Kamomillasaunio on mauste ja rohdoskasvi jonka kasvupaikkoja ovat pellot, pihat, uudisnurmikot, kukkaistutukset, tienvarret, joutomaat. Se on myös viljelykasvi. Se kukkii kesä–lokakuussa. Kamomillasaunion haihtuvia öljyjä sisältävät kukkamykeröt kuuluvat kasvimaailman maineikkaimpiin ja monipuolisimmin käytettyihin rohtoihin. Kamomillasaunio on sukua pihasauniolle (Matricaria matricarioides).
Lähde: Luontoportti (ks. linkki)
Aromaattisesta kamomillasauniosta käytetään lehdet ja kukat.
Asiaa kamomillasauniosta: http://www.terveydenhoitouutiset.fi/rohtokas/9.htm
Sami Tallbergin kirjasta Villiyrttikeittokirja:
Kamomillasaunio sopii erityisen hyvin vaaleiden lihojen ja lukuisten vihannesten kanssa yrtin tapaan käytettynä. Kirjoittaja suosittelee kamomillasaunion käyttöä pienissä määrissä mm. vihreiden vihannesten mausteena.
Jälkiruoissa kamomillasaunio sopii manteli- ja pähkinäjälkiruokien maustajaksi, sekä kermaisiin- ja marjajälkiruokiin.
Kukat kannattaa viipaloida ohuiksi paloiksi tai kuivata. Lehdet voi käyttää sellaisenaan. Varsia voi käyttää uutoksiin, jotka on syytä siilata ennen tarjoilua. Kokonaisia kukkia voi myös tiristää ohuessa tiristystaikinassa ja tarjota näin canape-tyyppisinä alkupaloita.
Tänään keräsin ensimmäisen satsin kamomillasaunion kukintoja kuivumaan. Pellillisen sain nyt ja paljon nuppuja oli kukissa vielä
Arktiset Aromit -sivusto kertoo että vasta puhjenneet mykeröt kerätään kesä-syyskuussa, heti mykeröiden avauduttua. Käyttö: Kamomillasaunion kuivatuista mykeröistä voidaan valmistaa pehmeänmakuista yrttijuomaa. Kukat sopivat myös koristeiksi. Saattaa aiheuttaa allergisia oireita
Kamomillatee on uutetta jota valmistetaan vedessä keittämällä tai hauduttamalla kamomillasaunion kuivatuista mykeröistä. Sitä käytetään juomana sekä kosmetologiassa kasvo- ja silmähauteena sekä hiusten huuhteluun. Aiemmin kamomillateetä käytettiin myös suolistotautien hoitoon.
(Lähde: Wikipedia, ks. linkki)
Varmasti rakastut kamomillaan, Nuu! Ainakin minä olen rakustunut. Omat kamomillat teessä on aivan huippuluokkaa, tykkään hirveästi teestä, jossa on reilusti kamomillaa. Teen kumminkin aina sekoituksia, jossa jotain muutakin, koska näin mun mielestä kokonaismausta tulee täyteläisempi.
Olen kuivannut kukkivat kamomillat varsineen kaikkineen. Minusta maku on silti tosi hyvä, siis varret ja lehdet ei musta haittaa mitenkään. Just muutama päivä sitten keräsin kuivumaan kamomillat, jotka olin kylvänyt suorakylvönä kasvimaan maissikasvariin. Sitä oli noin 2½ m. En ole ikinä saanut yhtä paljon satoa. Olin innoissani. Yrttimaa on alkanut tulla niin täyteen kaikesta muusta, että kamomillalla ei vaan ole enää siellä tilaa kylväytyä. Sehän kyllä kylväytyy hyvin itsekseen, jos ei ihan kaikkia kerää.
Sitten kun ovat kuivuneet niin saksilla pätkin pikkasen pienemmiksi purkkiin. En käytä muutakuin teessä, niin saavat olla aika pitkinä pätkinä.
Onko sulla jotain tiettyä jota laitat kamomillan seuraksi teehen ? Ja toinen kysymys kuuluu että valkkaatko teesekoitukseen mukaan esimerkiksi rauhoittavia kasveja, vai sekoitatko makunystyröiden mukaan ?
Mua harmittaa kun en tajunnut laittaa kamomillasauniota keväällä kasvamaan Tämä juttu täytyy kyllä ehdottomasti muistaa ensi keväänä. Mä niin tykkään kamomillateestä.
Kamomillan jätän rauhaan mykerökukkaisena, shampoona silmät vuotaa, eikä teekään käy. Kasvaa perennaniityllä siellä täällä kokeilujeni peruina ja koetan vaalia taimia.
Teet syntyy makunystyröiden mukaan, en keittele rohdoksiksi. Ja olen tullut siihen tulokseen, että kun laittaa pannuun montaa sorttia, eikä mitään kovin vahvan makuista liikaa, niin aina tulee hyvää. Eli homma on helppoa! Kamomilla on pehmeän makuinen ja sitä voi käyttää paljon. Yleensä on vaan ollut niin, että sitä ei ole riittänyt koko talveksi, kun on niin hyvää.
Teepannuun menee melkein aina vähän salviaa ja minttua, usein saksankirvelinsiemeniä, ja kamomillaa niin pitkään kuin riittää. Näin kesällä melkein aina myös mustaherukan lehtiä. Mulla on niitä myös pakasteessa talveksi, mutta teenkeittohetkellä ei meinaa aina muistaa pakastimesta hakea.
Jossain oli ohje, ettei kamomillateetä kannata tehdä kiehuvaan veteen, vaan mieluummin +80-asteiseen, että vaikuttavat aineet säilyy. En nyt vaan sitten millään enää löydä, että mistä tuon tiedon sitten muka olen saanut. Joten vähän lähdekritiikkiä tähän tietoon :)
Mulla unohtui kamomillat tänä vuonna kokonaan. Muutama yksilö kurkkii sieltä täältä. Olisi pitänyt laittaa enemmänkin, kun meidän 13-vuotias ei tykkää mustasta teestä, mutta ihastui viime syksynä kamomillateehen, jota on pitänyt ostaa sitten kaupasta kun omat loppuivat.