Voikukkaon monikäyttöinen ruokakasvi jonka lehtiä ja juuria käytetään salaattina, ja kukkia mm. siman ja viinin valmistukseen tai koristeina erilaisten ruokien päällä.Juuria voi myös paistaa.Ruoanlaitossa voikukka toimii yhtälailla maksaa tukevana kuin "lääkeyrttinäkin" otettuna.
Voikukan lehtiä voi kerätä pitkin kesää. Juuret kannattaa kerätä mieluiten syksyllä jolloin ne ovat meheviä ja maku makeahko.
kuivattuja lehtiä voi sekoittaa tavallisen teen joukkoon, jolloin saa samalla maksaa ja ´verta´ puhdistavat ominaisuudet käyttöön, eikä maistu pahalle.
ja kun tuolla toisella rikkis-osiolla kehuttiin, miten voikukka puhdistaa hyvin maksaa, niin pitääpä tänä vuonna kehitellä sellainen voikukkatinktuura - mulle kun tuntuu kaikki pahanmakuinen menevän paremmin alas pienen alkoholimäärän kanssa. Mieluummin 20 tippaa kuin 2 voikukanvartta jyrsimällä…
Just tulin ulkoa kaivalemasta juuria. Vaikka sitä voikukkaa kasvaa piha väärällään, niin kovin pieniä ovat niiden juuret. Ei ole vielä selvillä jatko käyttö. Minkälaisia kaupan juttuja olet PikkuPioni löytänyt?
Siis kaikenlaisia uutteita ja tabletteja, joissa ainesosana on tuota voikukkaa. Olisi kiva tehdä itsekin tuommosia rohtoja…mutta ei sitä nyt näppituntumalta viitsi tehdä mitään hirveitä liemiä, joita kukaan ei pysty edes maistamaan Mietin, että säilyyköhän noi hyvät ainesosat jos vaikka kuivattaa lehtiä teeksi. Kai noita juuria voisi kuivatakin…mutta mites niitä sitten käyttäisi. Pitää penkoa nettiä lisää. Kiinnostus on herännyt kun on tullut nyt niin monessa lukemassani tekstissä/kirjassa vastaan tuo voikukan hyvä vaikutus mm. maksalle - ja lähinnä se ettei ole myrkyllisiä vaikutuksia eikä voi sinänsä mennä kovin överiksi rohdostelu Tai toisin sanoen, ei tule kotikokki valmistaneeksi mitään järkkyä myrkkyä.
Kuivattuja lehtiä mulla on purkillinen ja niitähän voipi ripotella vaikka mihin. Keittoihin laitan aina, munakkaaseen. Voihin voi sekoitella erilaisia viherjauheita ja itse laitan aina voin päälle (kun se on siis levällä)jotain viherjauhetta. Ei maistu siellä ollenkaan ja taatusti saa enemmän hyötyä, kuin kaupan salaatista.
Meinaan sen kuoren kuivata ja jauhaa.
Jostain luin, että ei saa liottaa, vaan pestä juoksevan veden alla. Jauhetta lykin sitte johonkin
Voih - Tähän aiheeseen nyt törmäsin kaiken sadon säilömisen keskellä, huoh ja sinnepäin! No oikeesti hyvä juttu Nythän on oikea aika, ja aika viimeinenkin, kerätä niitä voikukan juuria jos makua yhtään ajattelee. Kuivurikin on vielä viemättä säilöön, joten huomenna täytynee mennä kitkemään kukkapenkeistä voikukkia pois
Iiris-kukan linkin mukaan käytetään myös selluliitin hoitoon. Tuo on helppo uskoa, voikukan kitkeminen varsinkin nurmikolta on senverran hikinen homma että siinä liukenee kalorit ja selluliitit
Olisi kiva kokeilla tuota teetä ihan mielenkiinnosta minkä makuinen on, mutta meillä ei kasva voikukkia.
yrttitarha.com pitää ehdottomasti olla kirjanmerkeissä:-) - onneksi se palautui, vaikka vähän aikaa olikin hukussa. ei tämä puutarha.netin villiyrtit ja villivihannekset varmaan koskaankaan pysty korvaamaan sitä. ps - kolmannen kärryllisen voisin lähettää, jos eivät jutin kaksi vielä riitä… meillä muuten kylän niityillä voikukka kukkiikin juuri nyt ihan nätisti. olisi sima-aineksia saatavilla.
Voikukan kuivattujen kukkien käytöstä oli kyselyä toisessa ketjussa. Voisko niitä kokeilla tällä tavalla:
Voikukkasima 5 l voikukankukkia 10 l vettä 1,5 dl siirappia tai runsas 100 g fariinisokeria 700 g kidesokeria 2-3 sitruunaa ¼ tl hiivaa rusinoita
Voikukan kukat kerätään puhtaalta paikalta aurinkoisella säällä. Suuressa kattilassa kuumennetaan vettä sama määrä kuin kukkia eli 5 l. Kukat pannaan kattilaan niin, että ne peittyvät veteen. Seos kuumennetaan kiehuvaksi ja annetaan kiehua hiljalleen 5 minuuttia. Kukista kannattaa tehdä vielä toinen uutto. Tätä varten seoksesta erotetaan siivilöimällä neste ja voikukka massan päälle kaadetaan samaan kattilaan uusi kiehuva vesi, noin 3 l, ja keitetään vielä 5 minuuttia. Seos siivilöidään ja kukista puristetaan neste pois. Kuuma liemi kaadetaan sokerin ja siirapin päälle. Sitruunat pestään, viipaloidaan ja lisätään nesteeseen. Haluttaessa lisätään vain sitruunan sisäosa ja keltainen kuori taikka pelkkä sitruunan liha. Uute, johon sokeri ja sitruunat on lisätty, kuumennetaan ja sekoitetaan uutteen pääosaan. Vettä lisätään sen verran, että simaa on 10 litraa. Huoneenlämpöiseen nesteeseen lisätään hiiva tasaisesti pieneen nestemäärään sekoitettuna. Jos halutaan nopea käyminen, hiiva voi olla runsaammin, mutta jos siman halutaan säilyvän pitempään, saa hiivaa olla ¼ tl tai vähemmänkin. Sima saa käydä huoneenlämmössä yön yli. Se siivilöidään ja pullotetaan ja samalla lisätään kuhunkin pulloon muutama rusina. Niiden nouseminen pintaan osoittaa, että sima on valmista. Sima säilytetään suljetuissa pulloissa kylmässä. Kokemusten mukaan pienellä hiiva määrällä valmistettu voikukkasima on hyvää eikä maistu hiivalta vielä kahdenkaan viikon säilytyksen jälkeen. Kerralla voi valmistaa suuren erän voikukka uutetta ja säilyttää sen jääkaapissa viikon tai pari myöhempää käyttöä varten. Sokeria ja sitruunaa lisättäessä uute kiehautetaan jotta käyminen tapahtuisi oikealla tavalla. Lähde:Lehtonen, Ullan yrtit - Luonnon hyötykasvien keruu- ja käyttöopas.