Villiyrtit ja villivihannekset, ruokatieto.fi
"Jauhosavikko, poimulehti, koiranputki, siankärsämö, pihatähtimö, niittysuolaheinä ja voikukka – mikä yhdistää näitä pihojen villikoita? Tietenkin salaatinkastike… Vaihtelevaa rakennetta salaattiin saa varsiselleriä muistuttavasta jättipalsamista, rapeista kuusenkerkistä tai maultaan herneenversoa tai neulapapua muistuttavasta isomaksaruohosta…
…Ne ovat keino tyydyttää myös kasvavaa luomuruuan kysyntää… askel eteenpäin: kasveja, jotka kasvattavat itse itsensä. Niiden ravitsemukselliset arvot ylittävät muut raaka-aineet ja ne ovat torjunta- ja lisäaineettomia."
Koko aihetta käsittelevän artikkelin pääsee lukemaan ylläolevan linkin kautta
Aiheesta muutenkin kiinnostuneena olikin ilo huomata, että erään taulukon jokaista kasvia löytyy pitkin poikin meidän koto mantuja 
Eli ei muutakuin kori mukaan ja mannulle lapsien kanssa
Kipi kapi, äkkiä keräämään koivun avautuvia lehtiä kuivaukseen ja loppuvuoden käyttöön. Poistaa tehokkaasti nestettä ja puhdistaa elimistöä talven jälkeen. Hiirenkorvia voi lisäillä tavallisen mustan teen joukkoon pannuun hyppysellisen, eikä maistu niin pahalle kuin yksistään.
kuivaaminen riittää monelle lajille säilömistavaksi, mutta esim. horsmasta ja vatunlehdistä saa vielä maukkaampaa teeainesta, kun hiostaa niitä muutaman päivän: lehtien annetaan nuutua uunipellillä, rullataan lehdet kämmenien välissä pötköiksi jotka ladotaan lasipurkkiin tiiviisti ja kansi kiinni. Annetaan hiostua +22-25-asteisessa paikassa kunnes tummuvat. Otetaan purkista, leikataan suikaleiksi ja kuivataan miedolla lämmöllä.
Minä näitä säilöntä menetelmiä opiskelin eilen oikein todenteolla ja tuo sinun kertomasi hiostustapa on paljon selkeämmin selitetty annaw, kiitoksia siis
Ehkä vielä kerran kokeilen tuota hiostusta, kolmas kerta toden sanoo. Nyt mulla on täsmällisemmät ohjeet, joten ehkä en sitten niitä homehduta. Laitan sitten vaan tavallisesti kuivaamalla jos ei onnistu. Jollei tule itse käytettyä, niin ainakin noille marsuille kelpaa talvella. Tykkäävätkin kovasti, kun on heinien lisäksi vähän muutakin makua.
Tämä meidän “kylä” on oikea aarre-aitta, täällä kasvaa tuhottomasti vadelmaa, juolukkaa, mustikkaa, metsämansikkaa, puolukkaa, lakkaa, karpaloa ja puhumattakaan sitten kaikista muista käyttöön soveltuvasta.
Pitääkin käydä katsomassa löytyykö talven jäljiltä katajanmarjoja, vai onko kaikki viety
Paapelo, missä sinä oikein asut ?!?
Koillis-Helsingissä Tää on ihan metsää täynnä koko kylä, kallioita, suojeltu suo-alue ja taas lisää metsää :D
Ihan Vantaan rajan vieressä, parvekkeelta näkee Fasun tehtaan vesitornin 
Onkohan minkälaiset laskeumat, kun mereltä tuuli painaa Helsingin katupölyt teidän metsiin…
Paapelo, me asutaan ihan naapureina.
Tuosta en ihan varmasti tiedä, mutta naavaa olen bongaillut, eikös se anna viitteitä siitä, että ilmanlaatu olisi hyvä tai edes siedettävä?
Lisäys:
kappas vain anita
Keittiömestari Sami Tallbergin Top10 Villikot:
Tähdellä merkittyjä voi ainakin jossain määrin löytyä vielä lokakuussakin.
