Zilga oli multalootassaan kylmiössä tehnyt leikkauspätkiin muutaman kalvakan lehden
lisää talven aikana. muutaman kerran olen multalaatikkoon lunta
kostukkeeksi ripotellut etteivät kuivu. eilen hellyin ja nostelin
sisälle ja kas, niihinpä oli kasvanut topakat pienet juuret. istutin taimimultaan ruukkuihin paremmin juurtumaan. Puuhapetenvaimo on sitten näiden kummi - enpä olisi hoksannut kiikuttaa vesilasista kylmiöön ja multiin. Hän joulukuussa minua niin opasti , että vesilasissa juurruttamisessa on kuivumisen riski. kiitokseksi mitali 
ja 
.
Kovvin tuntuu kaikilla olevan muovihuoneissa ja lasien takana nuo Zilgat. Onko kellään kokemuksia kuinka tuo menestyy ihan seinustalla, siis ei lasin takana?
rusina, minulla on nyt vasta toista talvea avomaalla länsiseinustaa vasten, hyvin hiekkaisessa kohdassa. edellis talven yli selvisi hyvin peittämättä ja kasvoi kesällä hevonpeen avulla paljon. ei tietenkään tuon ikäisenä vielä satoa tullut. näyttää ihan lupaavalta.
Rusina kelaapa pari viestiä taaksepäin, meillä syötiin ulkona seinustalla kasvaneita rypäleitä.
Edelleenkin kasvaa avomaalla taivas alla ja voi hyvin!
kolme avomaalla kasvattajaa jo oli tälläkin sivulla ja nyt vielä viherpeippo neljäntenä. kyllä se pärjää ja satoakin tuottaa, kun jaksaa odotella neljä - viisi vuotta.
tarkoitus on istuttaa taivasalle täällä III/IV alueella. pistokkaat on juurtumassa lasihuoneessa kasvavasta.... mistäpä sitä tietää ellei kokeile. ja täällähän luntakin sentään on peitteeksi, hiekkamaata alla, joten miksei onnistuisi. - olisikohan minun kuitenkin syytä hankkia purkkitaimi kokeiluunkin??
minulla kasvaa zilga, lepaalta ostettu joku …Järvinen ja helsingin pukinmäestä otettu ojukkaviini(siellä tälvehtinut ulkona vuodesta -40) ulkona kyyjärvellä kesämökillä ja vyöhyke IV… taitaa olla avuksi kun on tontin maapohja hiekkaa ja ‘kattona’ isoja mäntyjä… yksi kaikki kasvavat hyvin ulkona… =O))
Kyyjärvi onkin hyvä suositus tämä vahvisti kokeiluni toimeenpanon ja taimistolta haen astiataimen. näin siis siirtyy viininveljelyn pohjoisrajaylemmäs ja ylemmäs
Minulla Zilga kasvaa toista vuotta avomaalla b1:llä. En peittänyt enkä laskenut alas viime syksynä, edellisenä laskin alas. Saa nähdä, miten kestää kevätauringon.
tännekin vielä: seinustan kolmesta zilgasta yksi (kolme vuotias) on saanut silmuihinsa vihreyttä. kaksi muuta nukkuvat vielä onneksi. - avomaalla pärjää ainakin II:lla.
Täällä Zilgan pistokkaissa 10-senttiset versot, sisällä ikkunalla.
14/15 minulla sitten lopulta on hengissä pistokkaista. taitaa pisin uusi oksa olla 25 cm. onneksi sen maitopurkin kyljessä on k eli on menossa naapurin rouvalle. - nyt kun mökin lämpötila on jo lähellä huoneenlämpöä kasvavat turhankin vauhdikkaasti. lähettäminen on sitten hankalampaa, kun ovat pitkiä jo. onneksi sitä uutta kasvua voi vähän taitella, kunhan vanha verso vaan pysyy ehjänä.
noiden syksyisten leikkuujätteiden lähetäminen on helppoa, ja tuntuu kivalta kuulla, että onnistuit niiden kanssa noin hyvin.
Minua jäi mietityttämään eilisessä puutarhaohjelmassa, sellainen asia, että v.köynnökselle oli varattuna aika lyhyt keppi, jossa oli kaksi poikkipuuta. Siihen tukipuun juurelle istutettiin, ja näitä oli useampia. Riittääkö sille tällainen kiipeylyteline, eikö se veny kovastikin pituutta? Jos näin on, että se ei tarvitse kummoistakaan tellinkiä, niin senhän periaatteessa voi istuttaa paikkaan kuin paikkaan? Sanokaas viisaammat tähän jotain.
Jos viiniköynnöstä rankalla kädellä leikkaa niin ei se kovin korkeaksi kasva. Jos katselee ohjelmia etelän viiniviljelyksiltä, niin ei ne köynnökset kovin korkeita ole. Vanhoja ja paksuvartisia, korkeutta ehkä 1,5 metriä. Sellaista yritän minäkin kasvattaa avomaalla olevasta Betasta, saa sitten nähdä miten sen kanssa käy. Beta vielä uinuu talvensuojaturpeen ja havujen alla, viikonloppuna meinasin ottaa suojat pois ja katsoa mitä sille kuuluu.
Köynnös tekee vuosittain uudet versot, jotka ovat todella pitkät. En tiedä miten toimivat viiniviljelyksillä, ilmeisesti napsivat kesän versoja heti kun näkevät missä ovat kukat. Varrethan näillä vanhoilla köynnöksillä voivat olla pohkeenpaksuisia ja niistä on harkitusti annettu kasvaa muutama haara, joista sitten kasvaa näitä kesäversoja.
Omien köynnösten annan kasvaa kesäversojen osalta, leikkelen sitten myöhään syksyllä/alkutalvesta ne alas. Meillä ovat sellaisessa paikassa jossa näkösuoja on paikoillaan kesällä 
(kesäkeittiön salaiset kokkailut....).
Mua jäi vaivaamaan se, että ne mielestäni puhuivat villiviinistä siihen köynnösportille, ja yht’äkkiä puhuivatkin roikkuvista rypäletertuista…
Paulastiina, niin se sanoi siinä Ihana piha-ohjelmassa, siihen pergolaan sanoi istutetun villiviiniä ja siitä sitten tertut roikkuu. Saman kuulin ja samaa ihmettelin! Mutta ne oli Edenissä ne viiniköynnökset joissa tukena ristikkopuut, eivät vaan voineet siinä sanoa mitä lajiketta istuttivat.
Eikös villiviinikin tee marjoja, niitä vaan ei syödä - niin muistan lukeneeni, lienenkö nähnyt?
