Kiva 
Belgi, Meidän Zilgasta saat hakea oksia. Pari kappaletta on jo ruukussakin. Otin kesällä pistokkaita ja joihinkin tuli juuria vesiastiassa. Viime talvena, ennen kovia pakkasia otin oksanpätkiä ja säilytin niitä muoviin käärittyinä jääkaapissa. keväällä pistin ne ruukkuihin hiekka-turvemultaan. muutama alkoi kasvaa, ne on nyt tyttärellä ulkona seinustalla. Saa nähdä, kestävätkö talven yli.
Ilman muuta sirkeli tulen hakemaan, jos sinulla ylimääräistä löytyy, samalla näen puutarhaparatiisisi. Eihän meillä ilmeisesti ole edes kovinkaan montaa kilometriä kotiemme välissä.
belgi ja sirkeli, voitaisko sopia yhteinen päivä. Minunkin on pitänyt pistäytyä katsomassa sirkelin puutarhaa, mutta tässä nyt on ollut monenmoista menoa. Ja näkisin sinutkin belgi, koska kuitenkin aika lähekkäin asustellaan.
Sopii, jos yhteinen aika löytyy. Täytynee siirtyä pois tältä palstalta?
Hyvä tapa lisätä viiniköynnöksiä on peittää pari silmua sisältäviä oksankappaleita syksyllä ohuehkolla maakerroksella ja kuivilla lehdillä. Kesäkuussa ne voi varovasti siirtää ruukkuun kasvamaan ja syksyllä, jos juuret ovat hyvin kehittyneet, voi jo istuttaa maahan. Kovin pienet taimet on kyllä vaikea saada vauhtiin.
Luin jostain että vasta puutuneet viinin alut olisivat talven kestäviä. Talvetus kellarissa siis muutaman vuoden ajan. Uusimmassa viherpihassa oli viinin leikkuuohjeet eka vuodesta ylläpitoleikkauksiin. kivan selkeät.
Lykkäsin pienet taimeni elokuussa multaan, minulla kun ei ole kellari tai muuta sitä vastaavaa ruukkujen talvehtimispaikkaa. Ajattelin kokeilla vanhanaikaista, eli laittaa havuja päälle, onko toiveet talven yli kestämisestä surkeat?
Uskoisin ainakin zilga-lajikkeen pysyvän hengissä, jos talvetuspaikka on jotenkin sovelias eli riittävän hyvin läpäisevää maata ja kunnolla ojitettu. Omat juurrutustaimeni ovat aina kaikki hengissä pysyneet, tosin olivat alkukesän juurrutuksia ja jo melko isoja. Täysikasvuinen zilga ja beta ovat talvehtineet yksirunkoisiksi leikattuina ilman mitään suojauksia ja toistaiseksi ovat noin viisi vuotta jo hengissä pysyneet täällä 1b:llä. Jos on liikaa havuja, niin saattavat taimet homehtua.
Taimeni, nyt jo reppanan näköiset pienet kepakot, jotka törröttävät mullasta, ovat suojassa tuivion maanmyötäisesti harottavien oksien lomassa. Ahdasta kun on ja tilaa vähänlaisesti käytettävissä ja kaiken kauniin, mielenkiintoisen ja innoittavan kuitenkin tahtoisin istuttaa, niin tuon tuivion suojiinhan ne taimet lykkäsin. Taitaa olla kaukana yleisesti käytetyistä vieruskaveruksista? Voisiko olla, että tuivion tuoma oksien suoja riittäisi?
Voinee olla varsin optimaalinen suojakasvi, koska elävänä kasvina ei homehtune kovin herkästi.
Kiitos habakuk opastuksesta. Jätän taimeni tuivion suojaan ja katsotaan sitten keväällä miten niiden kävi. Ja oletan saavani uudet oksat tilalle uutta kokeilua varten. Niin ja sitten vielä sellainen asia taimieni alkuperästä, kerroin aiemmin rypäleiden jäävän vihreiksi, mutta ne ovatkin tummia, taisi olla jonkinsorttinen tietokatkos minun puoleisessa "vastaanottopäässä".
