Chantal, Maurin makeaa pitää latvoa, ja reilusti syksyllä niitä uusia versoja johon seuraavana vuonna tulee marjat. Vielä keväälläkin olen toisinaan pätkinyt poikki. Meillä on ollut vuosia enkä ole tukenut millään.
Ja ovat todella hyvän makuisia!
Alkuvuosina olivat aika myöhäisiä, kun esim villivadelmat jo lopettivat satoa maurinmakeassa vasta alkoivat kypsyä, mutta vanhemmiten on aikaistunut.
Lajikkeesta en tiedä mikä pihalla kasvaa, mutta ekaa kertaa latvoin ja marjoja tulee niin paljon että oksat taipuilee maahan. Tukilangat kävivät liian heppoisiksi. Kypsiä alkavat ekat marjat olla.
Meillä ei vadelmia olla yhtään ehditty kastella,mutta marjat ei silti ole mitenkään kuivuneet. Niillä on kyllä reilusti katetta päällä, ehkä se auttaa. Ja maakin on savista, joten se ei niin nopeasti kuivu. Mutta nyt ovat taas ampiaiset keksineet vadelmat. Ne syö niitä taas aivan kilpaa meidän kanssa niin kuin viime kesänäkin. Onneksi ampiaiset keksivät ne vähän myöhemmin tänä kesänä verrattuna viime kesään ja iso osa oli jo ehditty kerätäkin. Viime kesänä suurin osa sadosta meni ampiasten suuhun 
Ja kyllähän ne räkäteillekin maistuu. Tosi hyvän makuisia vadelmat ovat tänä kesänä olleet. Meillä on joku vanha puutarhavattu, jonka lajiketta en tiedä. Marjat eivät ole juuri luonnonvadelmia isompia, tukeakaan ei ole tarvinnut.
Meilläkin Ottawa on amppareiden syömää varmaan 90% mutta Preussen ei kelpaa yhtä hyvin - onneksi 
Ampiaispyydykset ovat yllättävänkin tehokkaita ampiaisongelman ratkaisussa. (Ruotsinkielisellä sanalla ‘getingfälla’ löytyy erilaista asiaa toisella kotimaisella.)
Ampiaispyydyksistä en ole kuullutkaan…kiitos uudesta mielenkiintoisesta tiedosta.
Minäkin poimin sunnuntaina noin 7 litraa vadelmia ja sitten maanantaina taas noin 2 litraa. Ja jo edellisellä viikolla on saanut myös poimia. Eilen laiskotti ja en jaksanut poimia. Olen kattanut vadelmat sanomalehdellä ja ruohonsilppu siihen päälle. En ole juuri raaskinut katsella, mutta pari kertaa on ollut ihan pakko kun näytti niin kuivalta. Yhden kerran annoin enemmän vettä kun piti uppopumpulla tyhjentää meidän pyöreä uima-allas. Ehkä se auttoi, koska vadelmat ovat aivan yhtä isoja ja hienoja kuin edellisenäkin kesänä. Ja niitä tulee tosi paljon
Ampiaispyydyksiä voi etsiä puutarhaliikkeistä ja halpahalleista ym. Itse olen ripustellut kymmenisen kappaletta ympäri puutarhaa. Deluxe-mallit ovat ‘Silvandersson country’ tyyppisiä (kallis mutta tehokas). Halvat pienet lasiset ‘klassisen malliset’(virolaiset halpahallista) toimivat myös, vaikka mehu tahtoo loiskua ulos. Muoviset ‘pallomallit’ (tunnetusta puutarhaliikkeestä halvalla)tehostuvat, jos sisäänmenoihin sutii jotain mehua tai hilloa. Ruotsalaisten sivujen mukaan rakennellut erilaiset omatkin yritelmät toimivat jotenkuten, mutta ongelmana on usein sadeveden tunkeminen pyydykseen, mutta etuna tietenkin halpa hinta, joka mahdollistaa runsaan pyydysmäärän. Kalliita design-pyydyksiä (keraamisten suunnittelijoiden ym tuotoksia) en ole kokeillut, mutta siitä huolimatta ne hivenen tehoa arvioidessa epäilyttävät. Kimalaisia ei ampiaispyydyksiin ole vuosien käyttöaikana koskaan mennyt, mutta kärpäset tekevät kyllä ampiaisille seuraa. Tänään pyydyksiä ripustellessani panin mehuksi halpakaupan halpaa omenamehua, johon lisäsin sokeria. Joskus säästäväisyyden tullessa on tullut mehua laimennettuakin. Hyvin tuntui seos kelpaavan. Deluxe-pyydyksissä voi mukana olla erillistä houkutuspulveria, josta lähtee ‘ihana’ hedelmäinen tuoksu vähälläkin annosmäärällä. Joskus olen kokeillut panna hiivaa litkuun, koska sanotaan käymistuotteiden houkuttelevan ampiaisia, mutta erityisen suurta hyötyä en ole ollut tästä havaitsevinani.
