Miulla on ruokintapaikan suuaukko niin lähellä kompostoria, että siili sinne pääsee muttei kissat ja linnut.
On varmasti helpompi ruokkia jos ensin näkee siilin.
Juuri äsken oli meidän siilimme juomassa pienestä paljusuihkulähteestä. Kun pitää sen ääriään myöten täynnä vettä, niin ei ole vaaraa että siili sinne putoaisi kurkottaessaan vettä.
Työmaalla liikkuessani "törmäsin" näin suloisiin otuksiin
Inko somempaa kuin pesä joulukaktuksessa 
Kaunis pyöreä pesä, mitä lajia ovat?
On nuo siilit hyödyllisiä, Kurpitsalla näyttävät hoitavan jopa nurmikonleikkuun 
Kuulema rastaita. Mä en kyllä tunne lintuja isonakaan, mutta ystävä tiesi kertoa.
On ne rastaatkin joskus söpöjä…
Siilleille ei myöskään tulisi antaa viljatuotteita, näin luin siilipalstalta. Kuulemma aiheuttaa turvotusta. Valkuaispitoinen ruoka eli kissanruoka on parasta.
Meillä on tänä kesänä ensimmäisen kerran 15 vuoteen siili pihassa. Ja kolme poikasta! Olen hiukan epätietoinen kuinka niiden poikasten voi antaa syödä kissanruokaa, kun eihän ne sitten opi ikinä pyydystämään omaa ruokaansa. Toistaiseksi ne vielä imeä lutsuttavat emon tissiä ja ainoastaan yksi tuli emon kanssa syömään. Muut vain pyörivät ympärillä.
Otsikkona tälle kuvalle pitäisi olla: Entiset villieläimet rakennuksissa. Osaakohan kukaan metsien mies tai nainen kertoa, minkä elukan luita meidän mökin vintiltä löytyi? Tuo keskimmäinen leukaluu on pituudeltaan 15 - 20 cm. Mäyräkö kiipeää vinttiin? Ei niin, etteikö siellä olisi paljon avoimia reikiä ollut räystään alla, mutta pystyykö se sinne kiipeämään? Näitä pitkiä leukaluita oli siellä useampi kappale. On tainnut vintillä lymytä koko perhe ja kieriskelleet siellä vanhan torpan multaeristeessä.
Oliskohan noi jonkun kasvissyöjän luut? Hampaista ja leukaluun muodosta tuli mieleen peura tai hirvi. Eli eivät ole tainneet mennä vintille omin neuvoin:)
Olisikohan miehen mummu ja tuffa harrastaneet salametsästystä ja heittäneet kaikki päät vintille 
. Mutta eikö nuo luut ole vähän pieniä kuitenkin hirvelle tai peuralle? Museotietokannasta katsoin peuran leukaluuta ja olihan se aika paljon näköinen, mutta pituutta oli jo 31,5 cm, Mutta tietysti, jos nuo ovat jonkun vasan... Näitä luita löytyy paljon myös torpan ympäristöstä.
Kasvissyöjään minäkin kallistuisin kun kulmahampaat puuttuu. Lammas?
Lammasta en tullut ajatelleeksikaan. Sopisi mielestäni kokonsa puolesta paremmin. Ehkä joku eläin on niitä päitä sinne tullut raahanneeksi ja syönyt ne siellä sitten kaikessa rauhassa. Tosin sieltä mullan joukosta löytyi hirvittävän kamala lampaan taljakin tai sitten se oli joskus ollut takki. En kerinnyt tarkemmin tarkastella, kun lensi jo jätesäkkiin. Yäk. Tuskin sinne kuitenkaan kukaan koko lammasta on joskus unohtanut, tai mistä sitäkään tietää. Mutta olkoon lammas, kunnes toisin todistetaan.
Pieniä ovat leukaluut. Lähinnä mieleen tulee lammas tai pieni vasikka. Todennäköisin tuollaisten kuljettaja on näätä, joka kyllä mielellään hakeutuu rakennuksiin. Liikkuu öisin, joten saattaa jäädä havaitsematta, jos ei jälkiä tunnista talvella.
Meillä on terassin liepeillä sisiliskon pesä. Pikkusormen mittaisia sisiliskovauvoja vilistää pitkin lämmintä kiveystä. Suloisia kuin mitkä! 
Aamulla istuin lehteä lukemassa kun yksi vauvoista tuli jalan viereen kovasti kielellä lipsutellen ja nuuskien ja asettui lopulta jalkakaaren alle kun siinä oli just sisiliskon mentävä suojainen kolo! 8D Harmi ettei ollut kameraa käsillä…
siinä ei jalalla sitten tahtia lyöty! Meillä mökillä ihmiset kulkee heinikossa, kun sisiliskot ottavat puupoluilla aurinkoa! Tai sitten jokaiselta sisiliskolta pyydetään anteeksi kun sinua häiritsen tai älkää nyt vain säikkykö, minä se vain olen. Siinä saattaa järvellä souteleville tulla kiirus karkuun kun meidän sakin pehmopäät puhuu itsekseen ja vielä eri puolilla pihaa.
Kuusen alla on hyvä ottaa päiväunet.
Hitsi, kun menee välillä nenään vettä.
Tänä kesänä näin ensimmäisen sisiliskon meillä uudessa kivipengerryksessä. 12 vuotta ollaan asuttu ja koskaan en ole vielä täällä nähnyt.
Tällaisilla hellekeleillä on hyvä laittaa siileille joku vesikuppi jos ei satu olemaan noin hyvää juottopaikkaa kun Kurpitsalla. On raukoilla niin pienet reviirit että meinaa kuivilla keleillä vesipaikat olla hakusessaan.
Meillä on aika monta juomapaikkaa pihalla ja myös siilien ruokintapaikalla, mutta juokseva vesi viehättää:)
Apua siilinpoikasen pelastamiseen
Pihassamme on siilinpoikanen, joka on ilmeisen nälkiintynyt eli ehkä emo jäänyt auton alle tai jotain. Luultavasti taapertanut emoaan etsimässä, kunnes uuvahtanut ja köllöttää nyt nurmikolla. Tietääkö kukaan, mitä asialle voisi tehdä? Ei näköjään osaa syödä kiinteää ruokaa, kaiketi vielä imenyt emoaan. Yritin pipetillä tiputtaa suuhun vesi-kermalitkua, mutta en tiedä nielikö se yhtään, suurin osa ainakin valui pois suupielestä. Mitä muuta siilinpoikaselle voisi tarjota?
Pituus n. 10 senttiä, ei siis ihan vastasyntynyt, nähty pari viikkoa sitten emonsa ja sisarustensa kanssa lähistöllä. Olisin kiitollinen kaikista vinkeistä!