Saimme vastikään isovanhempiemme mökin kunnostettavaksemme. Seinän vierustalla kasvaa isoäitini ruusut ja ne ovat nyt monen vuoden ajan eläneet täysin hoidotta. Miten hoidan ne parhaiten? Niitä ei ole leikattu, lannoitetu tai suojattu varmaan viiteen vuoteen ja "pensas" näyttää enemmänkin muutamalta tikkumaiselta rangalta. En myöskään tiedä yhtään mitä ruusuja ovat. "Puska" ei ole kovinkaan korkea, alle metrin.
Olisiko kovin paha leikata nuo n. 20 cm pituisiksi, lannoittaa, kalkita ja pitää peukkuja? Kun alkavat saamaan lehtiä ja kukkia niin lienee hiukan helpompi tunnistaa niitä edes jotenkin.
Olen täystumpelo puutarhassa, ikinä en ole ennen omistanut puutarharuukkua suurempaa kasvimaata, joten kaikki apu on tarpeen.
Kuivat ja kuolleet oksat kannattaa ainakin heti poistaa ja itse jättäisin elossa olevia kasvamaan. Juurelle voisi lisätä kompostia tai hyvää multaa & ehkä kalkkiakin ja vettä. Uusi multa/komposti kannattaisi harata pintaan vai mitä sanoo ruusuasiantuntijat?
Tämähän on sitten sen verran koukuttava harrastus, että vie mukanaan, eikä auta edes vikistä Tämä on paras paikka kysellä kaikkea. Lueskele noita valmiita ketjuja "aikasi kuluksi", mieletön määrä tietoa kaikesta tarjolla
Kokeilisin itse tuolla systeemillä. Ja jos uteliaisuus pensaan nimen suhteen vaivaa niin kannattaa jättää elinvoimaiset oksat kasvamaan. Kylmästi kaikki kuolleet versot katki läheltä maan pintaa.
Meidän pihalla vähän sama tilanne. Huonot oksat on leikattu pois jo keväällä ja nyt loppukesästä levittelin ohuelti oksasilppurijätettä juurelle. Mitenkähän nuo pensaat saisi tuuhettumaan, kun näyttävät vähän kurjilta muutamine oksineen? Kasvupaikka ei ole kovin valoisa, aamuaurinko paistaa kyllä, mutta suurimman osan päivästä ruusut on varjossa, kannattaisko pensaat siirtää?
Meidän ruusut lähtivät tuuheutumaan ihan sillä, ett heitin lannoitetta niille silloin keväällä. Ensi keväänä ajattelin leikata ne mataliksi ja katsoa mitä tapahtuu Valoa nämä kyllä saavat lähes koko päivän ajan…
Kuten Imikkä jo viisaasti totesikin, pitäisi vähän tietää, millainen ruusu on kyseessä, ennenkuin tarttuu saksiin. Pääsääntö on, että ruusut leikataan keväällä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että automaattisesti joka kevät leikataan kaikki ruusut, vaan ainoastaan ne, jotka tarvivat hoitoleikkausta. Siis ryhmäruusut, tertturuusut yms. niinsanotut kukkapenkkiruusut. Ne leikataan aina keväisin, koska ovat todennäköisesti talvella paleltuneet (elleivät vallan kuolleet), siis kaikki kuivat pois ja muutama elävä silmu jäljelle. Näin myös haaroo paremmin ja siis tietenkin myös kukkii enemmän. Oikeita ruusuja, eli pensasruusuja leikataan vain tarpeen mukaan. Monet vanhat pensasruusut, kuten juuri juhannusruusun kaltaiset pimpinellaruusut, ranskanruusut, kartanoruusut yms. kukkivat edellisen vuoden versoista. Toki niistäkin saa leikata pois vaurioituneet osat, tai väärään suuntaan sojottavat, tai liian korkeiksi kasvavat. Maalaisjärkeä saa käyttää. Jos ei tiedä, mikä ruusu voisi olla kyseessä, voi ottaa yhteyttä esim. Ruususeuraan ja etsiä sieltä tunnistusapua.
Tervehdys pitkästä aikaa. Tuli ketjun aloittajan kanssa yhtäläinen ongelma, johon toivon löytäväni täältä ratkaisuneuvoja.
Probleeman nimi on ruusupuska, joka kasvaa vain puolisen metriä pihakäytävän portaiden reunasta ja lyö naamaan portaita noustessa. Korkeutta puskalla on noin 3,5 m.
Puska tässä (merkitty keltaisella nuolella).
