Kävin kierittelemässä; ei se nyt mitään ruokamultaa ollut mutta ei siitä ehkä saviruukkuakaan sais... Kaipa tuon kanssa toimeen tulee :D
Kaveri vähän uhkaili että saisin kyllä viedä hevospihaton, kanalan ja lampolan pohjat mennessäni kun kävin kyläilemässä viikonloppuna. Ja ylivuotisista heinistäkin haluaisi eroon. Johan paranee savimaa! Nämä lantalat ja heinäkuormat vaan sattuu olemaan Oulussa... Haen sieltä kyllä auton kesäksi, joten ehkä siinä kärryllisen lantaa ja katetta toisi mukanaan. Tai jos saisi hevostrailerin lainaksi, siinähän nuo olisivat säältä suojassa ja saisi osastoitua väliseinän molemmin puolin. Oispa vaan hieno tietää milloin sitä maata aiotaan kääntää, niin tietäisi milloin kuorman hakee.
Mutta, jos nuo ainekset nyt saa tänne asti, ajattelin että lyön lantaa pohjalle, ehkä hippasen ostomultaa päälle ja vielä heinät katteeksi. Lämpöpenkki kai siitä tulee jos esim hevonpee ei ole läpipalanutta? Ja jos onkin, tuleepa ainakin tymäkkä kohopenkki kurpitsoille. Sitäkin sietää miettiä, että minkä elikon lantaa mihinkin lykkää, varmaan kasveilla on senkin suhteen erilaisia mieltymyksiä?
Kaisaliisa: Luin Stoutin kirjan kateviljelystä, kyllä vaikuttaa ihan liian helpolta! Aion kokeilla. Oli siinä mainintaa savimaan parannustarpeesta katteesta riippumatta (sen takia meinaan noita penkkejä rakennella ja ehkä ihan multaakin hankkia), mutta kastelu- ja kitkemistarpeen väheneminen jo itsessään olisi ihan lottovoitto jos meinaan pitää palstaa, käydä töissä ja ehtiä vielä treenaamaankin.
Eilen kylvin kaalit (paitsi kyssä- ja kukkakaalin), kiinansipulit, tomaatit ja basilikat. Tomaattien kanssa on sormet kyynerpäitä myöten ristissä, että ehtisivät vielä. Ne on nyt sitä mitä kaupoista nopealla reissulla löytyi, Marmandea, Moneymakeria, Tanskan vientiä ja Tiny Timiä. Hain kellarista keittiökomeroon ovenkin että kissaterrori ei ulottuisi kylvöksiin. Siinä vaiheessa iski kuiten rasitusmigreeni ja oli mentävä levolle. Peittelin kylvökset paperilla nyt sitten aamulla, vähän varuilta suihkuttelin jos olivat yöllä haihduttaneet. Tänään voisi laittaa ruohosipulin ja auringonkukat tulemaan ja tarkistaa siemenvaraston, oliko vielä jotain tähän aikaan laitettavaa.
Itse oon joutunut luopumaan joistakin kasveista, kun eivät kasva kunnolla liian läpäisevässä maassa, vaikka se multavaa onkin. Mm. pinaatti ja tilli kasvattavat niuhosti lehtiä ja nauris ja retiisi tulevat helposti väkeviksi, varsinkin poutakesinä. Kannattaa tarkistaa, mitkä kasvit tykkäävät tai sietävät tiukkaa maata, joka pidättää hyvin vettä ja ravinteita.
Pitääpä laittaa korvan taakse. Voihan sitä osan penkeistä jättää savimullalle, jääpä sitten enemmän lantaa kurpitsoille.
Nyt on varmistunut pyöröpaali kateheinää, saan sen palstalle 5.5. Toivottavasti maa olisi silloin jo muokattu, pääsisi samointein levittelemään katteita. Lannat ja auton haen todennäköisesti vasta seuraavan viikon loppupuolella, mutta saahan sitä katetta sen verran siireltyä että saa lannat peiton alle.
Itse olen sekoittanut palanutta lantaa mullan sekaan, en ole laittanut kerroksittain.
Jos lanta on hyvin palanutta, se ei haittaa vaikka kasvit joutuisivat kosketuksiin sen kanssa, tuoreempi lanta on liian tujua ja voi tappaa taimet.
Se on tosiaan parempi laittaa mullan alle jatkamaan palamista ja tuomaan lämpöä alta päin palamisen jatkuessa.
