Euffis ainaskin etusivulla sanoi keräävänsä siemenet.
Totta, siemenet on tullut kerättyä talteen jo vuosia. Ja aika monelle olen niitä antanutkin, myös ketjuissa niitä on ollut. Itse en ole siemenkasvatusta kokeillut, mutta kaipa sekin kasvi siemenistään(kin) lähtee kasvuun kuten muutkin…
Tiedättekös, kun ihan oikeasti seisoin eilen illalla hetken silmät pyöreinä ihmettelemässä, että missä ihmeessä minun iso viirivehkani oikein on! Sitten muistin lopulta, että minähän vein sen viime vuonna silloiselle pätkätyömaalleni, koska siellä oli oikein kasvilamput ja pelit. Ja jätin sinne
Taidanpa tässä päivänä muutamana käydä hakemassa siitä itselleni uutta alkua. Tai tuon pois koko ruukun - riippuen hoidon tasosta siellä.
Kylvin kokeeksi eilen niitä siemeniä, täytyy sitten raportoida tuloksista.
Voisikos joku tietäväisempi analysoida, mitä teen väärin vehkojeni kanssa? Edellinen piti heittää roskiin kun kaikki lehdet vain käpristyi ja ruskettui (ja huomasin, että on ehkä miljoona kertaa liian isossa ruukussa), ja nyt tässä pari viikkoa sitten ostamassani vehkalapsukaisessa alkaa näkyä huolestuttavasti samoja oireita. Tällä ei pitäisi olla liian iso ruukkukaan, vaihdoin mullat ja siirsin vehkan tuollaiseen kuvassa näkyvään ruukkuun ja laitoin vielä lekasoraa pohjalle vaikka tuossa onkin reikä pohjassa ja aluslautanen, että periaatteessa ei vissiin olisi soraa edes tarvinnut...
Tässä kuva vehkasta, ja lähikuva kuivuneesta lehden kärjestä.
Kertokaa siis please, miten saan vehkani elämään jälleen ilman lehtien kuolemia? Kastelen vehkaani silloin, kun sen lehdet/varret alkavat hieman nuupahtaa, ja silloin kastelen ihan reilusti... Lannoitan myös.
Leikkaa vaan pois lehtilapaan saakka kaikki rumaksi menneet lehdet. Nyt viirivehkaa voisi myös jo pitää ikkunan lähellä, vähäsen verhon katveessa aluksi kuitenkin. Muutenhan kasvisi näyttää tosi hyvältä.
No tuo on ollut mulla vasta n. kuukauden, että ei ole kovin pahaksi ehtinyt vielä mennä. Lähes kaikkien, pienienkin lehtien kärjissä on kuitenkin ruskeata jo, joten on ehkä odotettavissa että ruskettuminen/kuivuminen jatkuu :(. Mikähän tämän mahtaa aiheuttaa, onko aavistusta? Ja ikkunalle ei voi kukkaa laittaa kun täällä kämpässä ei ole sellaisia hienouksia kuin ikkunalautoja 
Liljetys, ei sitten mitään hätää. Kukkasi on vaan vähän olosuhdemuutoksesta säikähtänyt. Älä liikaa kastele kuitenkaan. Odottele kaikessa rauhassa ja tosiaan leikkaa vaan rumia kohtia pois. Tai mieluiten kokonaisia lehtiä.
Kun siirsit sen toiseen ruukkuun, ethän upottanut juuria aivan pohjalle? Minusta viirivehka viihtyy aika hyvin juuret melko pinnassa.
Kyllä ne juuret saattaa olla aika pohjalla kyllä… edellinen vehkani kuoli liian suureen ruukkuun, sillä oli kyllä juuret hyvinkin pinnassa kun alla oli varmaan monta litraa multaa, sekään ei näemmä ollut hyvä :D. Kannattaisikohan vielä repiä vehkaraukkaa ylös mullista ja yrittää istuttaa sitä vähän ylemmäs? Kovin paljoa ei kyllä tuossa ruukussa ole tilaa enää ylöspäin varmaan sitä viedä kylläkään…
Karistelet vaan juurien päältä liikoja multia ja lisäät sinne ruukun pohjalle. Mutta voit myös antaa kasvin olla rauhassa ja katsoa vielä. Onhan ruukun pohjassa vedelle ulostuloreikä.
Apua kaipaisin täällä viirivehkani kanssa!
Olen onnistunut tappamaan jo kolme upeaa viiriä, ne vain alkavat mennä ruskeaksi hieman lehden kärjestä ja kohta on ruskeana koko lehtivarsi. Nyt kohta on neljäskin viiri ihan samassa jamassa. Suht vihreitä lehtiä on enää muutama hassu, nekin jo kärjestään ruskeita. Vuodenajasta riippumatta tätä "ruskettumista" tapahtuu, eli ei ole pelkästä talvehtimisesta kyse.
En kastele viiriäni paljonkaan, tietoisesti olen pitänyt aika kuivana. Mutta ruskeaa alkaa tulla jo aivan uusiin lehtiin, ennen kuin ne edes ehtivät avautua! Moni lehti ehti kuihtua siis ennen avautumistaan. Missähän vika? Ei kai vaan mikään tauti ole pesiytynyt meille, joka viihtyy viireissä??
