Minulla on ainakin vielä pitkä lista kylvettävistä kasveista jotka ovat menossa palstalle, mutta maa on käännettävä ensin. Pensaspavut, härkäpavut ja herneet lisäävät maahan typpeä eivätkä vaadi kamalasti maanparannusta, yrttejä voi aina laittaa viljelykehikkoon, perunaa ei tarvitse laittaa koko perunamaan verran vaan 4-5 perunaa rivissä antavat jo pienen sadon ja maa tulee kuohkeammaksi. Lehtikaalia ehtii hyvin kasvattaa, viljelykehikoissa salaattia ja retiisejä, kesäkurpitsa on minulla vasta juuri itänyt.
Marjapensaille kannattaa kaivaa noin ½ x ½ x ½ m kuoppa johon laittaa esim. hevon- tai pananpeetä pohjalle ja sitten hyvälaatuista multaa kasvin ympärille, jotta pääsee levittämään juuriaan.
Minä ainakin tuon palstan kanssa noudatan sellaista ajattelutapaa, että se, jonka ehdin niin ehdin ja muu jää ensi vuodeksi. Itse en oikein esim. ymmärrä miksi koko palsta pitäisi kääntää heti, minä käännän ne alueet jossa viljelen ja käytävät saavat sitten olla tallottuja rikkoja. Maatuvat sitten ajallaan eikä maa kuivu yhtä paljon kun se ei ole paljaaksi riisuttu.
Hyvä, etten ruutuviljelykirjaa vielä kirjastoon palauttanut. Tykästyin siihen filosofiaan, ja kun yksin palstaa hoitelen, en haluasi liian isoa palaa heti alkuun haukata. Parin ruudun verran voisi maata kunnostaa ja laittaa vaikka niitä papuja tai herneitä. Semmonen paljaaksi riisuttu maa näyttää aika orvolta, jonkinlaista kateviljelyä olisi tarkoitus myös tehdä.
Edelliset vuokralaiset olivat kunnostaneet vain yhden penkin, jossa oli pari pientä marjapuskaa ja semmosta punaruotista salaatti/maustekasvia (viinisuolaheinä?). Ja miljoona kiljoona voikukkaa. Se penkkiosuus näytti ihan hyvältä maalta, joten siihen tepsinee rikkaruohojen kitkentä. Juttelin palstanaapurin kanssa, ja se muu palsta on ollut aika pitkään viljelemättä, joten urakkaa riittää 
Onko tällä palstalla kellään kokemusta kateviljelyn hyödyistä (/haitoista) yksivuotisella vuokrapalstalla? Mietityttää saavutetaanko vuodessa mitään niistä kateviljelyyn liitetyistä hyödyistä mitä kirjallisuudessa ja keskusteluissa mainitaan, vai onko kattamisessa vain kauhea työ? Saisiko saman hyödyn helpommin harsoilla? Palstani on köyhällä hiekkamaalla, jonka kaupunki kyntää syksyllä sekä keväällä.
Tuoreruohosilppu toimi erinomaisen hyvin yksivuotisella kasvaimaapalstalla, säilytti kosteuden ja lannoitti. Samoin pienpaalista levitetty heinäkate vähensi isoilla taimilla rikkaruohoja. Kun paikka vaihtuu vuosittain kyntämisen vuoksi ei humuskerrosta ehdi omalle paikalleen muodostua katteista ja se hyöty jää saavuttamatta.
Mutta jos kaikki tekisi niin, niin ajanmyötähän tuo köyhä hiekkamaa sitten muuttuisi ravinnerikkaammaksi 
Voisi jopa olla suositeltavaa että kaikki tekisivät niin, jolloin kaikki myös hyötyisivät
Illalla laitoin innoissani kurkkua ja kurpitsaa itämään, mutta nyt muistin aikataulun realiteetit. Oon lähdössä reilun viikon päästä 2 viikon reissuun. Kotipartsilla on kastelija hoitamassa homman, mutta palstalla ei, ja en mä tässä aikataulussa palstalle oikein mitään ees saisi kyhättyä. Ruutuviljelyperiaatteen mukaan ei tarvitsisi koko palstaa nyt muokata, riittäisi ne pari-kolme 120x120cm-plänttiä, mutta taidan soveltaa tuota 120x100 lavakauluksien mukaan.
Lavakauluksia jos saisi pari-kolme, ja niihin ostomullat, niin pääsisi jo alkuun, mutta taitavat taimet olla liian pienet ensi viikon loppupuolella ulos vietäviksi 
Nyt vloppuna olisi aikaa touhuta, mutta sukujuhliin on mentävä. Plääh
Voi ihanaa, onnea ElisabetB
Kiitos tiedoista! Olen toistaiseki käyttänyt meren rantaan ajautunutta puunlehti-ruoho-korte-silppua, joka ilmeisesti kuluttaa typpeä jonkin verran hajotessaan, joten olen pistänyt alle kanankakkaa. Mistähän tuota ruohosilppua kehtaisi käydä haravoimassa kun omalle pihalle sitä ei tule…
Palstani kestää kyllä puolen metrin tarkkuudella samalla paikalla joka vuosi, joten ehkä multavuuskin siitä lisääntyy.
Kesällä kate vähentää kastelun tarvetta ja lannoittaa joten kyllä se ehdottomasti kannattaa jo senkin takia jos katemateriaalia vain löytyy. 