habakuk, kiitos hyvästä selonteosta ja omista käyttökokemuksistasi ampiaispyydysasiassa. Toivottavasti löydän tuollaisia pyydyksiä ennen ensi kesää. Voikohan niitä viritellä tarpeen mukaan ensin mansikkamaan ympärille, sitten vattujen lähistölle ja sitten omenapuiden lähistölle (meillä on iso piha)?
Kannattaa levitellä niitä aina tarpeen mukaan kuhunkin kohteeseen riittävissä määrin. Eräs ongelma ampiaisissa on se, että alkukaudesta ne ovat tuhoitikoiden syöjinä varsin hyödyllisiä, mutta muuttuvat sitten haittaeläimiksi, kun alkavat nakerrella hedelmiä ja marjoja (ja avaavat tien muumiotaudillekin). Tulisi siis ehkä jossain määrin pyrkiä ajallisesti ja paikallisesti kohdentavaan torjuntaan ainakin kasvukauden alku- ja keskivaiheilla. Nyt on aika panna pyydykset ainakin luumu-, omena- ja päärynäpuihin sekä myös karviaispensaisiin. Jos on käytettävissä muovipulloja, niin niistä saa rakenneltua itsekin pyydyksiä. Olen tehnyt alkeellisimman pyydykseni nakertamalla muovisen kolapullon kylkiin aukkoja ja kaatamalla sitten pulloon mehua ja ripustamalla sen ‘puskiin’. Yleensä levittelyn periaate on se, että sinne pyydyksiä pannaan, missä tuhojakin on tai on pikaisesti odotettavissa. Pieniinkin luumupuihin olen joutunut panemaan useampia pyydyksiä tehon lisäämiseksi. Tilastollisesti merkitsemätön havaintoni on, että ainakin lasisiin klassisen pyydyksen mallisiin pyydyksiin pätee se, että jos niissä on mehua tarjolla, niin ampiaiset menevät sitä juomaan ja jättävät samassa puussa olevat luumut rauhaan. (Toimii siis tavallaan juottolana vaikkeivät toivottavassa määrin juomaan hukkuisikaan). Oma pihani ei ole mikään erityisen iso, mutta kylläkin normaalia nykypihaa olennaisesti suurempi, joten pyydysten määrä muodostuu varsin suureksi ja ripustellessa tuntuu usein, että voisi olla niitä pyydyksiä enemmänkin. Jos todellista kiinnostusta ja jonkinlainen ruotsinkielen taito on hallussa, niin kannattaa käydä läpi sitä, mitä sanalla ‘getingfälla’ netistä löytyy, koska siellä lienee edelleen kuvitettuja pyydysvalmistusohjeitakin. Näpertele pyydyksiä läpinäkyvistä muovipulloista (on suotavaa nähdä kulloinenkin sisätilanne) ja kokeile kaupallisia virityksiä, niin sitten näet, kuinka käy. Luksusmalleja on vaikea löytää nettikaupoista, valmistajien ja maahantuojien mainoksia kyllä on, mutta eipä käy ilmi kuka niitä vähittäismyy. Tarttis itsekin taas haaskata aikaansa maatalous- ja puutarhakaupoissa ja halpahalleissa ym ‘luuhaamiseen’ ja valikoimien nuuskimiseen.
Tuota minäkin mietin, että onhan ampparit myös hyödyllisiä, että eihän niitä ihan summamutikassa pidä yrittää hävittää. Hienoa, jos eivät huku, mutta jättäisivät marjat ja hedelmät rauhaan. Meillä ei tähän mennessä ole ollut ongelmia luumujen ja karviaisten kanssa, mutta mansikoiden, vadelmien ja omenien kimpussa ovat olleet. Sellaista kuin viime vuonna oli meidän mansikkamaalla, en ole nähnyt ikinä. Ampiaisia oli oikeasti mustanaan ja hirveässä ampiaispilvessä piti noukkia!!
Koska pyydyksiä pitää varmaankin olla aika paljon, niin varmasti niitä pitäisi itse väkerrellä. Käyn lukemassa, mitä löydän getingfälla-sanalla. Kiitos tosi hyvistä neuvoistasi ja vinkeistäsi.
