Eipä näy olevan Oulun palstoilla kiellettyä. En ole tullut asiaa edes ajatelleeksi koska itsellä ei tulisi mieleenkään myrkyttää yksivuotisella palstalla, jossa multa voi olla jonkun toisen palstalla seuraavana vuonna. Onneksi en moista ole myöskään nähnyt. Luomu-torjuntaliemiä ja kanankakkaa toki itsekin käytän.
Voi kurjuus, valtsu. Mä oon ajatellut, ettei palstalle kannata laittaa mitään liian houkuttelevaa. Tai no, mun omasta mielestä vaikka perunat, pavut ja lehtikaali on erittäin houkuttelevia, mutta tuskin sellaisen joka toisen kasvatuksia kehtaa pölliä.
Meidän palstoilla varastettiin alkukesästä marjapensaita ihan juurineen. Viime kesänä joltain oli viety perunat ja joltain porkkanat ja oli meidän lehtikaaliakin verotettu ja kurpitsoja myös. Nykyään tuo lehtikaalikin on kaikkien tiedossa, ennen ne sentään saivat olla rauhassa varkailta.
Pavuista ei varkautta erota sillä tavalla kuin noista muista.
Täytyy vain toivoa, että helteet pitävät vorot loitolla kun pienviljelijälläkin on näin vaikeaa saada luunsa raahattua pellolle hommiin 
Kyllä varkaita ja pahantekijöitä riittää. Mun muovinen kasvihuone poltettin, vesitynnyri kaadettiin, tarvikelaatikoidenn lukkoja murrettu, kurpitsoja ym. kasveja varastettu. En tiedä kauanko enää huvittaa koko homma?
Viimevuonna oli mun eka vuosi viljelypalstan onnellisena haltijana – ja ihmettelin, että ihmeen vähän alueella kompostoidaan. Jotkut vaan kuskaa kaiken kitkentäjätteet palsta alueen laidoille. Esim. kaupasta ostetut samettiruusut - syksyn tullen ne kiskaistaan maasta ison multapaakun kera, ja kuskataan yhteiselle alueelle. Paljon hyvää multaa, ja kompostiainesta kulkeutuu pois viljelyalueilta, ja kasvimaat senkun köyhtyy. Monet palstat onkin pelkkää savea.
Hiirenporras … tädilläni on aivan ihana pikkuinen mökki ja palsta ja porukalla on yhteissaunat järvenrannassa. Mutta esim. taimenvaihtoa ei ole ja sitte siellä kulkee partio joka jakaa risuja. Tätsällekkin oli huomautettu että omenapuu pitää leikata paremmin ja ruukkuruusujen huono kunto on haittaava näky… voi jööses.
Hiirenporras, onpa outoa touhua. No mutta kunhan sinä kompostoit niin varmaan muutkin siitä innostuvat :)
Joo, oliskin mökki, mutta tää on pelkkä viljelypalsta.
-Yhteisillä reunanalueilla olisi paljon hyvää multaa jota tekisi mieli kuskata omalle palstalle, mutta kun siinä on karhunkiertoa, joka on hyötynyt jokavuotisesta mullan lisäyksestä. - Jollekin naapurille yritin sanoa kompostin hyödyllisyydestä, mutta se vastasi että ei kai voikukan juurista multaa tule, kun ne on niin paksujakin. Onneksi muutama raja naapuri on samalla kannalla, ettei viljelypalstalta kannata mitään maatuvaa kuljettaa pois. Risutkin voi pätkiä kompostiin väliaineeksi.
Mulle on ihan tuttua toi hyvien multien poisheittäminen. Esim. isoista kesäkukkaruukuista multia ei vaikka levitellä oman pihan kuoppiin taikka pensaitten alle, jos ei viitsi kompostoida,vaan ne nakataan kokonaisena metsään. Joskus kun kohdalle osuu niin tuon pihaani, kun niitä on tuos kunnan puolella ihan lähellä. Toisinaan saa kantaa amppelissa kun sekin on jätetty paikalleen, vipattu vaan multineen päivineen meneen. Ei voi ymmärtää. Otettas ees purkista pois ja tallattais multa littiin, itse en ees kehtais jättää taloni kohdalle tommosia, nehän pysyy vuosia muodossaan kun ne juuret pitää paakkua koossa.
