Lopultakin saimme paraatipenkin valmiiksi, tänään aseteltiin reunakivet paikoilleen ja loput luonnonkivet seinustalle. Kasveja täytyy vielä siirellä paikasta toiseen. Koko vanha penkkihän nostettiin ylös, mullat vaihdettiin, laitettiin juurimatto, lisättiin multaan rankasti hevonpeetä, seinustalle laitettiin hiekka ja kiviä sen päälle, kasvejahan siinä ei periaatteessa ennen ollutkaan, ellei vuohenkelloa lasketa, sen hävitin vanhan mullan mukana. Koko penkin muoto muutettiin kaarevaksi ja lisättiin penkin sisään pieni suihkulähde, kyllä nyt kelpaa :).
No mutta belgi, tuostahan pitää kuvia saada, tietysti. Kuulostaa niin hienolta!
Enpä vielä tullut ottaneeksi kuvaa, mutta huomenna voin laittaa.
Kaisaliisalle kiitos kurkkuyrtin tunnistusohjeesta 
En olisi sitten millään malttanut lopettaa tänään pihajuttuja, kun kaiken aikaa keksin kaikenlaista. Iltapäivällä rupesin siivoilemaan Pirja-nurkkaa. Avasin polun ja se onnistui vain siirtämällä suurehkot pietaryrttipuskat ihan siirrepenkin jatkeeksi. Pietaryrtti on hyvä kasvivesikasvi ja se on minusta myös raikkaan kaunis kukkiessaankin.
Polku tuli katettua sahanpurulla ja tuhkalla. Olin juuri lopettelemassa polun siivoilua, kun isäntä tuli liiteriltä pressu pullollaan sahanpurua ja kysyi, minne pannaan. Minä tulin sanoneeksi, että vedetään ne tuohon polulle.
Kanttasin Pirjan ympäristön myös.
Jotain muutakin tein, mutten muista mitä…ai niin sekoitin kottikärryistä vihdoin pois maa-ainekset keittiökompostimultaan, kun en muutakaan keksinyt. Älysin pari monttua täyttää myös sillä irtomullalla. Niin ja yhden ämpärillisen puun tuhkaakin heittelin marjapuskille ja vähän sipuleillekin.
Päivällä muuten kylvin ne kesäkukat niin, että heittelin siementen päälle mullaksi vähän parempaa kasvihuonemultaa ämpäristä :}
Ihan äsken vielä tulin ottaneeksi lattiaharjan käteen kuistilla ja huitelin hämähäkinseittejä ja moskaa pois rakenteista ja lattialta. En malttanut kahta pyöreää verkkoa rikkoa rappujen päältä.
Onpas ollut mahtava pihaviikonloppu, ja kaikki Marketanpuiston reissun ansiota. Siellä jotenkin sain takaisin lepotilassa olleen puutarhaintoni, ja sulkahirssin istutuksen myötä pistelin maahan pienenpienet höyhenheinien siementaimet, komeiksi venähtäneet tulisalvian taimet, ja siirtelin parit akileijat.
Välissä auttelin Herra Miestä, joka urheasti kaivoi kuopan pihajasmikkeelle, nosti pensaan ylös aiemmilta sijoiltaan ja kiikutti sen uuteen kuoppaan. Siirto piti tehdä, jotta saatiin melkein valmis hiekkalaatikko sijoitetuksi sille suunniteltuun paikkaan.
Jasmikkeen siirron - luoja häntä varjelkoon ja auttakoon kasvun alkuun uudessakin paikassa - myötä myös länsisivustan penkki saa valoa koko matkaltaan, eli siirto oli sikälikin hyvä juttu. Uudessa paikassa viihtyessään jasmike tuo myös näkösuojaa naapurin puolelle (puolelta...).
Samalla sisulla nostimme myös idänvirpiangervon loppurotaskan ylös puuvajan seinustalta ja minä istuttelin sitä kahteenkin paikkaan pihalla. Kaakkoiskulma sai siitä suurimman osan, ja loput vein lounaisnurkkaan hopeapensaan viekkuun. Samalla - ja tästä olen erityisen iloinen - sain siistityksi hopeapensaan alusen ja kantatuksi / kaivetuksi nurkkaan kunnon mullosalueen. Jahka angervonpätkä asettuu siihen (tottakai se asettuu), näen, minkä verran siihen pystyy istuttamaan muita kasveja. Eihän hyvin puhdistettua pensaanalusta kasveitta voi jättää! 