Miten paljon voin typistää kolme vuotta sitten ostamaani seinustalla kasvavaa Zilgaa? Pitkähkö runko on nyt noin pikkusormen vahvuinen ja kesällä kasvoi parin metrin oksat, joita hiukan jouduin leikkaamaan jo silloin. Teki myös rypäleterttuja. Etelän viiniviljelmillä olen nähnyt leikattavan aika matalaksi.
Uusimmassa Viherpihassa on tosi hyvät leikkuuohjeet kuvineen.
Kolmannen vuoden syksy: Leikkaa keskimmäinen verso kolmannen silmun yläpuolelta. Taivuta kaksi muuta versoa sivulle ja leikkaa ne 50 sentin mittaiseksi. Poista juurivesat ja kesällä leikatut versontyngät. Tässä vaiheessa viiniköynnös muistuttaa ristiä.
http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=251077
tuossa taas kerran jo moneen kertaan puutarha.netissäkin olleet
leikkausohjeet. noilla meillä taas keskiviikkona zilga pätkittiin.
edit: kun kerran lisäysketjussa ollaan, niin kerronpa samalla, että osa risuista lähti kirjekuoressa pohjoista kohti, osa meni naapurin herraa varten maitopurkkiin ja osa minua ja parvekettani varten purkkiin myös. äkkikuoleman kohdanneen zilgan tilalle päätin kuitenkin laittaa uuden. jos ei muuta niin tulee siitä aina kesän mittaan komean vehreän köynnös päätyseinän peitoksi.
Kiitos avusta. Olen kyllä aiemminkin nuo ohjeet pentissä nähnyt, mutta en jaksanut ruveta niitä etsimään. Uusi tieto oli, että Zilga pitää happamasta maasta. Taidankin viedä keväällä leikkuujätteet metsämökkini hakkuuaukiolle kasvamaan. Sitä maaperää kun ei millään muuta toiseksi.
Nyt pääsen kokeilemaan Zilgan juurrutusta uusilla oksilla, ,joten kiitos mai-leelle oksista. En löytänyt varsinaista kiitospalstaa, joten laitanpa sen tähän...
Jaoin oksat niin, että osa on ulkona mullassa, osa ikkunalla viileässä maitopurkissa (hiekka-turveseoksessa ja osa kellarissa muovipussissa, josta ne otan jonkin ajan päästä vesiastiaan ikkunalle. Eiköhän joku noista konsteista onnistu....
(olisin laittanut hymiön, missä on kieli keskellä suuta, mutta tämä saa nyt kelvata)
Kiitos tuossahan se mutta kelpaa hyvin täälläkin ja privaattiviesti lämmitti ja kelpasi myös.
Omalla zilgallani on ollut taipumusta vuotaa leikkuupinnoista eri ajankohtina suoritetuista leikkauksista (paitsi pehmeistä kesäversoista), mutta toistaiseksi ei yksikään kasvini ole vielä ‘kumivuotoon’ kuollut viimeisten 30 vuoden aikana täällä 1b:llä. Leikattu on viiniköynnöstä, luumuja, kirsikoita ym vähän sen mukaan, milloin on aikaa ja tarmoa löytynyt. Tieteellisesti epäpätevänä käsityksenäni on, että kumivuodon vaaraa liioitellaan. Aikansa vuotaa ja sitten lopettaa, ‘lypsetäänhän’ koivunkin mahlaa, ekä se siihen kuolle. Nyt lienee varsin hyvä aika leikata zilgaa. Viiniköynnöksen leikkaaminen yksirunkoiseksi mahdollistaa useamman lajikkeen mahduttamisen tarhaan ja siksi olen lajikehamstraajana siirtynyt Richard Bird’n Beskärning -kirjan ‘enkel kordong’-leikkausojeeseen aiemmin soveltamastani agrimarket-menetelmästä.
Kiitos vinkistä
, pikkupihan kannalta tiiviimpi kasvumuoto on paree.Menenpäs lainaamaan kirjan kaukolainana het huomenissa.