Onhan siinä kompostissa tietysti hommansa, varsinkin kun täällä on kotiloa, on vaarana että pesiytyvät kompostiin.
Kaksi kompostikehikkoa on nyt palstallani, molemmat täyttyi vuodessa. Verkko kompostorin ainakin tyhjennän keväällä ja katson mitä siitä on yhdessä vuodessa tekeytynyt. Krasseja oli päällä kasvamassa, turhankin isot lehdet tuli, ihan kuin sateenvarjoja – oli varmaan liikaa kanankakkaa. Ämpärillisen vettä niille heitin aina palstalla käydessä, ettei komposti kuivu, ja syksyyn mennessä se oli enää puolillaan, niin paljon oli kasa madaltunut, mutta näkee sitten keväällä josko siitä sais vaikka kurpitsoille kasvualustaa
Mulla olis mahdollisuus saada palstavuokra alennuksella työväenopiston jäsenenä täällä ja jonkin aikaa olin ihan tutinoissa että semmosen hankin. Mutta pakko varmaan unohtaa kun kesästä veneretkeillään niin suuri osa, että jäis hunningolle. Sille palstalle kun kuitenkin pitäis erikseen matkustaa myös kotoa. Ja jos nyt rehellisiä ollaan, niin ei meikäläisen kunto kestäisi kyntää sitä yksin. Sen verran olen nähnyt noita palstoja, että siellä näyttää aika moni ruutu olevan “luonnontilassa”. Aika paljon hommaa kunnostaa se pelkästään yhdeksi tai kahdeksi vuokrakesäksi. Ukostakaan ei varmaan ole apua kun se jo totesi, ettei hän rupea mitään kuuskaistaisen kehätien varressa kasvatettuja salaatinlehtiä syömään 
No joo, hommaa piisaa. Mä tein ekanavuonna pienen pottumaan ja kasvimaaksi sellasen 2 x 8 metrii. Niitä paransin turpeella ja kanankakalla. Rikkikset kitketty viimesen päälle, mutta tuleehan niitä siemenistä lisää - ne on kyllä helppo harata pieninä.
Laajennusosan laitoin jo syksyllä aluilleen.
Meinaan kyllä pitää tätä pitkään, toivottavasti onnistuu, kun tää on mun harrastus ja nautin tästä.
Tänään innostuin ja alustavasti varasin puolen aarin palstan perumis- ja puolittamismahdollisuudella. Kävin jo äskettäin palstaa katsomassa, ja sattuipa palstanaapuri kalkitsemaan samaan aikaan. Kertoi ettei sitä mulle osoitettua palstaa ole ikinä viljelty, äestetty (vai kynnetty?) vain syksyllä ja keväällä kolmena vuonna. Eli mulla ois nyt varattuna puoli aaria aitoa Orimattilalaista savipeltoa. Eihän siinä muuten mitään, kyllähän sinne kärräisi hiekkaa ja hevonpeetä, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä viljelisin tuota palstaa vain kaksi kesää, eli sen verran mitä opiskeluja on jäljellä. Sen jälkeen mennään sinne mistä töitä löytyy jos löytyy. Nytkin ne löytyy Espoosta kesän ajan, eli reilun tunnin ajomatkan päästä.
Nyt tarvitsisi siis miettiä, onko mielekästä taikka realistista ryhtyä rakentelemaan jankkisavesta kasvimaata tietäen, että sen jättää kuitenkin parin kesän jälkeen taakseen? Pitäisikö tyytyä pienempään palstaan ja rakennella mieluummin kohopenkkejä ja unohtaa alla olevan maan parantelu? Tokihan kohopenkit voisi järjestää sille puolellekin aarille, mutta budjetti tulee väistämättä vastaan jos materiaali on mallia ostomulta.. Lavakaulusviljely ajatuksena houkuttaa, mutta pitäisi tarkistaa yhdistykseltä lasketaanko ne pysyviksi rakenteiksi, nehän saa kärrättyä pois ennen syyskyntöä.