Kyllä tämä tästä taas lähtee. Välillä meinasi oikeasti tulla uskonpuute, kun tuntui, että kaikki on vaan koko ajan kesken, tai kokonaan aloittamatta. Nyt on tehty sellaisia asioita, jotka on saatu VALMIIKSI, ja se kyllä ihmeesti motivoi 
Intopii, minullakin oli menneellä viikolla ihan kuin kaiken aikaa sellainen tunne, että katson minne hyvänsä kaikki on kesken, mutta tänään rauhoituin jotenkin sen suhteen ja sainkin tehtyä monta pikkuhommaa pois.
Minä nukuin tänään yhteen!
Isäntä tuli herättelemään ja sanoi että pelkää minun mäkättävän jollei herätä. Oli pikkuinen univelka kaiken tämän flunssaamisen kanssa.
Ensin minä singahtelin tukka pystyssä edestakaisin ja lopuksi älysin mennä suihkuun. Sitten kauhealla kiireellä pihahommiin. Minulla on istuteltavaa ja suunniteltavaa tuhat ja yksi asiaa mutta niin vain sain kaiken kunnialla sukkaan. (en tiedä tavataanko noin sanoa mutta se sopi tuohon nyt)
Jahka Särkän taimet ensi viikolla tulevat kuten on sovittu ja ne saadaan istutettua niin olen tyytyväinen. Isäntä saa kiertää tontin trimmerin kanssa, saa siistiä nuo reuna-alueet johonkin tasoon. Ensi viikolla olemme kahdestaan tiistaihin asti kun vanhempi poika on riparilla ja juniori telttaleirillä. Tiistaina tulee vanhempi poika remmiin ja hänen kanssaan käydään perunakuopan katteiden päivityksen kimppuun, samoin perunamaan reunanteen. Ikkunat pitää pestä ulkoa ja repiä muutama nokkos- ja koiraputkipuska marjapuskien alta. Loppu on silkkaa savipuolan perkuuta johon joko ryhdyn tai sitten en.
Kasvihuone on nyt kesämallilla, siellä kasvaa keltaista tomaattia, paprikaa ja chiliä sekä maissia kokeeksi. Laitoin kuusi maissia kasvariin ja neljä avomaalle.
Ehdin levittää ison tuhkasangon juuri ennenkuin ukkoskuuro ravahti. Jyrisikin oikein ja pari kertaa välähti. Steeda tuli hiukan nolona siihen lähelle jallailemaan ja luuraili mitä pruukaan, totesi etten mitään joten ei sekään ruvennut sen kummemmin pelkäilemään. Shelbyä ei kiinnostanut kuin kärpäset, joita se vihaa intohimoisesti ja koittaa ne napata lennosta.
Koulittu taas kaikenlaisia perennantaimia, kylvin taas amarylliksen siemeniä. Sitten istuttelin kukkaruukkuihin huonekasveja, monissa oli jo juuret, siksi sen teinkin. Sisälle en enää multaa kanna. Jos ei nyt ihan ole pakko.
Himputti, kun taas unohdin köynnösristikkojen maalaamisen. Voi ne toisaalta maalata helposti autotallissa, vaikka sataisi rakeita pihalla huomenna. Kasvihuoneen ovessakin minulla on maalin pois hinkkaaminen kesken.
Minä olen tänään päässyt vähillä pihapuuhilla. Kannoin vain kaikki ulkona olevat kukat (kesäkukat, en sentään perennoja penkeistään) autotalliin lämmittelemään. Ulkona nimittäin on vain +5 astetta tällä hetkellä ja pelottaa josko tulee hallayö. Pääsin helpommalla kuin jos olisin alkanut harsoilla peitteleen kaikki taimipurkit. Osassa lehtiä näkyikin että olivat kärsineet kylmästä.