Kaikkein parasta taitaisi olla, jos sen saisi syksyllä jo muhimaan sinne kasvimaalle, mutta eihän se tietty nyt tässä tapauksessa onnistu.
Itselläkin tahtoo tuo into olla keväisin suurimmillaan, niin silloinhan sitä hepanpalleroa tulee sitten haettua.
Aina miettii, että syksyllä laitan ja niin vaan jää laittamatta.
Tässä on kanssa aika huono ollut tuo perusmaa, olen lisännyt turvetta, turvetettua hepankakkaa ja säkkimultaa todella reilusti.
Ja just kun alkoi olla hyvä, naapuriin alettiin rakentaa ja hän halusi maakaapelin, niinpä kaivinkone paineli munkin tontilla just kasvimaan läpi ja kaikki on mullin mallin.
Kaikkein vaativimmat olen sovinnolla laittanut kasvilavoihin säkkimultaan.
Saatko mahdollisesti laittaa lavoja sinne?
Niihin olisi helppo tehdä esim. kurpitsalle paikka.
Ja lavoihin saa helposti harsot tai verkot päälle.
Kaalien kanssa kannattaa olla tarkkana, niihin tulee niin helposti itikoita ja kaalimatoja, että kannattaa ehdottomasti ostaa sellaista hyönteisverkkoa.
Se ei oo kovin kallistakaan, olen honkkarista ostanut.
Olen saanut moneymakerista ihan kohtalaisen hvyin satoa avomaalta.
Noista muista tomaateista en osaa sanoa miten menee avomaalla.
Juu, eipä mulla syksynä ollut hajuakaan siitä mihin soppaan itseni vielä keväällä saan, kun muutin parvekkeellisesta asunnosta parvekkeettomaan. Vielä viime kuussa olin vakaasti siinä uskossa että en kasvata yhtään mitään missään, mutta sitten kaveri tyrkkäsi Tiny Timin siemenpussista pohjat mukaan ja kehotti laittamaan vaikka ikkunalaudalle… Eihän se sitten siihen tietenkään jäänyt.
Samaiselta kaverilta sitä hevonpeetäkin saan, ihan niinkuin lähipiirini kannustaisi puutarhanhoitoon?
Tosiaan, se pihatto minkä tyhjennyksessä jalomielisesti autan, on ollut noilla täytteillä ilman elukoita pari vuotta. Olisikohan se jo kuinka hyvin palanutta, kuivikkeena on käytetty mitä milloinkin, purua, turvetta ja ylivuotista heinääkin sen mukaan mitä on ollut saatavilla.
En tiedä lavoista, uskoisin ettei siinä ongelmaa ole, kun eivät ole ns. pysyviä rakenteita. Koitin tänään soitella vuokraavalle taholle useampaan otteeseen mutta eipä siellä kukaan vastannut. Koitan huomenna uudestaan, haluaisin vähän tarkempaa infoa äestyssuunnitelmasta kuin “joskus toukokuussa ehkä”… Samalla voisin kysyä lavoista.
Kaalit ajattelin pitää tiukasti harson alla niin pitkään kuin mahdollista, ja istuttaa kehäkukkaa ja kurkkuyrttiä kaikkiin mahdollisiin väleihin. Ne kuulemma karkoittavat tuhohyönteisiä. Ajaisiko harso saman asian kuin verkko? Yhtälaillahan sekin läpikulun estää.
Samettikukka on kans hyvä tuholaisten karkottaja.
Äestysajankohtaa ei voi varmaksi sanoa kun se riippuu siitä milloin pelto on tarpeeksi kuivaa jotta sinne pääsee. Täällä se on yleensä äitienpäivän aikoihin ja meillä on hyvin pitkään märkänä pysyvä savimaa.
Harso on hyvä, mutta ei kovin ilmava ja saattaa nostaa lämpötilaa turhan korkeaksi kaaleille. Mutta siis pääasia on että jotain suojaa on joten käytä nyt aluksi ainakin harsoa.
Mutta hyvät suunnitelmat sinulla on ja hyvä kun saat lantaakin. Ja katemateriaalia :)
Minnas jo tuossa sanoikin.
Tiheäsilmäinen verkko on siksi parempi kuin harso, että se ei kerää niin paljoa lämpöä.
Noita lavakauluksia kannattaa kysellä jostain tehtailta, ym. jos sattuu tuttuja olemaan sellaisissa töissä.
