ovat lisäksi molemmilla matalammat, leveämmät ja väriltään paremmin erottuvat.
Noin 80-150 senttiä korkea aitoukonhattu kukkii kesäkuun lopulta jopa syyskuuhun. Kukinto on yleensä haarautumaton (tai haarautuu vain tyviosasta) ja muutenkin tiivis, sillä kukkaperät ovat kukkia lyhyemmät kukinnan alkuvaiheessa. Sekä kukkaperä että kypärämäinen verholehti ovat lyhytkarvaiset, karvat tosin erottuvat vain tarkkaan katsomalla. Tyypillisin kukan väri on tummansininen ja sen korkeus on noin kaksi senttiä. Aitoukonhatusta on otettu viljelyyn monia valkokukkaisia muotoja.
Tarhaukonhattu (A. x stoerkianum, aiemmin A. x cammarum) eri muodoissaan kasvaa hyvin yleisenä puutarhoissa. Nämä perennat lienevät yleensä aitoukonhatun ja A. variegatum -lajin risteymiä. Tarhaukonhatun kukinto on useimmiten monihaarainen, melko harva ja karvaton. Kukan väri vaihtelee lajikkeen mukaan sini-valkoisesta valkeaan, siniseen, violettiin ja vaaleanpunaiseen. Kukinta ajoittuu maamme eteläosassa heinä-elokuuhun, pohjoisessa elo-syyskuuhun. Kasvit ovat useimmiten noin 150 senttiä korkeita, pystykasvuisia ja isolehtisiä.
Yksi rakastetuimmista tarhaukonhatuista on sini-valkokukkainen ‘Bicolor’, jota sanotaan kirjoukonhatuiksi. Taimistot myyvät useita vanhoja kantoja, jotka on saatu eri puolilta Suomea. Usein varret lamoavat kukinnan loppuvaiheessa.
- sitten on vielä köynnöstävät ukonhatut ja harvinaisuudet. Artikkelissa oli selkeät kuvat. Sattui niin näppärästi just tähän keskusteluun, että oli pakko siteerata.
Voi Ellium, minkä teit! Tarjoamani ukonhatut ehkä sittenkin ovat jotakin noista eteläisemmistä lajikkeista, syvällä nupissani kilisi pieni kello. Kukinnot ovat haaroittuneita ja lehdet isot ja rehevät, leveälehdykkäiset.
Sorry... 