Kaksi ensimmäistä viiriä oli altakasteluruukussa. Toinen niistä oli aivan upea, siippani hoitama. Kun muutimme yhteen ja minun vastuulle jäi hoitaminen, sain sen aika nopsasti kuolemaan. Altakasteluruukussa ollessaan varsinkin se iso viiri haisi aina vähän maatuneelle, siinä mullan pinnassa oli jo ennen minun huonoa hoitoani valkoista (hometta?). Niinpä vaihdoin viirin tavalliseen ruukkuun.
Ruukuissa olen pitänyt pohjalla lekasoraa kerroksen ja sitten ensin melko tiiviisti multaa, mutta nyt viimeisimmälle kokeilin laittaa mullan aika ilmavasti. Ruukku on kyllä melko iso (halkaisija 25-30cm). Se vaikutti hyvän kokoiselle ruukulle, kun ostin viirin hyvän kokoisena.
Mitä mieltä olette, viihtyykö viiri paremmin tavallisessa vai altakasteluruukussa? Miten estää hometta muodostumasta altakasteluruukkukukan multaan? Pitääkö viiri suihkuttelusta?
Olen kyllä yrittänyt siis vaikka ja mitä, mutta keinot alkavat olla vähissä.. Olisiko kellään mtiään ideoita, millä saisin tämän viirin herätettyä henkiin tai sitten edes pidettyä elossa uuden jos ostaisin taas? En kuitenkaan vielä haluaisi luovuttaakaan, kun kuitenkin on niin kaunis kukka... 
Onpa outoa, sillä viirivehka on aika kiitollinen hoidettava. "Suokasvina" se viihtyy mieluummin hapamassa maassa. Multa saisi olla turvepitoista ja sillain sopivasti vaan tiivistetty. Sopiva on sellainen, että kasvi pysyy pystyssä. Omani on välillä kuivuudesta lehdet melkein pitkin pöytää, mutta virkoaa kastelusta ja hädissään alkaa vielä kukkimaankin. Suihkuttaminen on mannaa ja mieluusti vielä lehtien alapinnalle.
Jonkin verran minullakin lehdet ruskettuvat kärjistä, mutta ei kaikista eikä häiritsevästi. Pieniä lehti yleensä leikkelen juurelta pois, samoin sellaiset, jotka jostain syystä nuokkuvat tai eivät ole muuten ruodussa. Yleensä sekin piristää kasvia.
Joillain kasveilla epäsäännöllinen kastelu aiheuttaa tuota lehtien kärkien kuivumista.
Tuli Kukkakaupassa tuollainen vastaan,
Lapussa luki, Isoviirivehka Spathiphyllum Sensation.
VALTAVAT lehdet! Tosi hieno!
Joku vehka tämäkin vissiin on? Oli matkan aikana tehnyt tällaisen yllätyksen.
Onko edes oikean otsikon alla?
Kysyn täältä apua jo toistamiseen. Ongelmanani on lehdet ruskettava (kuivattava) viirivehka. Jo edellinen kasvini teki näin ja kuoli sitten, uusi näyttää kovasti menevän samaa rataa. Ajattelin, että kyse voisi olla valon määrästä ja nostin vehkan valoisampaan paikkaan, vaan vieläkin kuivuminen etenee. Kuvista näette ruskettuneen lehden, ja koko kukan kuvassa leikattuja lehtiä (viimeksi sain täältä ohjeeksi, että kuivat osat kannattaa leikata lehdistä pois).
Olisiko mitään vinkkejä? Alkaa käydä jo epätoivoiseksi tämä homma. Kastelen vehkaa tietääkseni ihan sopivasti, se kai suokasvina pitää kosteasta mullasta (ei se nyt sentään lillu, ja ehtii välillä kuivahtaakin), näin ainakin luin muistaakseni jostain. Lannoitetta en ole antanut nyt talvella ollenkaan, ja lannoitteet se puskee jostain syystä pohjareiän kautta aluslautaselle ikäväksi vihreäksi mönjäksi, vaikka en sitä laita kasteluveteen mitenkään runsaasti tai usein.
Mikä siis avuksi?
Minusta näyttää, että sillä voisi olla liian pieni multatila ja siksi se pääsee liian kuivaksi. Viirivehka viihtyy varjossakin, suoraa paahdetta se ei kestä. Sitä saa lannoittaa kevyesti läpi vuoden.
Liljetys, löydät viirivehkaa koskevan viestisi nyt täältä. Laitoin sinulle myös privaattiviestin, katsopa postiasi 
minulla on ihan sama ongelma. tuntuu että kastelen liian vähän, vaikka kastelen melko paljon…
Edit; niin ja, Pirkkiksen vehka on joko laikkuvehka tai kirjovehka luulisin.
Vehkat, sen lisäksi että eivät kestä hirveää kuivuutta, tarvitsevat myös aika runsaan multatilan. Helpoiten mullan sais varmaan pysymään tasakosteana kastelematta liikaa (kyllä nekin hukkua osaa) altakasteluruukussa ja sinne pohjamultaan lannoitteeksi vaikka niitä tikkuja. Muutenkin hitaasti liukeneva lannoite on vähän juuristoystävällisempi kuin nestemäiset, eikä se vesikään siellä altakastelusäiliössä sitten levity. Tommoselle liljetyksen vehkan kokoiselle vehkalle ostaisin jo puolta isomman altakasteluruukun kun missä tuo nyt on. Ei sitten tarvii heti taas vaihtaa kun se kasvaa.. kasvavat kuitenkin melko nopsaan.
Jos juuret on ehtineet jo kärsiä liikaa, niin toipuminen on vähän niin ja näin. Onneksi viirivehkat ei oo hinnalla pilattuja kuitenkaan. Onnea pelastukseen.