Tuo oma kuningattareni on sittenkin varmistunut aidoksi yönkuningattareksi (Selenicereus grandiflorus). Sen kävi tunnistamassa eräs kasvitieteilijä-tietokirjailija, joka piti lajimääritystä varmana. Istutin sen isompaan ruukkuun ja poistin samalla kuivuneet ilmajuuret, koska en usko kasvin niillä mitään tekevän. Käsittääkseni ne auttavat kasvia leviämään luonnossa, mutta ruukkukasvatuksessa niistä ei liene iloa, varsinkin, kun ne nopeasti kuivuvatkin. Se on kasvanut kolmessa vuodessa noin 10 cm pätkästä tällaiseksi:
Luin, että yönkuningatar sietää talvella viileää, mutta ei alle +12 astetta. Itse en ole vienyt tätä viileään, koska se kasvaa luonnossa lämpimillä alueilla, muistaakseni Intiassa, eikä samalla tavalla tarvitsee kylmää kautta kuin aavikkokaktukset. Ne pitävät käsittääkseni vähän samantyyppisistä oloista kuin lehtikaktukset. Pieniä pistokkaita ei muutenkaan kannata viedä viileään talveksi. Kesällä näille on parempi hieman varjoisa kasvupaikka kuin täysi paahde.
Bobbie, jouduin vuosien taiston jälkeen vihdoin heivaamaan sen mystisen lehtikaktuksen (jonka nimi tosin selvisi) roskiin. Tänä talvena oksia alkoi mädäntyä, ja lopulta sitä ei enää voinut pelastaa. Olin jo aiemmin juurruttanut sen pari kertaa uudelleen mätänemisen takia. Mulla on kuolleet kaikki lehtikaktukset, marraskuunkaktukset ja pääsiäiskaktus, mutta nämä perinteisemmät ovat aina porskuttaneet hyvin. On se jännä, miten eri ihmisillä menestyy eri lajit ilman selkeää syytä!
Kiitos ystävällisestä tarjouksestasi, Bobbie, mutta olen nyt lyönyt hanskat tiskiin noiden lehtikaktusten yms. kanssa, “suutari pysyköön lestissään” eli pitäydyn jatkossa niissä lajeissa, jotka mulla pärjää.
Yönkuningattaren hoidosta vielä sen verran, että se tarvitsee hieman enemmän vettä ja ravinteita kasvukaudella kuin tavalliset aavikkokaktukset (ehkä siksi, koska kasvuvauhti on niin kova). Talvella kastelu saa olla hyvinkin niukkaa. Kasvualustaksi sopii kaktusmulta, jonka seassa on perliittiä. Kalkiton vesi lienee sillekin hyväksi, kuten tutkimusten mukaan tavallisille aavikkokaktuksillekin.
Sain äskettäin yönkuningattaren pistokkaan. Hyvä pötkylä, mutta nyt mietin, että miten päin se kannattaisi laittaa multaan. Juurtuisiko paremmin ja lähtisi kasvuun, jos laitan sen mullan pinnalle lappeelleen?
Yönkuningattaren nuput ovat kasvaneet runsaassa viikossa (vertaa kuvat).
Laitan tähän 14 kuvan sarjan yllä olevien jatkoksi yönprinsessan (Selenicereus pteranthus) kukinnasta. Nuppuja on ollut kaksi, ja ensimmäinen avautui toissa iltana. Eka kuva nupusta on otettu 25.6., ja kukinta alkoi siis 10.7. Kukka alkoi avautua klo 20 eli vielä valoisaan aikaan ilta-auringossa, ja viimeinen kuva täysin auenneesta kukasta on otettu klo 22.30. Kyseessä on 6 vuotta sitten lyhyestä pistokkaasta alkunsa saanut kasvi. Viimeisenkin kuvan pystyi ottamaan ilta-auringon valossa, eli yllättävän aikaisin alkoi kukkia. Vaikka tämän ei pitäisi tuoksua, etenkin pimeän jälkeen siinä oli selvä, mutta melko mieto, kaakaovoin/karitevoin tuoksu.