Ajatuksissa oli siis viljellä hyötykasveja, montaa sorttia vähän kerrassaan ihan kokeilumielessä. Paria eri kurpitsaa olisi hauska kokeilla, kurkkua, vähän perunaa, härkäpapua ja hernettä, salaatteja ynnä muita. Piirsin jo nätin kuvankin palstasta, mutta savimaa hillitsi haaveilua jonnin verran. Se puoli aariakin on yllättävän paljon kun alkaa miettimään...
Perehdy kateviljelyyn. “Maanpäällisten” kasvien viljely onnistuu savimaassa vallan mainiosti 
Kai siinä nyt jonkin verran on multaa kuitenkin? Jos se pelto on, niin kyllä sitä joskus on viljelty, vaikka aikaa siitä sitten jo olisikin. Tee kierityskoe: ota maata käsien väliin ja kieritä sentin vahvaksi pötköksi. Jos pysyy hyvin kasassa, ja voit sitä pötköä roikottaa "hännästä", niin sitten tulee vaikeuksia, mutta jos vain murenee, niin ei ole hätää. Härkäpapu ainakin pärjää aivan hyvin vaikka olisi kehnompikin maa. Punajuuria ja sipuleita kannattaa kokeilla, mutta porkkanat kannattaa jättää. Salaatit ja monet yrtit eivät kovin paksua multakerrosta tarvitse. Uutta multaa ei tarvitse koko alalle levittää, vain niille kasveille, jotka eniten tarvitsevat.
Kiitos Kaisaliisa, mielenkiintoinen ja näpsäkän oloinen viljelytapa vaikuttaisi olevan! Nyt vain on selvitettävä mistä sen katteen hankkisi.
Kreeta-Eulaalia, vaikea sanoa pläntin historiasta mitään, mutta varmaan siinä joskus on jokin kasvanut, vaikea uskoa että huvin vuoksi olisi aikanaan raivattu metsästä tasainen alue. Saveltahan se päältä näytti, mutta ylläpitäjän nettisivuilla mainitaan multaiseksi savimaaksi ja naapuri kertoi ettei edellisvuonna lapiolla pystynyt, vaan toi omat mullat ja hevonpeet. Tiedä tuosta sitten. Käyn huomenna kierittelemässä jos ehdin koulun ja treenien välissä, niin nähdään mistä on kasvualusta tehty.
Onko tuo palsta siis yksivuotinen, joka kaupungin toimesta käännetään syksyisin ja äestetään keväisin, vai monivuotinen, joka kasvaa rikkaruohoa parhaillaan ja jota palstalainen itse kääntää ja muokkaa?
Meinaan vaan sitä että jos se palsta on käännetty ja äestetty niin sulla on helppo homma kylvöille jo nyt, mutta jos se on monivuotinen palsta joka on ollut kääntämättä niin sitten sun kannattaa varautua hankkimaan ensi kesäksi ostomullat kohopenkkeihin. Keväällä ei savimaata oikein voi muokata jos se kasvaa horsmaa.
Yksivuotinen, joskin edellisinä vuosina vuokranneilla on ns. kestovaraus palstoihinsa. Kaupunki hoitaa muokkaamispuolen syksyllä ja keväällä, eli siltä osin saa kai huokaista helpotuksesta.
Editvastaus: Totta kyllä, homma olisi suhteellisen toivotonta jos ei maata olisi jo syksyllä myllätty. Näin alkureaktiosta toipuneena olo tuntuu jo varsin toiveikkaalta kesän suhteen.
No sitten sulla on hyvä palsta kun sen saat käyttöösi :)