Koko päivänä ei ole ollut juuri lämpimämpää kuin tuo + 5 -7 astetta. Onneksi sentää plussan puolella.
Tänään tuli kivasti valmista. Daaliat istuvat yhtä vaille pytyissään, roskismaitolavan tulikruunu pääsi kesälaatikkoonsa, pari narsissitupakkaa laitoin laatikkoon hämähäkkikukan kanssa ja painesäiliökori sai sangan ja kesäkukat. Uima-altaalle viritimme betoniverkon ja maahan multalootan, johon laitoin pari Miinanköynnöstä ja japaninhumalan. Kumpaakaan ei ole aiemmin ollut, toivottavasti ovat peittäviä! Salkoruusuja kylvin viimein, muistaessani. Ukko kävi lapion ja kottarien kanssa hakemassa etupihalta koristevatun, paiskattiin se uimahuoneen taakse kaverin kanssa samaan monttuun Uimahuoneen taakse pöllytettiin mullos näkyviin ja siihen tökkäsin kurpitsantaimeni. Ne, joista kasvaa isoina Möhkö ja Köntti! Vettä saisi alkaa tulla, altaan vesi ei pitkälle riitä, vaikka sinne joka päivä sitä pohjasta liriseekin. Seuraavaksi olisi penkin tekoa etupihalle, se on edelleen vaiheessa, hyvin alkuvaiheessa ja altaan paikkausta, että saadaan uimakausi käyntiin. Paitsi, että huomenna Ukko vie väkeä Ähtäriin.
Ohhoh, väsyttää. Kaivoin äidin ruusupenkistä viime vuonna istutetut ruusut, jotka eivät lähteneet kasvuun. Laitoin nähtävästi liian syvälle. Mutta miten istutetaan ryhmäruusut, jotka PITÄÄ laittaa syvään että ne talvehtii, mutta versot on katkottu jo valmiiksi viisisenttiseksi. Häh? Saisivat tuoda Suomeen vain sellaisilla kolmenkymmenen sentin tapeilla olevia ruusuntaimia. Ei ne poloiset näköjään osaa pimeässä kasvaa.
Nyt hankin pitkillä tapeilla olevia taimia, ja niistä jäi jopa paljon uusia kasvuja ja vanhoja tappeja näkyviin vaikka jalostuskohta on siellä 25 cm syvyydessä. Jos nuo eivät lähde kasvuun niin johan on kumma. Vein äidille myös kesäkukkien taimia kun noita on ihan liikaa, ja kaivelin itselleni kanadanvuokkoa, karpaattienkelloa ja sain purkillisen (5 kpl) köynnöskrassin taimia. Ja yhden ruusun. Siis yksi niistä viimevuotisista oli kasvattabut 25 cm verson, tehnyt siihen juuria, mutta tyssännyt siihen. Kokeilen tuleeko siitä ruusua ruukkukasvatuksessa.
Ja miehet väsäsivät sillä aikaa laiturin!
Oli vaihteeksi touhuviikonloppu.
Perjantai-iltana leikkasin nurmikon. Mukelot kastelivat ruukkukukat. Ja sitten pulahdettiin porukalla altaaseen telmimään.
Pelastin atsalean talon nurkalta ja vein sen mäntymetsikköön, josta haaveilen joskus saavani ihan oman rodopuiston. Pelastin myös hortensiani kuivakuolemalta. Viime kesänä se paikka vaikutti ihan lupaavalta, mutta kuivahan se nyt on. Sille on luvassa vielä yksi siirto. Se pääsee töyhtöangervon viereen.
Lauantaina nostin pois kaikki tulppaanit. Laitoin ne laatikkoon ja peittelin mullalla. Oli ihan järkky määrä minisipuleita siellä seassa. Viime syksynä levittelin sinne runsain mitoin siemeniä, oliskohan niistä voinut tulla ne pikkusipulit? Paikka oli tulppaaneille todella huono. Ensi syksynä pitää ne johonkin muualle istuttaa.