Upea kukka. Kukkiko vielä seuraavana päivänä…
Ei, oli jo aamulla ohi. Toinen nuppu on kehittymässä.
Edellisellä sivulla on kuvasarja koko tapahtumasta vaihe vaiheelta.
Olen aina kotona, paitsi n. 5 päivää vuodessa lomareissulla. Tuossa yönprinsessassa oli kaksi nuppua, ja toinen oli auennut juuri lomareissulla ollessani! Tässä vielä kaksi surullista kuvaa edellisen pitkän kuvasarjan jatkeeksi.
Komeaa.
Miten olet saanut pysymään prinsessan, eli siis mikä se onkaan virallisesti? noin kompaktina, taitaa olla vielä aika nuori vai oletko joutunut karsimaan sitä? Paljonkohan sillä mahtaa olla ikää? Kerrotko edes suuntaa antavasti minkä tyyppistä multaseotasa käytät edes suurinpiirtein ja millä kenties olet tyypillisesti lannoittanut?
Kyselen tässä silkasta tiedonhalusta koska minulla itselläni ei ole kuninkaallisia kasvatettavia.
Sivuten aihetta, ovatkohan aavikko kaktuksesi kukkineet kuinka esim. tänä vuonna?
Miten kauan pidät ostokasvia karanteenissa? (Onnistujalta kannattanee kysellä).
Bobbie, tilasin vuonna 2014 kaksi muutaman sentin mittaista pätkää Saksasta. Kasvin piti olla tuoksuva yönkuningatar eli Selenicereus grandiflorus. Varmistin vielä myyjältä, että emokasvin kukat ovat tuoksuneet. Emokasvi oli peräisin muistaakseni Kreikasta. Nyt paljastui, että kukat eivät tuoksu juuri lainkaan, ja kasvi muistuttaa muutenkin enemmän yönprinsessaa (ilmajuuria on paljon, piikit eivät irtoa ja särmiä on vain nelisen kappaletta). Eli se on S. pteranthus.
Istutin pätkät tavalliseen kaktusmultaan, johon sekoitin joukkoon vähän perliittiä. Olen kastellut kesällä noin 2 viikon välein ja talvella noin 6 viikon välein, syksyllä ja keväällä jotain tuolta väliltä. Lannoitan keväästä heinäkuuhun ulottuvana aikana noin 2-3 kertaa nestemäisellä kaktuslannoitteella, joka sekoitetaan kasteluveteen. Kasvi on lounaseen suuntautuvalla ikkunalla, mutta isot puut varjostavat siten, että suoraa paahdetta tulee kesällä vain muutama tunti päivässä maksimissaan (ehkä noin 4 tuntia).
En ole karsinut kasvia millään tavalla, mutta yritän kieputtaa sitä väljästi tukisäleikköön. Se kasvaa todella hurjaa vauhtia! Ilmajuuria olen parin viime vuoden aikana leikannut pois rumentamasta, koska kasvi ei niitä tarvitse. Sehän käyttää niitä vain levittäytymiseen laajemmalle alueelle, mitä se ei voi ruukkukasvina tehdä.