Itse olen ainakin saanut ilmaiseksi kauluksia tehtaalta.
Jos tuo lanta on muhinut jo pari vuotta, niin kyllä se varmaan on jo sopivan laimeaa laitettavaksi.
Noilla kuivikkeilla se on varmasti ihan hyvää.
Turvekakka on yleensä aika hapanta, koska siinä käytetään kalkitsematonta turvetta, eli kalkkia kannattaa varmaan lisätä.
Ahaa, enpä tullutkaan tuota lämpötila-asiaa ajatelleeksi. Enemmän kai sitä on tottunut miettimään mistä sitä lämpöä saisi lisää 
Alkuun siis harso ja kun lämpenee ja olen saanut hankittua, verkko? Ja heitetään samettikukkia soppaan mukaan, onpahan joka sorttia sitten.
Hmm. Naapuri jotain puhui joskus jostain trukilla sompailusta töissä, voisi liittyä lavoihin… Pitääpä tiedustella. Ko. henkilön kautta järjestyi tuo paalikin, viiden euron kuormausmaksulla kun itse kärrään pois. Jos ei olisi hoitunut tuolla keinoin niin olisi jäänyt katteet pian hankkimatta. Pätäkkää ei olisi hirmuisesti tähänkään laittaa, tuli juuri tänään postissa yllätyslaskuja jo ennestään tiukkaan budjettiin. Noh, ainakin koulussa saa syödä ihan ilman eestä niin että napa ruskaa, ei ole niin hätä kuin monella muulla näillä tuloilla elävällä.
Kiitän moniaista hyvistä neuvoista, täällä sitä opppii kaikenlaista 
Ripottele kurkkuyrtin siemeniä varoen, niitä voi sitten nousta useampana vuonna ennenkuin saat siemenpankin kuriin. Vai onks se jonkun muun huoli? Korianteri on samanlainen hyvin siementävä, mutta minusta se on ihan hyvä niin, ei tartte kylvää, kun jättää sinne tänne. Karkottaa sekin kuulemma jotain ötöjä-
Viikon on pitänyt mahdotonta huisketta, kun 10. päivä päästiin pellolle. Maasta sen verran, että ilmeisesti palstan läpi on vedetty vesijohto, jonka päällä on puolentoistametrin levyinen hiekkasuoni, loput pläntistä on savea. Toisessa päässä oli vähän kevyempää materiaa, mutta toinen pää kelpaisi suoraan savenvalajan varastoon, semmoista könttää että lapio taipuu kun koittaa seurata juolanjuurta.
Hiekkasuonen löytyminen muutti suunnitelmia sen verran, että kylvin palsternakkaa ja porkkanaa, ja majoitan yrtit hiekkaisemmille maille. Näiden myötä menee tietysti koko sisustus uusiksi. Yksi kun vaihtaa paikkaa on siirrettävä toistakin, ja siitä se sirkus sitten pääsee käyntiin…
Perunat ja härkäpavut ovat olleet maassa viikon, karaistuttuaan myös esikasvaneet pääsevät palstalle. Muutama penkki on vielä perkaamatta, siltä saviselta puolelta tietysti. Tomaattien ja kurpitsojen sijat saavat vielä olla, salaatti- ja yrttipenkit kiilaavat ohi. Kaalimaa on jo perustettu ja odottaa taimia, jotka viruvat vielä sisätiloissa uhkaavan ruipeloina… Saapa nähdä mitä niistäkin tulee. Papupenkki on myös ollut jo hetken valmiina ja odottelee suotuisaa hetkeä kylvöille.
Hui, palstailuvinkkejä kaivataan kovasti! Näin siis pääsi käymään, että tällä viikolla sain itselleni puolen aarin viljelypalstan. Maa on muokattu traktorilla tänä keväänä ja plänttini on hiukan savista multaa, joka on myös hapanta. Kalkituksen jälkeen pitäisi kuitenkin pari viikkoa odotella ennen lannoitusta tai viljelyä? Toiveena olisi saada palstalle joitain hyötykasveja, erityisesti porkkanaa haluaisin kasvamaan.. Miten kannattaisi nyt siis lähteä liikkelle, jotta palstallani kasvaisi muutakin kuin rikkaruohoja ja ehkä pientä satoakin voisin saada?
