Komppaan Kaisaliisaa, liikaa typpeä (varsinkin kanankakka on oikein typpirikasta) ja sitten lisäksi kasvarissa on normaalia lämpimämpää, joka saa monet kasvit venyttamaan maanpäällisiä osiaan.
Esim. peruna kasvaa hyvin lämpimässä, kannattaa harkita ns. ämpäriperunan kokeilua kasvarissa, jossa lannoitteiden kontrolointi on helpompaa ja katsoa onko eroa.
Onko kellään lämmittämättömässä kasvihuoneessa jotain "herkkiksiä"? Siis viiniköynnöstä joka ei tule avomaalla toimeen, tai jotain muita etelämmän kasvuvyöhykkeen kasveja. Kun kasvihuoneeseen kuitenkin tulee talvella kova pakkanen, eikä siellä ole lunta suojana. Koitan miettiä eri ratkaisuja, styroksivuorattua laatikkoa, pakkaspeitteitä tai jotakin muuta?
Ehdotuksia tai kokemuksia kaivataan.
Viiniköynnös pärjää parhaiten suoraan maahan istutettuna kasvihuoneessa. Maan routaannuttua voit käyttää talvensuojaturvetta ja pakkaspeittoa, tai jos viitsit voit kolata viiniköynnöksen päälle paljon lunta. Itse käytän tuota ensimmäistä konstia. Viiniköynnös on ensimmäistä talvea itsellä, kyselin syksyllä tuota samaa asiaa tuttavilta.
Oho,viiniköynnökseni on ilman talvisuojaa kasvihuoneessa. Sain sen ystävältä viime syksynä ja istutin kasvarin nurkkaan. Hetken kulttua olen viisaampi, mahtoiko se talvehtia lainkaan…
käy laittamassa sille suojaksi lunta juurelle, nyt kun sitä vielä on.
Mää on kasvattanut Zilgaa nyt varmaan kymmenisen vuotta, ja tuolla se vaan kylmässä kasvihuoneessa rehottaa. On juurtunut allaolevaan maahan, vanhan täytetyn ojan penkalle.
Talveksi kasaan lunta juurelle aina kun sitä vaan tulee lisää, siis kooorkean kasan. Ainakin tyvi ja juuret on siten suojassa kylmältä ja kuivalta ilmalta. Joskus se on paleltunut alas saakka, mutta tyveltä tulee sitten uusia versoja, ja joskus ylempääkin, vaikka ensin näyttää että olis kuollut. Lumesta se saa hyvän alkukastelun kevään kasvupyrähdykseen.
Muovihuoneen ovea ei saa pitää kiinni talvella (paitsi ehkä kovimmilla pakkasilla ja myrskyllä), versot homehtuu ja aurinkoisella ilmalla lämpö nousee liikaa huoneessa. Viiniköynnös lähtee äkkiä kasvuun, ja turvonneet silmut ei enää kestä hallaa. Kasvun alkamisen aikaan pakkasta ei saa päästää enää huoneeseen, ja tarvitaan lisälämmitystä hallaöiden aikaan, muuten versot kuolevat. Paras olis jos kasvun alkua sais venytettyä mahdollisimman myöhään, toisaalta aikaisempi kukinta tietää aikaisempia ja kypsempiä rypäleitä.
Viiniköynnöstä EI SAA LEIKATA keväällä, aina aikaisin syyspuolen talvella, nytkin voi jo olla liian myöhäistä. Mieluiten ei leikata ollenkaan, paitsi niitä kesäversoja voi leikata niin että haaraan jää kukkatertut, ja pari lehteä.
Jarkko H. - usein kasvihuoneessa on niin lämmin, että juureskasvi ei ala varastoimaan mitään juureen, koska se käyttää kaiken voiman lehtien kasvatukseen (kosteus ja lämpö kohdillaan). Juurekset ovat viileän ilmaston kasveja, joiden varastoimistaipumus vissiin liittyy päivänpituuteenkin. Myös kasvualusta voi olla liian kuiva (sieltä syvältä).
Retiisit onnistuu erinomaisesti kasvihuoneessa heti huhtikuun alussa kylvettynä, kasvavat isoiksi ja syöntikuntoon 4 viikossa. Kokeiltu on. Silloin on vielä viileät yöt mikä vähentää kerätyn keväisen aurinkoenergian säästymistä sinne juureen.
Kannataisikohan rakentaa styroksista joku alhaalta avoin laatikko maapenkkiin. Sen voisi sitten vielä talveksi peittää styrox tai finnfoam levyllä eristämään lisää. Mulla on jemmassa autotallissa kaikenlaisia aarteita, kylmänkestävä passion, erillaisia herkkiä kärhöjä ja wisteria. Sellaisia haluaisin laittaa myös kasvamaan tulevaan kasvihuoneeseen. Lisäksi lunta ja pakkaspeitteitä. Kannattaako yrittää?
muoks. Laitoin jo aikaisemmin melkein saman kyssärin. Anteeksi jankkaamiseni . Mietin vain pohjien tekemistä, paljonko tarvitaan ns. maapenkkejä.
