Paikkaansa sopiva on tuo sinun heinäseiväsaitasi Memuli 
. Itsekin olen haaveillut tekeväni köynnöskehikot heinäseipäistä, mutta ne eivät taida sopia uuden talon miljööseen niin hyvin kuin vanhan. Tai tiedä häntä...??? Laitathan kuvan, kun työ on aivan valmis.
Memuli se vaan kohentaa pihaansa yhä huikeampaan kuosiin! 
Jään innolla odottamaan seuraavaa visiittimahdollisuutta pihallasi.. Lelunpalautusreisulle ainakin pitää piipahtaa, ennenkuin vintiöt hukkaa ihan jokaisen.
Kärhön nimi on nyt luntattu sen juurella olevasta lapusta ja se on Kardinal Wyszynski (karsee nimi kirjoitettavaksi!). Toisen kärhön nimilapun oli joku (harakka ehkä) vienyt, enkä muista muuta, kuin että nimi oli miehen nimi: John.. vai Henry.. vaiko molemmat. Jokatapauksessa tämä "mieheni" komistuu päivä päivältä ja antaa kohta minulle kukkiakin!
Ja aitaa en ole voinut nyt tehdä sateen takia, mutta huomenna yritän tehdä sen valmiiksi. Minulla on vain yksi suuri pohdinnan aihe, eli nuo maahanlyödyt seipäät: ne olisi pitänyt käsitellä puunsuojalla, tervalla tms.. ennen maahan tökkäsemistä, ja enää en viitsisi millään nostaa kaikkia ylös, kuivattaa ja odottaa vielä kuivumista. Ja pähkäilen, pitäisikö minun saada ne vielä syvemmälle, mutta kun ei tahdo voimat riittää rautakankeamaan 
syvää reikää. Pohdiskelen ees taas ees taas, laitanko sitä, vai tätä, vai laitanko maahan ne rautatuet (vai miksi niitä piikkejä sanotaan)... Että kestäis edes pari vuotta, vaan helppohan pystyseipäät on uusiakin. (kattokaa nyt, tämmöstä tää mun ajattelu on, ihan päätöntä)
Kiitos nimestä memuli. Puhuttelen omaanikin sit jatkossa kardinaali weeksi. Saattaahan se miun olla joku muukin, niin paljon on saman näköisiä lajeja olemassa.
Vihdoinkin toteutumassa?
Seuraava vaihe.
Melkein jo valmis.
No niin Maire, hieno! Kova urakka!
Herttinen miten paljon maisema selkiintyi!! 8o Kiva aitamalli.
Olihan siinä tosin urakkaa kerrakseen. Raskain työ oli heisiaidan hävittäminen. Ensi kevääseen jäi vielä aidan alustan kivetys. Aikomuksena olisi laittaa juurimatto ja sen päälle seulanpääkivet, ettei juuristosta pääsisi uutta kasvustoa pukkaamaan. Kadun reunan kasvitkin aion keväällä pistää uusiksi, ainakin osittain.
Voi minkä urakan olettekin tehneet. Meillä olisi tuollainen aronia-aita, mutta siinähän tuo edelleen jököttää kun - totta totisesti - olisi niin iso työ kaivaa ylös. Huh!
Vuosia meni meilläkin asiaa suunnitellessa, mutta nyt vihdoinkin se toteutui, kun heisiaita alkoi käydä risuiseksi alaosiltaan. Leikkuun pitäsi suorittaa kaksi kertaa kesässä ja se on aina melkoinen homma.Lehtien haravoiminenkin syksyisin nyt helpottuu.
Melkoisen työn olette tehneet, mutta varmasti kannatti. Hieno aita!
Kova on ollut urakka. Lopputulos on valtavan upea. 
Minä tykkään noista "kaalinlehdistä" tuossa aidanvierellä, älä vaan ota kaikkia pois, väliin vain jotain kaunistusta. Ja kaunis on aitamalli. Onko ihan itse suunniteltu malli?
Voi hitsin vitsi Maire kun olettekin tehneet komian aidan, joka vielä näemmä sopii taloonkin kuin nappi silmään (sopiiko nappi silmään???). Siinähän sulle sitten onkin ensi kesäksi puuhaa, kun suunnittelet millä kaikilla köynnöskasveilla peität upean aitasi 
Upea aita, Maire! Tuossa joku voi ajaa pari kertaa harhaan, kun maisema eksyttää!
Ei voi Mairen kohdalla ajaa paljon harhaan, vaan on pakko palata takaisin ja …taas ihailla Mairen aitaa 
Toiset vain puhuu, pitäis tehdä, mutta jotkut saa aikaankin.
Kiitos vain kehuista. Kyllä olemme itsekkin olleet tyytyväisiä lopputulokseen, vaikka lujille suunnittelu ottikin. Lähinnä tuon kuvion suhteen. Useita eri vaihtoehtoja piirtelin paperille ja sitten kotiraati, tyttäret mukaanluettuina hyväksyivät tämän. Värin yritimme saada mahdollisimman lähelle talon väritystä. Tässä vielä kuva toisesta suunnasta,jossa jäteastiankin saimme piilotettua.
Hups, kuva unohtui. Tässä se nyt tulee.
Oli se Maire livenä ihan yhtä hieno kuin kuvassa 
Kävin siinä pari tonttia aikaiemmin tänään !