Ja sama toisesta suunnasta:
Mitä tuolle pitäisi tehdä? Jos leikkaan portaiden päälle kaartuvat oksat tyvestä, pystyyn ei jää montakaan tikkua. Voinko lyhentää oksia kärjestä sisäänpäin ja kuinka paljon?
Toinen mieleen tullut mahdollisuus olisi siirtää koko ongelma rinkulalla merkittyyn kohtaan, josta on leikattu tapille niille sijoille kuollut kolmas ruusupensas. Mitkä ovat siirto-operaation onnistumisen edellytykset ja millaisella todennäköisyydellä siirretty pensas voisi jäädä henkiin?
Ja vielä kolmas kysymys: Pensas on turhan korkea, kohta kuistin katolle saakka. Sitä voisi kaikessa rauhassa madaltaa puolisen metriä. Miten tämä olisi parasta tehdä?
Sikäli kuin olen ymmärtänyt, ruusuja pitäisi leikellä keväällä, kun silmut ovat näkyvissä ja/tai siirtämisen yhteydessä.
Peukalo keskellä kämmentä -tyypin puutarhadiletanttina hirvittää ryhtyä mihinkään radikaaliin, kun vähemmälläkin olen saanut ruumiita aikaan... Kaikki neuvot ja ajatukset asian tiimoilta ovat siis varsin tervetulleita!
illiksen kanssa aivan samaa mieltä. Kun noilla sijoilla kasvaa hyvin, ei kannata siirtää. Kiva ristikko seinään, sinne ohjaat kasvun ja aivan kurittomat versot typistät pois.
Kas, tännehän onkin tullut jo ehdotuksia. Kiitokset! Tuo ristikko ei ollut tullut mieleenikään, täytyypä miettiä asiaa siitäkin vinkkelistä.
Otsa syvissä rypyissä pihaa edelleen tarkastellessa ilmaantui toinenkin ruusunleikkauskysymys. Toisessa kohtaa pihakäytävää kasvaa kolme "tavallista" (jopas onkin täsmällinen termi) sekä yksi juhannusruusu, jotka myös mielellään tarttuvat ohi kävellessä hihaan. Väylän vapauttamiseksi tulisi oksia lyhentää tuommoiset 20–30 senttiä. Mahtaisikohan se onnistua tuosta vaan, vai onko vaarana, että parturoitavat kupsahtavat saman tien?
Toki vastaillaan, vaikka silmä vähän luppasee talvilevon merkiksi. Jos tarttuilevat ruususi ovat pensasmaiset, ehkä kurtturuusua juhannusruusun kaverina, niin keväällä voisi laittaa polvenkorkeudelta poikki. Terhakoituvat ja virkistyvät usein siitä. Säästävä leikkaus on yhtä lailla varmasti mahdollinen, keväällä joka kolmas oksa pois. Voit valita ne kurittomat versot ensimmäiseksi. Kurtturuusut kukkivat jo ensimmäisenä vuonna alasleikkauksen jälkeen, juhannusruusua en ole itse leikannut enkä siitä ole aivan varma. Versoja karsimalla säilyisi muiden oksien kukinta.
Juhannusruusu kukkii edellisvuoden versoilla, tarttuilevat oksat voi lyhennellä kinttujen ulottumattomiin, muuten jää kukitta jos kovasti leikkaa. Kukinnan jälkeen olen päräyttänyt lyhyemmiksi ja ehtivät kukkia taas seuraavan kesän iloksi. Jänikset ryökäleet söi juhannusruusua ja kukitta jäätiin. Katiskaverkon laitoin ympärille mökillä.
Näin muuten järkyttävän näköistä juhannusruusun hoitoa: oli leikattu vissiin oksasaksilla juhannusruusualue ½ metrin korkeudelta, surkea näky, muutaman tönkköoksan latvoista kasvoi hulvattomat versot puskista. Ruma ja törkyinen lehdettömänä ja kukkiessaan varmasti kaatuilee pitkin puskia.
Onnetonta, kun en tiedä ruusuista juuri mitään. Jostain on jäänyt mieleen, että kurtturuusut ovat niitä matalia ja missä tahansa toimeen tulevia, joita on istutettu mm. moottoriteiden keskialueille. Nämä minun eksemplaarini ovat noin 2,5 m korkeita, arvatenkin jotenkin fiinimpää sorttia.