Ei mulla sisällä kasvavat kaktukset kovin usein kuki, kun eivät saa viileää kautta ja monille niistä auringon määrä on liian vähäinen varjostavista puista johtuen. Ulkona kasvavat opuntiat ovat toinen juttu, kuten opuntia-palstan kuvista voi nähdä. Viime talvi oli niille rankka, koska ei tullut kuivaa pakkasilmaa ja lumipeitettä ollenkaan, vaan oli vain lämmintä ja märkää. Suurin osa niistä mätäni, mutta onneksi yksi säilyi hengissä ja on kasvanut kesällä hurjasti. Ne selvisivät monesta todella kovasta talvesta erinomaisesti (pakkasta yli 20 astetta useita viikkoja ja välillä lämmintä ja märkää), mutta näköjään pelkkä märkyys ilman pakkasia oli liikaa. Nehän kestävät pakkasta ainakin -30 saakka, ja tuo minun lajike myös talvimärkyyttä ainakin tiettyyn rajaan saakka. En ole koskaan suojannut niitä millään tavalla, mutta penkki on kivikossa ja rakennettu siten, että vesi pääsee esteettä valumaan kasvualustan alta pois.
En ole koskaan pitänyt ostokasvejani karanteenissa, mutta toki syynään ne villakirvojen varalta. Muut taudithan ovat kaktuksilla aika harvinaisia. Aika vähän olen viime vuosina uusia ostanut.
Jos muistat aiemmat keskustelumme, niin mulla ei lehtikaktukset ja muut sen kaltaiset ole KOSKAAN menestyneet. Olen kokeillut ainakin kaksi kertaa tuoksulehtikaktusta ja kalanruotokaktusta sekä useita kertoja marraskuunkaktuksia, myös pääsiäiskaktusta. Sitten oli vielä se mystinen hybridi, jonka nimeä sinäkin selvitit. Siitäkin otin lukuisia kertoja pistokkaita, kun kasvi alkoi mädäntyä, ja aina kävi sama juttu, vaikka en todellakaan ainakaan omasta mielestäni kastellut niitä liikaa. Kaikki edellä mainitut kuolivat mätänemiseen/oksien irtoamiseen. Sen sijaan kaikki aavikkokaktukset ovat aina menestyneet loistavasti. Olin ihan varma, ettei Selenicereus selviäisi mulla, koska on ainakin kukkansa puolesta saman tyyppinen kuin lehtikaktukset, mutta ilmeisesti siksi, että se on kuitenkin lähempänä aavikkokaktuksia, se on yllätyksekseni menestynyt loistavasti ja nyt jopa kukkinut! Eli “suutari pysyköön lestissään” tarkoittaen, että jatkossa pitäydyn vain aavikkokaktuksissa enkä turhaan yritä kasvattaa jotain lehtikaktusta tai sen tyyppistä kasvia.
Kyllä minä muistan antoisat keskustelumme.
Olen minäkin tullut huomaamaan henkilökohtaisella tasolla, että joskus vaikka tekee kuinka niinkuin “on oppaiden ohjeet” niin homma ei vaan toimi, vähän kuten sinäkin kerroit käyneen lehtikaktuksien kanssa, ymmärrän paremmin kuin arvaatkaan, on mysteeristä miten kaikkien kasvien kanssa homma ei vaan pelitä, teki mitä teki.
Ihanaa, että yönkuningatar/prinsessa tms. kanssa on nyt noin hienosti mennyt, olen vilpittömän iloinen puolestasi ja toivotan menestystä myös jatkossa. Aika kiehtovaa miten vähällä lannoituksella olen pärjännyt hänen kanssaan loistavin tuloksin vaikka toisaalta tuskin luonnossakaan nuo kasvin satunnaisesti saamat lannoitemäärät ovat mitenkään suurensuuria.
Asiakkaalta sain tämmönen.Hän sanoi yön kuningattareksi,mutta minusta yön prinsessa.Vai onko?
Bobbie,pelakuun pistokkaita annon niin hän halus jotaki tilalle antaa.Tottakai otin 
Nyt hänen korkeutensa on valamis toimiin.Eka kukka auki viime yönä,ihimettelin ku tulin töihin,että mikä ylimääräinen tuoksu täälon.Aloin kastelemaan kukkia ja kas yllätys yllätys,nuppu ja kukkinu kukka.Meneeköhän tuossa nupussa kauan ku on valamis aukiamaan?Aion tulla yöllä kattomaan 