Onnea palstan johdosta! Ensikertalainen täällä huutelee, savinen syksyllä ja keväällä käännetty puoli aaria puuhapalstana. Itse lähdin ihan perinteisesti rikkojen poistosta, ensin pintamaasta muokkauksen jäljiltä nousseet, ja sitten penkkien kohdilta talikon kanssa kääntäen. Mitä tarkemmin juuret saa pois, sen parempi mieli kesällä, kun ei ole niin paljon kitkettävää Aloita niistä penkeistä, joihin haluat kylvää aikaisimmat lajit, kuten ne porkkanat. Saat sitten kylvää sitä mukaa kun edistyt kääntämisessä ja kitkemisessä. Kalkituksen varoajasta en osaa sanoa mitään, varmaan joku viisaampi neuvoo siinä. Savinen maa on yleensä melko ravinteikasta, joten lannoitetta käyttäisin ehkä lähinnä syöpöimmille kasveille.
Katteen käyttöä suosittelen, itse olen jo havainnut olkipedin hyödyt kylvöksien kosteudenpitäjänä. Ilman katetta olevia kylvöksiä saisi olla jatkuvasti kastelemassa näillä keleillä, kun taas oljella tiiviisti reunustetut kylvörivit pysyvät sopivan kosteina. Myöhemmin katekerroksen on tarkoitus myös tukahduttaa rikkaruohoja.
Voit kyllä aloittaa heti kalkituksen jälkeen.
Kysymyksesi on aika laaja, vastaamiseen tarvitaan suunnilleen yhden oppikirjan verran palstatilaa → käy lainaamassa kirjastosta jokin hyvä puutarhakirja
Porkkana on aika vaativa maalajin suhteen, savimaassa kasvaa haaraporkkanoita…
En minäkään ole koskaan kalkituksen tai lannoituksen jälkeen odotellut vaan ryhtynyt toimeen vaan. Itse taas olen sitä mieltä, että ei tuo mitään salatiedettä ole, lannoitteet (mieluiten toki luonnonmukaiset, esim kanankakka) ja kalkit muokattuun maahan, penkkien muotoilua ja porkkanat esim sipulin kanssa vuorotellen kylvövakoihin = kumppanuusviljelyä (hae Googlella kätevä taulukko kumppanuuskasveista). Hyvä kastelu ja harsot päälle. Kun odottelee siementen itämistä, kannattaa huolehtia kastelusta, jotta itäminen onnistuu. Kun taimettuminen on alkanut, kitkentää, harvennusta ja kastelua. Myös mullan kattaminen kannattaa. Peruna on aloittajalle helppo, samoin salaatit, porkkanat, sipulit, kesäkurpitsakin, joka kannattaa nyt esikasvattaa. Kirjoista on toki apua, mutta kokemus on paras opettaja. Minä olen kokeillut kaikenlaista, joskus onnistunut, joskus en. Paljon on myös kesästä kiinni. Harsoja olen pitänyt pitkälle kesään, joillakin lajeilla kesän yli, jos alueella on ollut jäniksiä, peuroja tai muita tihulaisia, jotka ovat vaanineet puun takana, että otan harsot pois. Lykkyä tykö!
Kiitos hyvistä vinkeistä ja kannustuksesta! Rohkaistuneena kävin eilen kitkemässä rikkaruohoja ja toivon, että huomenna pääsisin levittelemään kalkkia. Nyt tosiaan löysin myös lähteitä, joiden mukaan tuolla kalkituksella ei olisikaan niin suurta vaikutusta lannoituksen tehoon. Eipä varmaan siis tämä kalkitus tule kuitenkaan palstani tuhoksi koitumaan. :D Paria kirjaston pienviljelykirjaa olen selaillut, ja toisessa juuri kehoitettiin lannoittamaan ja kylvämään vasta pari viikkoa kalkituksesta. Sitten vaan pitäisi alkaa hahmotella suunnitelmaa siitä, mitä istutetaan mihinkin, hurjaa!
Kalkitus aiheuttaa typen haihtumista, siksi neuvotaan pitämään väliä kalkituksella ja lannoittamisella. Mutta typen hävikki ei ole niin suuri, että kannattaisi odottaa sen takia, kun kevät on näinkin pitkällä. Luonnonmukaisissa lannoitteissa typpi on käsittäkseni hitaammin liukenevaa kuin raelannoitteissa, joten typpi säilyy paremmin joka tapauksessa.
Toisaalta, jos maa ei ole kovin hapanta, voi kalkita vasta syksyllä.