1. Mesiangervo - Filipendula ulmaria
2. Merisinappi - Cakile maritima*
3. Pihasaunio - Matricaria matricarioides*
4. Mesijuuri - Polypodium vulgare*
5. Isomaksaruoho - Sedum telephium
6. Ahosuolaheinä - Rumex acetosella*
7. Seljankukka - Sambucus Nigra
8. Rohtovirmajuuri - Valeriana officinalis
9. Merikaali - Crambe maritima*
10. Jättipalsami - Impatiens glandulifera*
Lähde: Kiehuu.fi (ks. linkki)
Luontoportti.fi:n verkkolehti (4.6.2010) Artikkeli : Villiyrttikoulutus "Luonnosta lautaselle" :
"Sami Tallberg opasti luovasti, kuinka monipuolisesti aivan tuttuja kasveja voi käyttää. Tarjolla oli mm. koivun lehdillä maustettua leipää ja friteerattuja nokkosia, jotka tekivät lähtemättömän vaikutuksen."
"Suomen puhdas luonto on ainutlaatuista koko maailmassa. Mikkelin alueella on tehty pioneerityötä, johon on sitoutunut myös luovasti ajattelevia luomu- ja kestävään luontomatkailuun erikoistuneita yrittäjiä. Tällaisia yrittäjiä alueella on useita."
Noiden friteerattujen nokkosten valmistusohje löytyy myös tuon linkin takaa 
Kiitos Nuu, kun viitsit nähdä vaivaa. Nää villiyrtit kiinnostaa.
Meillä nuoret vuohenputket on aina ihan must huhtikuun lopun ja toukokuun alun salaateissa. Mutta sesonki on lyhyt. Aikaa sitten ohi jo. Nyt haetaan salaattiin piristystä yrttimaalta eli lipstikkaa, saksankirveliä, ruohosipulia yms eli ei enää niin villiä.
Kiinnosti, että mihinköhän se Tallberg sitä rohtovirmajuurta käyttää? Pitäisköhän hankkia se kirja? Ehkä siinä taas olisi jotain modernia verrattuna vanhoihin esim. Lehtosen ja varsinkin Rautavaaran kirjoihin. Onhan tässä välissäkin tullut yrttikirjoja (esim. Henriette Kress, muistanko oikein?), mutta ei ole tullut hankittua.
Lisäilen tässä koko ajan uusia lajeja tuonne asiaa lajeittain-puolelle. Työ etenee hiukan hitaasti, tiedon etsiminen ja kasaaminen vie aikansa. Olisi upeaa jos niihin laji-ketjuihin saataisiin sinne alkuun myös valokuva ko. kasvista. Ainakin yhteen ketjuun oli jo laitettukin, kiitos Jos kuvia löytyy, tai kuvausmahdollisuus sattuu kohdalle niin laittakaa ihmeessä
…syötävää juttua kun tämä ei ole. - siihen asti kun uusia kuvia nuun toiveen mukaan ketjuihin on saatu, niin viitsikää klikata auki hänen laittamansa nimi-linkit (kaikkia en itse viitsinyt käydä läpi) niin löydätte varmaan ihan käypäsen(-t) kuvan(-t) ao räätistä.
Lehtiartikkeli (www.sinunsavo.fi): Trendiruoka kasvaa luonnonvaraisena
Tallbergin kirjaan perustuu tuokin artikkeli, mielenkiintoista luettavaa. Lyhyt ote artikkelista: "Toukokuussa villiyrttien sesonki alkaa talven uinumisen jälkeen todenteolla. Jo huhtikuussa on voinut kerätä muun muassa isomaksaruohoa, voikukanlehtiä, ketunleipää, nokkosta ja maahumalaa. Toukokuussa keittiöön kannattaa etsiä myös koiran- ja vuohenputkea, kuminaa, fenkolia, maitohorsman versoja, piparjuurta, kuusenkerkkää, mustaherukan lehtiä ja lukuisia muita luonnon antimia."
Tälle kesälle olen kuivannut villiyrteistä ja muista pihan kasveista mm. horsmaa, nokkosta, kortetta, vadelmaa, herukkaa, siankärsämöä, pajun lehtiä, pihlajan lehtiä, voikukan juurta, voikukan lehtiä, juolavehnän juuria, laventelin kukkia, kissanmintun kukkia ja lehtiä, salvian lehtiä, timjamia, rosmariinia, vesiheinää ja sitruunamelissaa. Kaikkihan noista ei tietenkään ole villiyrttejä.
Vielä pitäisi kuivata pihalta ja metsästä humanlankäpyjä (jahka ilmestyvät), nukulaa, pajunkuorta, mesiangervoa, pakurikääpää ja kanervaa. Mitä muuta? Miettii, miettii…