Jos kaupunki kyntää palstan aina syksyisin ja keväisin kävisin ainakin itse levittämässä reilusti hevosenpeetä ja puista tippuneita lehtiä/ruohosilppua sinne ennen kyntäämistä syksyllä. Vaikka sekoittuu maahan niin se lisää hummusta, ravintoa ja parantaa maan kosteudenpitoa. Keväällä sitten kyntämisen jälkeen ja maan lämmittyä taas lehti-ruohosilppukatetta päälle pitämään kosteuden maassa.
Siniharju, ilman muuta on hyötyä heti ensimmäisenä kesänäkin.
Illan myöhäisinä tunteina riehuin viikatteen kanssa ja nyt rikkaruohikko on vähäsen ees matalampi.
Tätä rikkaruohosilppua ei varmaan kannata käyttää kattamiseen? Siellä on jotain perus-heinää (juolavehnä?), eri asteisia voikukkasia, jotain pistävää (ohdake?) ja useaa muuta tunnistamatonta lajia. Lehtikomposti pitää kasata johonkin nurkkaan.
Jos ei ole siemeniä eikä juuren paloja, niin kannattaa kyllä käyttää katteeksi.
Voikukat “puhalluskukka”-formaatissa eivät sinne kuitenkaan sovi, siemeniähän ne on. Samoin en osaa kaikista niistä heinistä sanoa, ovatko siemenvaiheessa vai ei. Polvenkorkuista heinikko oli, paikoittain vähän yli.
Jostain se lehtikomposti on aloitettava
Niitetty heinä maatuu sitten aika paljon hitaammin kuin lehdet, koeta laittaa ohuina kerroksina.
Samat puuhat tänään, keräsin ensin vanhanmallisella marjanpoimurilla voikukat nuppuineen pois. Vaan turha toive, ruohonleikkurilla leikattuja höytyväpalloja on lähipihat palstalla kunnaat kukkeina,
Viikko sitten tästä lähdettiin liikkeelle. 
Olen niittänyt, istuttanut raparperin, kitkenyt rikkaruohot marjapensaiden ympäriltä ja ostanut ja raahannut viljelylaatikot ja työkaluja. Nyt tilanne on tämä (eri kuvakulma, koko palsta ei näy)
Ajatuksena noihin laatikkoihin tunkea tavaraa, ja laatikoiden eteen tehdä pari penkkiä hartiavoimin. En koko maata aio käännellä, ainakaan tässä vaiheessa. Maapenkkeihin laitan auringonkukkaa ja pensaspapua, ehkä veriapilaa. Laatikkoihin pitäisi saada vielä multaa, niin pääsisin tositoimiin, mutta ne aktiviteetit jää lomamatkan jälkeiseen aikaan. Käytäviä pitäisi myös ideoida, jos laatikkojärjestely tuntuu hyvältä ja pysyvältä.
Tänään saan laatikoihin multaa. Eilen illalla 10v apurin kanssa vuorattiin laatikoiden pohjia märillä sanomalehdillä ja siemenet ja kurkku/kurpitsataimet ovat nyt lähtökuopissa odottamassa muuttamista laatikkoon. Maissit vein ruukussaan plantaasille jo eilen.
Loman aikana edelliset vuokralaiset olivat sit tulleet hakemaan pois marjapensaat Tai toivon, että oli vanhat vuokralaiset, eikä joku random pensasvaras. Mä kuitenkin kitkin rikkaruohot pensaiden ympäriltä ja lannoitin ne, mikseivät hakeneet silloin heti kun palstasta luopuivat? Miksi odotella pari-kolme viikkoa? Jäi vähän paha fiilis. Pensaiden paikalla maa on kuitenkin himpun multavampaa, kuin se kova savimaa muualla, joten kylvin siihen nyt hätäpäissäni hernettä ensalkuun. Pensaita hankin sit myöhemmin.
Meillä on kaverin kanssa tänä kesänä kimppaan kaupungin yksivuotinen viljelypalsta. Aarin puolikkaasta jäi jopa osa käyttämättä (tai miten sen nyt ottaa), kortetta ja kaikkea muuta rikkaa on kyllä polviin saakka. Tämä maa on tanttua savea ja jotenkin ei huvita yksivuotiselle palstalle ajaa kauheasti kompostia yms., joten suuntasimme jo katseemme monivuotisiin palstoihin, joiden maata sitten voisikin parannella. Yksi kuulemma olisi vapaana, mutta varmaan vyötärölle asti heinittynyt kun mamma ei ole enää jaksanut siellä hääriä. Tässä lueskelin näitä maanmuokkauskokemuksia ja vähän alkaa usko loppua jo etukäteen. Mulla on ihan runsaasti tekemättömiä töitä omalla pihallakin, joten en ole valtavan innostunut karmeasta kitkentätyömaasta. Kaupungin edustaja oli suositellut maan kääntämistä ja myrkyttämistä - köhköh…
Jaa, vaarallinen tilanne Rapunzel, pikkurormen kun antaa,niin vie
Pressulla, muovilla peitä ja muoviputeleihin vettä ja painoksi päälle, muutamaksi kesäksi. Nurkka kerrallaan sitten kääntämistä ja kitkemistä ja katetta. Korte muuten oikeasti katoaa, kun maata kalkitsee ja lannoittaa kovasti.
Peittäminen pelittää. Heti ekana kesänä voi muovin aukoissa viljellä vaikka kesäkurpitsaa.