Istuttelin kaikki esikasvatetut kesäkukat, osan tulppaanien paikalle, osan vein isännän kaivannolle. Lopulliseen kasvupaikkaansa pääsivät myös kaali (kyllä, yksi kaali, ei onnistu siemenkasvatus), maissit, sipulit ja purjot. Pari tomaattia ja vesimeloni menivät avomaakokeiluun kun ei kasvariin enää mahdu, eivätkä ole ymmärtäneet kuolla. Kylvin herneitä ja salaattia. Kitkin rikkaruohoja Pottageenista ja mallailin kattotiiliä sinne. Pystyyn laitettuna hyvä reunus tulisi, mutta pitäisi saada multaa lisää. Tai vettä, että uppoaisi se lapio siihen saveen. Eli jää johonkin hamaan tulevaisuuteen sen tekeminen.
Löysin auton takapaksista kolme seinäamppelia, jotka helmikuussa ostin ja olin jo autuaasti unohtanut. Istutin niihin ahkeraliisaa (jota kasvatin 4 kuukautta sateenkaaripalsamina huomatakseni, että mulle onkin myyty ahkeraliisaa sateenkaaripalsamina), tuoksuhernettä ja orvokkia. Ruuvasin ne saunan eteisen ikkunan alle. Kun en yhtään muista mihin olin ne suunnitellut laittavani.
Kasvarin nokkaan (=pitkäksi jätetty kurkihirsi, johon on ruuvattu vanha sähkötolpan eristin), ripustin köynnöskrassiamppelin. Istutin kolme kesäneilikkaa särkyneensydämen paikalle. Ja kolme taponlehteä istutin ritarinkannusten taakse.
Pojan tekemällä kepillä sorkin koloja maahan ja kaadoin kanankakkaa koloon ja sitten kolo kiinni. Maanmainio työkalu.
Siirsin ulkona kylmäkäsittelyssä olleet laatikot kasvarin hyllylle. Josko siellä pysyisi kosteusolot tasaisempina ja alkaisivat vaikka itämään.
Sunnuntaina tein ulkotiskialtaan suodattimen valmiiksi: rikki mennyt ämpäri, sen pohjalle työmaalta "luvalla varastettua" suodatinkangasta, hiekkaa päälle. Ämpärin päälle mistä-lie-jäänyt terässiivilä ja sen päälle vielä kerros suodatinkangasta ja a-vot, "suodatin" on valmis.
Yksi altaan tolppa oli vajonnut hieman ja sen vuoksi kehä oli pikkaisen notkollaan. Isäntä nosti sitä kehää hieman ja minä tungin laudan sinne alle. Pojat kantoivat lavallisen tiiliä tontille (ne jäivät kuskilta mäkeen, kun ei etupihalla voi nosturia käyttää sähköjohdon takia) ja minä ladoin ne isännän kanssa uudestaan, poikien pino jäi vähän huteraksi. Kolme lavaa pitäisi vielä sieltä mäestä siirtää.
Kitkin ruusupenkistä rikkaruohoja, sen sanomalehti+havukate oli liian ohut tai liian harva. Oppirahoja. Edelleen toivon, että siinä ruusupenkissä tulisi joskus joku kukkakin, että näkisin mitä ruusuja siinä on.
Ja sunnuntain Puutarhaunelmia –ohjelmasta sain idean, että seuraavan kerran kun voikukka kukkii, yritänkin pyydystää ne kukat marjapoimurilla pois.
Poppius, jostain vanhasta pentistä on mieleeni jäänyt ruusunistutusohje että jätetään ruusu ikäänkuin kuoppaan syvemmälle kasvamaan kesäksi ja syksyn tultua täytetään kuoppa talvelta suojaamaan. Sainko selvitettyä miten epäselvästi?
temskukka, muistit ihan oikein. ja ihan kelpo selitys. sama pätee mm viiniköynnöksen (olen kirjoittanut sen ao ketjuun) ja arkojen kärhöjen istutuksessa. paitsi, että tuolla tavoin saa suojaan aran kasvupisteen talven tultua, on myös helppo huolehtia tarvittavasta kastelusta ensimmäisen kesän aikana. - toisena kesänä, jos hyvin on mennyt, ei kastelu enää ole niin tarkkaa puuhaa.