Kyllä niitä hukkuu, mikä on myös nimenomainen tarkoitus. Toisaalta ei näytä ampiaisten määrä täällä pyydyksien muutaman vuoden aikaisesta käytöstä huolimatta vähentyneen, koska joka ‘tekeleessä’ näyttäisi ampiaisia olevan. Olen hivenen yllättynytkin ampiaisten määrästä pyydyksissä, koska ei niitä näytä täällä parvissa lentelevän.
Minulla on semmoinen pullo, jossa on pohja keskeltä koholla ja siinä reikä, ylhäältä pannaan sokeriliemet pulloon ja korkki kiinni. Ampparit ja isot kärppäset lentävät alareiästä sisään eivätkä osaa ulos. Amppareita on edelleen runsaasti, mutta pullo on terassin oleskelualueen reunalla ja vähentää eloa siellä. Viime syssynä vein sen kasvariin, kun ampparit alkoivat syödä rypäleitä - kyllä niitä tuntuu riittävän metsästyksestä huolimati.
Aiemmin vastasin ettei meillä ole ollut ampiaisista riesaa, mutta nyt alkaa muistuttaa todellista ongelmaa. Vadelmien ja omenoiden kimpussa. Kilpaa saa kerätä vadelmia niiden kanssa. Ja kun ne eivät voi syödä yhtä vadelmaa kokonaan vaan käyvät nauttimassa sieltä täältä, niin sen jälkeen näyttät kärpäset löytäneet vadelmat. YÄK! Lisäksi meille on tullut rikkinäisen tiilen alle katolle pesä. Lähden heti etsimään pyydyksiä ja koitan myös tuota cola-pullo ohjetta. Kiitos tosi paljon vinkeistä!
Pyydyksiä on syytä olla runsaasti, koska ampiaisia on paljon enemmän kuin kuvittelisikaan, minkä näkee niistä määristä, joita pyydyksiin kertyy. Eli siis on pyydysten hankkimisesta/tekemisestä sekä ylläpidosta ja tyhjentelystä merkittävää vaivaa. Yksi pyydys ei paljon auta, vaan tarvitsisi, silloin kun aika on, olla runsaasti pyydyksiä ripustettaviksi, eli joka marjapuskaan yksi ja puihin tarvittaessa useampia. Mitä useampi pyydys sitä nopeammin ongelma hoituu. Ampiaispyydys lienee muuten viroksi herilaspüünis; lasiset pienet pyydykset olivat ainakin aiemmin virolaisia Suomen halpahaleissa. Ampiaispyydyksillä on täällä päästy eroon oven pieleen pesiytyneestä ampiaispesästä kun ampiaiset katosivat eli loppuivat.
No jopa loppuvat vadelmat aikaisin tänä vuonna. Meillä on perinteisesti näinä päivinä syöty vadelmakakkua, mutta hyvä kun sen verran sain kerätyksi tänään. Pääsato oli jo viikko sitten. Kyllä sieltä vielä jotakin tulee, muttei enää montaa litraa kerralla.
Miten saan hävitettyä pihan reunassa olevan vadelmarivin? Ne jotain merkkiä x ja edellisen muinoin istuttamaa mitälie laatua. Se on isomarjaista, satoisaa mutta liki kolmemetristä joten vaikeaa poimia. Lisäksi kun ollaan rinteessä ja sen pusikon vieressä on naapurin piha metriä korkeammalla, se antaa lisähaasteita noukkimiselle (tosin välit on kunnossa yläpuolelle (naapuriin).
Haaveena on että ostaisin muutaman puskan Maurin makeaa joka pitäisi olla aika makeaa ja pysyy kuulemma paikoillaan. Sitä ennen pitäisi saada ne edelliset pois mutta miten? Kaivaminen ei auta, aina jää juurenpätkä josta nousee uutta, se voi olla pitkälläkin emostaan. Sen jo olin että kompostorissa juuret ei kuole vaan ne pitää viedä jonnekin pusikoiden keräyspisteeseen josta kaupunki hakettaa ne ja tekee isoja pinoja joita käytetään kuorikkeina ja osaa poltetaan. Joka tapauksessa ne seisoo hakkeena niin kauan etä niistä tulee lähes multaa eikä mikään idä enää.
Voihan vadelman versoja lyhentää keväällä sopiviksi.
Samaa mieltä pipun kanssa - miksi hävittää hyvää ja hyvinvoivaa vadelmikkoa pituuden takia, varret voi katkoa keväällä, jotteivat kasva liian pitkiksi:) Itse taivuttelen latvukset keruukorkeudelle, marjonut versohan hävitetään joka tapauksessa, ei haittaa vaikka vähän kärsisi.
Eikös vadelmat oksat taivuteta kaarelle vaikka latva maahan saakka. Silloin ylettyy poimimaan.lo