Pitää säilyä tuo ilman ja maan lämpötilan suhde, muuten ei tuleennu/lähtee liian aikaisin kasvamaan. Itse luotan lumeen ja pakkaspeitteeseen, paitsi tuota vm. tarvitaan oikeastaan vain tuulensuojaksi ulkona (ettei kuori kuivu). Lumi pitää hyvin lämmön maassa. Viiniköynnöksen juuret kestää vähemmän pakkasia kuin latva.
Yhdellä tutulla on noita herkkiä etelänherkkuja, ja hän säilöö ne kylmään autotalliin (talon päädyssä) makuulle ja pakkaspeittoihin. Lähtevät keväällä vähän liian aikaisin kasvamaan kun ei ole valoa.
Niminerkki Horsmalta vapaa lainaus: “kasvit kuolee ennemmin liikaan paapomiseen kuin lievään heitteillejättöön”. Ei täällä V-vyöhykkeelläkään viiniköynnöksille mitään styroksilaatikoita tarvita, joten tuskin siellä etelämmässäkään. Enemmän kokisin sen laatikon haitalliseksi. Lunta tai talvisuojaturvetta ja pakkaspeittoa, oikein arat sortit ruukuissa ja talveksi kellariin tai viileään varastoon.
…muistakaa myös, että styrox tuossakin toimii samoin kuin kylmälaukussa: pitää kylmän kylmänä ja kuuman kuumana. talven jäljiltä kylmä maa ja siellä olevat juuret lämpiävät varsin hitaasti eristävän kerroksen suojassa.
Kiitos. Koitan ilman styrokseja ja sellaisia. Suojaan muuten vain. Kerron sitten joskus tulevaisuudessa kuinka kävi. Siis kasvihuone on vielä suunnitelmissa…
Hyviä vinkkejä, kasvihuone vasta syksyllä valmistunut, joten kaikki oppi otetaan vastaan. Ihmettelinkin, kun osa viiniköynnöksen oksista homehtui, että mitä tehdä… Tänään tein polun lasikasvihuoneeseen, siellä oli +7 astetta. Huomenna jatkan polkua kennohuoneeseen ja lapioin viiniköynnöksen päälle lunta sekä jätän oven raolleen <3
Tällainen suoja oli Brysselissä Gunneran päällä talvetukseksi. Vois kai sitä koittaa kasvihuoneessakin herkkiksille, varsinkin teillä siellä etelässä? Verkon sisällä on kuivia syksyn lehtiä. Myyriä kait pitää varoa, ja muutenkin tulevat mielellään talvehtimaan kasvihuoneeseen kuivan katon alle.
Ruissalossakin Gunneraa olen nähnyt komiassa kehikossa löhöilemässä.
Hei Viippu,
Minusta viiniköynnöksellä (ainakaan näillä pohjoisessa viihtyvillä lajeilla) on turha täyttää kasvihuonetta, kun pärjää hyvin esim. sillä kasvihuoneen aurinkoisella ulkonurkalla tai muuallakin suojaisella paikalla ulkona. Lumella suojaaminen ja muutkin konstit paljon helpompia toteuttaa ulkona. Täällä Ib-vyöhykkeellä on pärjänneet ulkona niin Zilgat kuin Nordicit ilman mitään suojausoperaatioita. Kasvuunlähtö keväällä ehkä olisi nopeampaa kasvarissa, mutta toisaalta kasvaa nopeasti suureksi ja kasvarissa on kiva mahtua kasvamaan oikeasti arempia kasveja…
En tiedä mikä olis oikea ketju, mutta kirjoitan nyt tänne.
Mitenkä paljon pystyy 7 neliön kasvarissa kasvattamaan?
Saatan saada siis kasvarin tänä vuonna
Paljon! Mä sain ainakin ahdattua 5m2 kasvariini 20 tomaattia, 2 kurkkua, chilejä ja paprikoita 15-20, sitten randomkasvit ja kesäkukat vielä.
Mie laitan 9 neliön kasvariin 12 tomaatintainta ja seitsemän kurkuntainta. Noiden eteen rukolaa, basilikaa, salviaa ja salaattia.
Tuo Sienestäjän määrä tuntuukin aika hurjalta.
Ehkä tuo 7m2 on mulle liian iso, ainakin kun sen sisällä mittasin. Seuraava koko olis 5,9m2.
Sitä ei voikkaan laittaa siihen paikkaan tontin perälle, mitä olen suunnitellut. Siellä on tosi jyrkkä rinne tontin jälkeen, ja maa laskee pikkuhiljaa koko ajan. Voikohan muuten tuon kokoista laittaa neljää metriä lähemmäksi rajaa?
Kurkkuja en aijo säilöä, kuten en pahemmin tomaattiakaan. En tykkää kypsennetystä tomaatista.
Pieni tahtoo mennä liian kuumaksi, ota vaan tuo 7 neliön, ei se ole liian suuri. Siellähän voi kasvattaa vaikka mitä muuta jos ei kurkkuja ja tomaatteja niin paljoa tarvi.
Kysy naapurilta lupa niin voit laittaa lähemmäs rajaa.