Pesin yhä pihalla pyöriviä purkkeja ja koreja joissa oli taimia keväällä. Kummallista että ne eivät ala jo loppumaan. Vaihdoin muutamia sisäkukkia uusiin purkkeihin ja muutamia santtuja pääsi myös omiin purkkeihin. Olivat mokomat alkaneet kasvamaan lehden takapuolelle uutta kasvua, enkä ollenkaan ollut huomannut tuollaista temppuilua, no nyt pääsivät omiin pieniin purkkeihin jatkamaan kasvuaan.
Mansikkamaatakin piti raivata kun lannoitin sitä keväällä ja nyt se kasvaa vain lehtiä ja rönsyjä. Monet rönsyt olivat jo tehneet ihan pensaan alun. Jos olis maata ja tilaa saisin uuden mansikkamaan niin paljon oli alkuja. Nyt ne joutuvat roskiin kun ei ole mihin laittaa. Naapureillakin on jo mansikkamaat.
Kylläpä sitä kitkemistä riittää näin kosteana kesänä! Isännyyskin tuli jo apuun ja kitki pois TILLIT ! Siinä vaiheessa kyllä jo sanoin että enköhän minä selviä hommasta yksinkin ja ehdotin että jos vaikka kävisi keittämässä välillä kaffeet?
No sehän se oli, mikä unohtui; kuvan otto liiterin terassilta
Taas piti leikata nurmikot joka kolkalta ja hakea kanisteriin lisää bensaa. Leikkasin oksasaksilla juhannusruusuaidannetta vähän ruotuunsa ja ei kenenkään maalle nousseita pensasmallisia koivuja kävin lyhentämässä. Myös muutamia vaahteran oksia lähti sieltä täältä sekä punakanelista oksankärkiä siinä toivossa, että puu vähän ymmärtäisi enemmän kasvattaa oksia.
Napsutin ohuimpia oksia saksilla kuivikkeeksi kompostiin ja päivän ainoa sadekuuro siirsi minut viiden pintaan käymään enemmän tuvassa, missä jatkoin eilen illalla aloittamaani tilkkutorkkupeiton etsintää kissalle nukkuma-alustaksi, mutten vieläkään löytänyt. olen sen järjestänyt johonkin hyvin omituiseen paikkaan. Jatkuvasti kävin syömässä marjatuomipihlajan marjoja, jotka ovat tänä kesänä ennätyksellisen isoja hyvien sateiden ansiosta. (Oli viime yönäkin sataa roiskauttanut 10 milliä vettä, edellisyönä 25 milliä! Upeeta
Alkuillasta hoksasin kuuruohojen hetken koittaneen, koska sadetta on luvattu aivan varmasti. Kävin irrottelemassa ne kasvarin mullasta, siirsin vatiin ja ämpyilin ne siihen kumpuun, minkä alkukesästä tein nurmiturpeista. On sitten omituinen kasvi, kun sen juurimukulat ovat kiemuravarren päässä aivan eri paikassa kuin lehtimätäs. Siellä ne nyt keikkuvat kiekuroittensa päissä kaikki noin kymmenen tai kahdeksan kuuruohoa ja toivottavasti kukkivat ensi kesänä nätisti.
Nurmikon leikkuunikin vähän repesi, sillä kävin vetelemässä takapihan tien syrjää aika pitkälti ja jopa tontin ulkopuolella tuossa kävelytien varressa nujersin ronskisti sinne nousevaa vadelmikkoa ja heinämättäitä.
Oui.... Sand, niinpä voisinkin tehdä. Tai sitten pistän niitä purkkiin ja kun käy vieraita annan mansikan taimia lahjaksi. Nyt ne ovat vielä tuolla nurmikolla vesisateessa, en enää illalla jaksanut niitä edes kerätä kasaan kunnolla. Jos muistaisin mitä lajiketta ovat voisin vaikka myydä mutta tuskin kukaan ostaa nimettömiä mansikan taimia.
Menehän nyt Sand niitä kuvia ottamaan sieltä... hus hus.... Oletkos sinä ihan kokopäiväinen puutarhuri-puuhake ?
Siellä on vähän turhan pimiää jo. Mutta kyllähän se on tuiki tavallinen kuitenkin. Vähän ympäristöään korkeammalla oleva lautalattia seinustalla ja valkoinen pihakalusto ja keltainen päivänvarjo Vaikka siinä puuhaa riittikin, kannatti ehdottomasti.
Olen vähän silläkin tehnyt isompia urkkoja, kun elokuun alkuun suullisesti luvattiin työn alkua, mutta tänään tuli kirjallinen päätös, ettei rahoitusta saa. Joten kehitän uusia isompia puuhia, etten vahingossa erehdy järjestämään neulasia riviin.
Täälläpäs kivaa porukkaa. Kerronpa meikäläisen sekoilua tälle illalle: pyörin koirien kanssa ensin läheisellä suolla kuolaten ihanien oranssien antiikkitiilien perään, joita oli kipattu muun rojun seassa täytemaaksi suoalueelle, josta ensin oli ajettu turve pois. Koska tiiliä ei saa sieltä hlö autolla tyydyin roudaan helpomman tien päästä pihalaattoja, täytemaaksi tuotuja nekin ja toisesta paikkaa hevosenkuivikkeita jossa runsaasti munkkeja joukossa. Jälkimmäistä kuvittelen tarvitsevani puutarhassa. Nyt ovat lenkkarit liejussa ja harmittaa vietävästi ne kauniin kauniit tiilet, joista voisi tehdä vaikka mitä pihassa, mutta jotka pian hautautuvat iäksi maan uumeniin.
