Kiitos viisaista neuvoistanne. Teenpä ohjeittenne mukaan. Katsotaan sitten, miten puu menestyy. Hyvin se uusi oksa jo nyt kasvaa vanhaa vartta myöten, koska lähti kasvamaan rungon ympärillä olevan verkon sisällä ylöspäin. Vähän siis pitää vain tukea, ettei lähde harottamaan mihin sattuu.
Minun jonkin lajin pienenssä pensasmaisessa vaahterassa roikkuu tällaisia (ei siis ole tavallinen vaahtera). Voiko sitä lisätä näistä ja jos voi niin onko kasvi samanlainen kuin "äiti"? Pitääkö avata jotenkin vain onko tuo "siemen"? 
On ne siemeniä, eli vaahteran neniä.Kyllä niistä kai enimmäkseen ainakin tulee samanlainen kuin emosta. Ei tietääkseni saa kuoria, eikä saa kuivua, muuten ei idä.Suoraan kylvetään nyt syksyllä.Siemen on ruskeessa päässä.En tiedä saako tai pitääkö peittää, mutta vaahterat tuntuvat itävän pitkin nurmikkoja ihan peittelemättäkin.
itse siemen on jokaisen lenninsiiven juuressa oleva ruskea osa, ja itävät yleensä varsin hyvin jos vain ovat kypsyneet hyvin… kuten kuvassa olevat näyttäisivät olevan!!!
OK. Kiitos. Laitanpa heti "nenät" multaan.
Eilen huomasin että viikko-pari sitten kylvetty mongolianvaahtera, jonka siemenet riuhtaisin ruokatunnilla työpaikan pihan puskasta, oli itänyt. Yksi pieni hintelä alku olla törötti purnukassa. 
Toisia odotellessa… narsissitupakka ja valkotupakka myös taimella…
Koiruuden vaahterasta tuli mieleen; miten olette kylväneet erikoisvaahtaroita, tarvitsevatko kylmäkäsittelyn, ovat hitaita vai nopeita itäjiä? Itävätkö siemenet yleensä hyvin (kuten tavallinen vaahtera…)?
Tuulia-tuu, muinaisen acer mix -siemensatsini pohjalta vastattuna: uskon, että hyötyy kylmäkäsittelystä ja osa itää turkasen hitaasti.
Kiitos Merlin. Taidanpa sitten laittaa kylmän kautta nuo saamani vaahteroiden siemenet.
Laitan tänne pari kuvaa saarnivaahteroista, joita kasvoi pihallamme Wisconsinissa. Saarnivaahtera oli alueen yleisin puu. Saarnivaahteran tappaminen on vaikeaa, sillä se kasvattaa usean vuoden juurivesoja kannostaan. Luonnollisesti kasvaneet puut ovat yleensä monihaaraisia jo ihan maan pinnan tasolta. Puu kasvattaa leveän latvuksen ja on ihan hyvä antamaan varjoa helteisellä paikalla.
Tässä näkyy saarnivaahteran rukoa ja kaikki taustalla olevat moniharaiset puut ovat saarnivaahteroita.
eikös olekin komea puu tuo saarnivaahtera? Ja täällä meilläkin se on säilyttänyt tuon kotimaassaan tutun tavan kasvaa helposti maasta asti monirunkoiseksi! Kannattaa istuttaa pihan koristeeksi nopea kasvuisuutensa ja rehevän ulkonäkönsä vuoksi, vaikka ei olekaan mikään hurjan pitkä ikäinen puu… tuo toisaaltaan kuuluu asiaan kun on kyse tuollaisista pioneerikasveista!
Kuinka korkeaksi ja leveäksi saarnivaahtera Flamingo kasvaa? Pitäisi keksiä sellaiselle ilmeisesti aika suojainen paikka tuulisella tontillamme. Oletteko suojanneet talveksi?
Tällaista tietoa löysin:
Acer negundo ‘Flamingo’ Aceraceae
Flamingo Boxelder A-ser ne-GOON-do
- Broadleaf deciduous tree, to 20 ft tall and 15 ft wide (~7.5 × 4.5 m), rounded form. Leaves light green with white and pink variegation. Seedless-- a male clone.
- Sun for best color or partial shade; but leaves may scorch in some locations if too exposed.
- Hardy to USDA Zone 3 Developed in Holland and introduced there in about 1977, in the U.S. trade by about 1984 (Jacobson, 1996).
Kiitos Genesee!
Pisamakello, meillä on ollut ‘Flamingo’ vuodesta 2007 lähtien. Nyt on korkeutta kolmisen metriä ja leveyttä parhaimmillaan n. 1.7 m. Se on länsiseinustalla, mutta tuuli käy läpi tuossa paikassa. Alussa se palellutti talvisin oksia tai oksan päitä ja näytti keväisin kuolleelta, nyt näyttää viihtyvän ihan hyvin, vaikka käyntiinlähtö keväisin on hidasta. Ihan pikkuisena kasasin sille talveksi tammenlehtiä suojaksi, taisi olla hiekkaakin mukana. Nyt vartuttuaan se on jäänyt ja talvehtii tosiaan ihan ok. Jostain luin, että voi olla lyhytikäinen puu, mitä se sitten meinaakin.
Kiitti Pihanlaittaja, juuri tälläista kokemusperäistä tietoa hainkin. Tuo on ollut haavelistalla jo pidempään ja nyt kun näin Muhevaisilla, en pystynyt vastustamaan 
Koska vaahteran alkuja on hyvin saatavilla, niin eiköhän tuon kasvamista voi kokeilla, ei siitä suurta vahinkoa kai tule. Muistaakseni olen vaahteran kalliolla nähnyt, mutten tietysti tiedä, että kuinka suuret halkeamat tai muut olot sen juurilla oli. Paikka taisi kyllä olla aika lehtomainen kalliosta huolimatta. Ihan rutikuivalle kalliolle taitaisi olla turha yrittää.
Itse en laittais kallion päälle, vaikken osaa varmasti sanoa, etteikö pärjäisi siinäkin. Ainakin täällä kolmosella on ollut vähän niippanainen kasvateltava, eikä aina tiedä, mistä se pahastuu. Sitten, kun tykkää paikastaan, kasvaa tosi isoksi ja aika nopeastikin.
Ei se vaahtera niin vaatelias ja arka ole ettei teilläpäin selviäis. Ei muuta kuin istutat sen haluamalles paikallee ja alat odotteeleen
Meidän tontilla on kans kallio ihan pinnassa ja vaahteran taimia pukkaa jokapuolelta, kun naapurin vaahtera siementää. Pari vuotta sitten poistettiin keskeltä pihaa suuria mäntyjä. Kun kukkapenkin vierestä kaivettiin kanto pois, paljastui ettei siinäkään kohdassa ollut kuin n. 70 cm multaa kallion päällä ja silti oli paalujuurinen mänty kasvanut siinä vuosirenkaiden mukaan yli 100 vuotta. Kukkapenkkiin on nyt istutettu kaksi pylväsomenapuuta, eikä niitä näytä haittaavan tuo multakerroksen ohuus.
Kalliotontilla voi aina lohduttaa itseään sillä ettei talo vajoa suohon, vaikka puutarhan perustaminen onkin haasteellisempaa.