Merlinin vastauksesta tulee myös ahaa-elämys: olen joskus aiemmin miettinyt tuota "joka x:s oksa pois" -asiaa. Tämänkö voi siis käsittää niin, että jos pensaassa on esimerkiksi 20 oksaa, 7 voi lyhentää mistä hyvänsä, vaikkapa kaikki yhdeltä sivulta? Ettei leikattavien oksien pidä sijaita tasaisesti joka puolella?
Valtsun kuvailemaa kauhutarinaa en todellakaan toivo omaan pihaani. Siksi toivonkin teidän sietävän, että kyselen alkeellisia. Nämä nyt ajankohtaiset ongelmat ovat talon edellisen omistajan jäljiltä ja oman saamattomuuden takia ratkaisematta jääneitä. Jotenkin ne kuitenkin pikkuhiljaa pitäisi saada hoidetuiksi, ja mielellään ilman mittavia tuhoja.
Loikkasin johtopäätökseen, kun arvelit ruusun olevan ´tavallinen´. Parimetrinen on tosiaan varmasti jotain muuta lajiketta. Oletko nähnyt sen kukkivan? Parimetriseksi kasvavia pensasruusuja taitaa kuitenkin olla koko joukko. Alasleikattu ruusupensas tai -kasvusto on surkean näköinen - hetken aikaa. Uusi kasvu on upean vihreää ja tuuheaa. Minusta se on hirmu hyvä keino uudistaa sellaisia ruusuja, jotka monen vuoden kasvun jälkeen alkavat näyttää ränsistyneiltä. Juolahtipa mieleeni, meilläpäin ei vielä ole kovin yleistynyt, mutta varmasti saapuu: ruusun kasvattaminen pilariruusuna. Tarvitaan parimetrinen tötterö, jonka päältä ja sivuilta ruusun versot ryöppyävät.
Mulla on kanssa parimetrisiä ruusuja, tämän vuoden versoja belgialaisessa pajupunontatötterössä, odotin niihin kukintaa mutta taitavat kukkia vasta tulevana kesänä. Olen nyt saanut idean, että ovatkin koiranruusuja, siis jaloversojen kuoltua jäljelle jääneestä juuresta tunkevia. Piikit ovat suuria, leveäkantaisia ja kauniin punaisia. Koiranruusut kelpaa oikein hyvin, minkä kukassa häviää sen kestävyydessä voittaa ja mökillä niillä on tilaa muodostaa ruukussa Prinsessa Ruususen köynnösryteikkö liiterin seinustalle.
Hmm... pilari? Tuotakin täytyy miettiä. Voisi olla oikeastaan aika hienon näköinen. Tässä vielä kuva näistä toisista ongelmalapsista, ne vaaleanpunaiset juhannusruusun takana näkyvät vain vähän huonosti.
Ideana siis olisi leikellä tai kääntää nuo kivimuurin yli rehottavat osat pois, niin että käytävää pitkin pääsisi kävelemään ilman piikkejä naamassa.
Todella viehättävä olopaikka! Enpä paljon taitaisi raaskia leikata - keväällä, nuo muurin yli roikkuvat mahdollisimman läheltä maanpintaa ja sitten vain nauttimaan : ).
Minä yritän pilariruusua meille tehdä Willian Baffinista. Tosin pilari ei ole kaksimetrinen, olisiko korkeintaan puolitoista... Hyvä olisi jos isomman jostain löytäisi. Se on semmoinen metallinen köynnöstukihäkkyrä. Aika tiuhaan tahtiin sai kesällä olla oksia ohjailemassa pilarin sisään, mutta siellä ne nyt on, ja ensi kesänä toivon jo kukintaa korkeammalle kuin tänä kesänä!
Täällä on viime kesäinen kuva. Tänä kesänä ruusu kasvoi tosi paljon ja täytti jo koko kehikon. Siirsin sen huonommalta paikalta tuohon ja reuhahti kasvuun... (Yksi juurivesa on karannut jo kolmenkymmenen sentin päähän kehikosta, se pitää kai kaivaa pois... ruusu on keskellä kivikkopenkkiä!
Tämä on paras paikka kysellä kaikkea. Lueskele noita valmiita ketjuja "aikasi kuluksi", mieletön määrä tietoa kaikesta tarjolla 
Valoa nämä kyllä saavat lähes koko päivän ajan…
Siirsin sen huonommalta paikalta tuohon ja reuhahti kasvuun... (Yksi juurivesa on karannut jo kolmenkymmenen sentin päähän kehikosta, se pitää kai kaivaa pois... ruusu on keskellä kivikkopenkkiä!