Hommasin aamulla muotoonpuristetun tukkaluukin kankaisella kesähatulla, joka tietenkin oli läpimärkä melkein saman tien tuolla ulkona sateessa. Myös sadetakki, jonka päälleni pistin, päästi vedet läpi hihoista ja selästä. Ja valutti vedet enstex-kankaisiin työhousuihin reiden kohdalle taakse.
Tyhjensin takapihan altaan kokonaan, pesin pohjan ja siirryin etupihan altaalle, jonka tyhjensin jo hyvin tyhjäksi.
Tein suuren erehdyksen, kun kesken tuon toisen altaan tyhjennystä lähdin käymään yhtäkkiä postilaatikolla. Sillä lenkillä minun tuli niin vilu, ettei tosikaan ja silloin vasta huomasinkin sadetakin päästäneen vedet läpi alla oleviin lämmikekamppeisiin.
Oli pakko tulla tupaan ja vaihtaa kuivaa ja lämmintä päälle.
Tein keksinnön, jonka kohta laitan myös tuonne työkaluihin muistiin: Kiinnitin muoviämpäriin pitkän ketjun, jossa on noin metri sangonheittovaraa ja sillä konstilla nostelin vettä altaista. Aina ennen olen kyykkinyt kastelukannujen kanssa kurkkimassa vettä ja kun veden pinta on alentunut liian kauas reunalta olen polskinut altaasta käsin ämpärillä vettä kannuihin ja noussut joka välissä kuivalle maalle kantamaan kasteluksi sitä nostettua vettä.
Tällä kertaa en takapihan altaan vettä ollenkaan lähtenyt rahtaamaan erikseen kasveille vaan annoin mennä kaikki vedet altaan vierellä kasvavalle tuomelle ja kivikkoon sekä osan heittelin sivuviistoa siihen vierinurmikoille.
Etupihan altaan istutuksen ovat toisen tyyppiset, enkä heitellyt vettä kovinkaan surutta, vaan kuljettelin sitä vaikka miten kauas lähinnä pensaille ja isommille perennoille.
Eilen pestyt sadevesitynnyrit ovat täynnä uutta vettä, jossa on katoilta tullutta siitepölyä, mutta eiköpähän pitkät sateet huuhdo ja vaihda tynnyrivesiä vielä monesti tällä viikolla. Odottelen vesien kirkastumista ja laitan sitten altaisiin uutta vettä letkun kanssa tynnyreistä.
Joo sen monttuasian tiesinkin mutta pitääkö viisisenttiselle ruusulle jättää melkein 20 cm syvä monttu että sen saa jätettyä näkyville, ja sen saa istutettua sinne 20 cm syvyyteen… Aika koomisen näköistä, etenkin kun kukkapenkkiin tulee 6 ruusua polveilevaan riviin… Kuopparivi, hehheh. Noh, nämä ruusut olivat onneksi pitkävartisia. (Nämä kuuluisi tietenkin ruusupalstalle)
No, puutarhapuuhista sen verran että en juuri ole nokkaani ulos tänään pistänyt. Pitäisi kyllä.
Pihapuuhaa tämäkin: Minut herätettiin kesken hyvien flunssanokosten kun tuli pari ihmistä katsomaan pihaa. Tukka pystyssä ja tyynynkuva poskessa menen esittelemään puutarhaa, joka on rikkaruohojen vallassa koska perkaamisprojekti on vasta tällä viikolla.
Annoin piparmintunalun sitten mukaan kun niin hävetti.
Hyvä hävetys on pontimena perkaukselle, se nähtiin tänään. Sain perattua potagerin, altaan ympärystän ja perunakellarin katolle vievien portaiden alapenkit, kellarin ovensivupenkin, purjepenkin ja kasvihuoneen ympärystän.
Pääasiassa savipuolaa, mutta myös muutama muu. Huomenna jatketaan.
Kokeilimme tehdä jokiveden pH-mittauksen puutarhaan tarkoitetulla esityksellä. Hyvältä näytti -yli 7. Olisi mahtavaa kasteluvettä…
Tökkäsin kesäkurpitsan ja muutaman ruusupavun siemenen multaan. Oh hoh, tulipas puuhailtua! Huomenna sitten, jos on jo poutaa. Satakoon nyt rauhassa.