Siellä samalla kohtaentiselläsuolla on kaikkea erittäin himoittavaa muutakin tavaraa täytemaaksi tuotuna, kuten betonisia suuria kukka-altaiksi sopivia renkaita, tänäänkin näin aivan ihanan suppilonmuotoisen, toisena päivänä punaruskeaksi ruostuneen todella kauniin rauta-altaan ja menevät mielestäni aivan väärään tarkoitukseen.
Oikein sielussa kirvelee kun ajattelee Fanitaren kertomista löydöistä. Mitä haaskausta tuollainen. Kai sitä suota nyt ois voinu jollain maalaijlla täyttää eikä millä sattuu roinalla.
Minä vain kävelin pihalla ja tutkailin kasveja. Tänään on ollut sen verran pääkipeä ettei ole tehnyt mieli isommasti hommailla. Laitoin uudelle mansikkamaalleni harsoa suojaksi jos tulee huomenissa kovasti vettä. Ajattelin, että tuoreet multakummut sortuu jos kovemmin sataa. En laittanut maahan vielä mitään katetta. Muovia tai kangasta en halua kun penkki on miltei keskellä pihaa ja näkyvällä paikalla. Ajattelin laittaa ruohosilppua katteeksi kunhan sitä taas tulee. Värväsin naapuritkin käyttämään leikkurin keräilypussia ja tuomaan silput mun mansikkamaalle. Istuttelin huvikseen kohopenkkien reunaan mongolianmaksaruohon alkuja. Yritän olla muka luova ja ajatella, että tiheä ja matala maksaruohokin voisi toimia ajan oloon katteena. Kuullostaako ihan pöllöltä? Nämä pöllöilyt olikin eilisiä pihapuuhia. Syksyllä yhtä kukkapenkkiä laajennetaan siten, että mansikkapenkit jää kukkapenkin etureunaan.
Kyllä rupes naurattamaan tuo Sand kun ajattelin miten se syksyn tullen pinkkaa ja pinoaa neulasia riveihin edna-hattu tuulessa lepattaen
Kyllä tässä sateisessa säässä tahtoo pihapuuhat jäädä pinkoiluksi ovelta toiselle ettei kovin kastuisi. Lannoitevettä sentään jakelin ruukkukukille - annoin vähän tuhdimpaa kuin tavallisesti, kun ovat niin vetisiä tästä kaikesta sateesta, kai sieltä jo ravinteetkin valuu vesiheinille...
Leikkasinhan minä tosiaan eilen oranssikeltamoiden siementävät varret poikki juuresta ja jätin kyljelleen siementämään ja kasvattamaan uusia alueita lautakolmion sisälle. Vetelin myös ohikukkineet päivänkakkarat pois ja leikkasin hiiteen rempsottavat ritarinkannukset. Siellä takana näin ruusunätkelmien kasvaneen yllättävän vehmaina, mutten havainnut mitään nupun aiheita. Kultakärsämöt ovat vasta nyt kasvattaneet uusia lehtiä matkarasituksen ja siirtoistutuksen jäljiltä ruskistuneiden tilalle ja siivosin senkin uuden kasvuston kivemman näköiseksi.
Hirmuinen kasviruuhka minulla on autotallin päätypenkissä, mihin aikoinaan siemenistä kasvattamani ritarinkannukset tungin ihan kaikki ja väleihin vielä puhanattua, verikurjenpolvea ja valkoista ja ruusunpunaista malvaa. Kaikki kärsivät tungoksesta kohtuuhuonossa mullassa.
Uusi ruusupensasalueeni on muuten kunnossa, mutta villiruusun juurtuminen näyttää erittäin heikolta. Lisäksi melkein kaikkien pienten pensaanalkujen juuressa näyttää kasvavan kovasti tomaatin näköistä rikkaruohoa!
Liiterin seinustan terassimme on sadekunnossa tämän näköinen Teen tuohon jyrkkään kulmaan luultavasti mukulakivillä kaarteen ja tuonne ikkunoiden alle kunnostan kukkapenkin, joka lankkuvarastojen alustassa oli säilynyt melkein kunnossa! Isäntä poisti uudesta puusta tekemänsä korokejatkeet ystävällisesti tuosta etualan sahapukista Krassihässäköitä on kova puuskatuuli kallistellut. Ja näkösuoja tosiaan tuossa kohdassa on yllättävän hyvä näin lehtiaikaan.
Kovasti kodikkaan näköinen terassin seutu saatiin sandilaan. Mitäs sulla kasvaa siinä isossa kaaressa siellä taustalla? On niin jännän ilmavan ja tasaisen näköistä kasvua?
Kaaressa kasvaa villiviiniä, tuoksuköynnöskuusamaa ja jackmanni-kärhö. Kävin äsken kurkkimassa räkättejä pois marjatuomipihlajista ja näin kulmalla seisoneen krassiruukun kaatuneen maahan tuulenpuuskassa Jätin kasvit sinne lepäämään, koska olivat ihan siististi maata pitkin. Multa oli vierähtänyt irti ruukusta vaan. Sade ei ole vieläkään loppunut, joten odottelen tässä vielä hetken.
Vaikka siinä puuhaa riittikin, kannatti ehdottomasti.
