Tänään maistoin elämäni ensimmäistä kertaa voikukkaa, lehteä. Eikä se hullumpaa ollut salaatissa. Tätä “vihannesta” kasvaakin meillä jokapaikassa, joten ei salaattiaineet heti lopu.
Voikukan yksi käyttötapa keittiössä on just tuoreiden lehtien käyttö salaatissa. Lehdet voi myös ryöpätä ensin pikaisesti niin pahin kitkeryys taittuu. Myös voikukan juuria voi pilkkoa salaattiin.
Voikukka tunnetaan kyvystään puhdistaa elimistöä. Voikukkateehen suositeltava annos on 2 teelusikallista kuivattuja lehtiä jotka haudutetaan 2,5 dl:ssa kuumaa vettä. Kuurina juodaan päivittäin muutaman viikon ajan.
Voikukka on hieman vähemmän kitkerä, jos “perkaa” lehtien keskisuonet pois.
Pihasta lykkääntyy voikukkaa kaikista mahdollisista paikoista, taidan virittää kuivurin jo käyttöön ja kuivata lehtiä. Tuota teetä voisi ainakin tehdä. Taidan juurtakin maistaa, jos sekin on syötävää.
Voikukka viini on kuulema hyvää ja ohjeitakin näkyi löytyvän, ihan vaan ämpäri tekniikallakin, ettei tarvitse käymisastiaa. Mutta voisikohan sitä tehdä voikukkasimaa, no miksei voisi
mutta en minä niitä lehtiä kyllä syö, karvaita on 
en pane suuhuni mitään pahanmakuista
Voikukkasima on hyvää, mutta työlästä tehdä. Siihen pitää nyppiä ne keltaiset kukinnon osat mausteeksi, tulee hunajainen maku.
En minäkään voikukkaa hyvänmakuiseksi väitä, mutta sen terveysvaikutusten takia syön moittimatta =D
Löytyikös mitään hyvänmakuista terveysvaikutteista 
eihän se vanha ihminen enää karvailla ruohoilla sen freesimäksi tule, pitää olla suunmaunmukaista.
Viheliäinen rikkaruoho on kaunis<br /> <img width="328" height="287" title="voikukka" alt="voikukka" src="/keskustelukanava/img/20126/211005.jpg" /><br /><br /> Lentoon lähdössä<br /> <img width="326" height="360" title="lentoon lähdössä" alt="lentoon lähdössä" src="/keskustelukanava/img/20126/211006.jpg" /><br /><br /> Kuin raketti<br /> <img width="326" height="233" title="vk" alt="vk" src="/keskustelukanava/img/20126/211008.jpg" />
Kiurunkannus, viljellyt yrtit ovat enemmän suunmaunmukaisia kuin villiyrtit. Kyllä niissäkin kuitenkin terveysvaikutuksia varmasti on. Minä juon jatkuvasti useamman mukillisen päivässä yrttiteetä oman yrttimaani yrteistä tehtynä. Ja on ainakin mun suuhuni tosi hyvää. Tee sai myös kehuja meillä olleessa taimenvaihtotapahtumassa, johon keitin sitä 7 litran kattilallisen. Teen yrttiteen aina monesta eri yrtistä, niin tulee pyöreän ja täyteläisen makuista, kasvukaudenaikana tuoreista ja talvella kuivatuista yrteistä. Teessä käyttämiäni yrttejä ovat mm. kamomilla, salvia, sitruunamelissa, saksankirveli (lehdet kesällä, siemenet talvella), mäkimeiramin kukat, tarha-ajuruoho vähäisessä määrin, iisoppia voi olla pikkasen, ampiaisyrtti, mustaherukanlehdet.
Salaatissa nuori vuohenputki on hyvää, ei ollenkaan karvasta, sen aika vaan menee nopeasti ohi. Nuorien horsmien latvat ovat kanssa hyvää, ei yhtään karvasta, samoin nuoret vaahteran lehdet. Kaikkien näiden aika vaan on niin ohi kiitävä.
Muokkaan: teeyrttilistasta unohtuivat kokonaan mintut, kaikenlaiset mintut. Nehän ovat aivan oleellinen osa jokaista yrttiteetäni.
Yrttiteehen voi myös laittaa viiniköynnöksen lehden tai pari. Niillä on nestettä poistava vaikutus.
Pannulliseen jos laittaa pari voikukan pientä lehteä, niin ne eivät oikeastaan teen makua katkeroita.
Keräsin tänään voikukan juuria. Kuorin ne ja vetäisin sauvasekoittajan murskainosalla pieneksi silpuksi. Nyt silppu on kuivumassa saunan lauteilla (lattialämmitys). Luulen että kun vetäisen sitten sen kuivuneen silpun murskainosalla uudelleen, siitä tulee aika hienorakeista jauhetta. Kun sitten vielä keksisi hyvän käyttötavan sille jauheelle. Maistoin juuresta pienen palan tuoreeltaan ja kyllä vaan on pahan makuista 
Eikös sitä pula-aikana paahdettu voikukan juurta ja käytetty kahvin korvikkeena?
Kyllä se sitten on varmaan ihan hirmu terveellistä, kun on niin pahaa 
Niinpä, oikeesti se meneekin niin 
Yrttitarhan sivuilta kopsasin pätkän: “Voikukassa on enemmän tai vähemmän kitkeryyttä, mikä rajoittaa sen käyttöä. Toisaalta taas näillä kitkerillä aineilla on terveyttä edistäviä vaikutuksia”.
Minä nakertelen silloin tällöin siivutettuna kuivattua juurta. En ole jauhanut. Ei mitään hyvää, mutta ei niin pahaakaa. Jauhetta vois tietysti sekoittaa vaikka pieneen määrään hunajaa.
Voikukka: Kuvaus, käyttö, viljely
Keräsin lisää voikukan juuria kuivattavaksi kun maa on vielä sulaa. Syksyllä myöhään tai keväällä aikaisin kerättynä juurien vararavinnon määrä on suurin. Kuivatun juuren voi rouhia jolloin siitä tulee lähes jauhomaista ja olen huomannut että lusikallinen on helppo nauttia veden kanssa. Senkun kulauttaa alas vaan
.
Tämänpäiväinen kitkentä 
Palasiksi ja silppuriin
Rouheena kuivumaan
Ja maksa sekä perennapenkit kiittää 
Oi mikä saalis. Meiltä löytyy kyllä voikukkaa, mutta niiden juuret on tooosi pieniä:(
Mahtava saalis! Kertakaikkiaan. Kyllä Nuun maksa nyt kiittää ja kumartaa ja syvään, kun tuota jauhetta syöt =)
Hailakan vaaleanpunainen.