Voi mahoton mitä ilotulitusta! Upeita!
Voi mahoton…ihania! Vielä olisi itsellä siis paljon sarkaa, kun alkais laitella ![]()
Ihania… Jään sanattomaksi!
Voi voi ja huh huh, ja minä kun yritän kokeilla pihallani napapiirillä ekaa alppiruusua, joka lähti hyvin käyntiin syksyllä ja tuntui talvehtineenkin komiasti. Mutta nyt on tullut jokin pysähtyneisyyden vaihe. Mikä nakertaa lehtiä ja mikä popsii nuppuja katkaisten ne puolestä välistä poikki?
Kamtshatkanalppiruusu - pieni on kaunista, korkeutta noin 10 cm. 
Ompa kaunis ja hento, säilyttääkö lehtensä talvella. Ihan on eri tyyppinen kuin " tavalliset alppiruusut" jotka on paksulehtisiä ja jämäköitä. Ihan uus tuttavuus mulle
Kuinka isoksi kasvaa, entä talvenkestävyys?
Se on kesävihreä eli lehdet lakastuvat syksyllä ja se kasvattaa uudet sitten keväällä. Talvenkestävyyttä luvataan I-II, mutta noin pienoinen saa helposti lumisuojaa ja luulisin siis selviävän pohjoisemmassakin - mulla talvehti hyvin viime talven, mutta se olikin erityinen talvi muutenkin…
Kasvaa vain 10-20 cm korkeaksi. Meillä mini ja jättiläinen yhdessä, koska tuon vieressä kasvaa alppiruusu , joka lähentelee jo 1,5 metriä ![]()
Ihanan hentonen… kaunis ![]()
Onko kellään aavistusta mikä tämä 60-luvulla äitienpäiväkukaksi hankittu rodo on? Sillä on ollut pitkä ja mutkikas taival, ja taas se kukki niin kauniisti että unohdin kaivaa ensin kamerankin esiin. Tässä kuitenkin pari kuvaa.

Muuta tietoa siitä ei ole kuin isän onnittelut aamukahvilla "saat kaksi kotimaista, mankelin ja kukan".
Olisko joku R. catawbiense? Boursault taikka grandiflorum?
Kaivaessahan se sitten löytyi. Vanhassa valokuvassa lukee äidin Haaga ja koiran nimi. Johtuu varmaan huonosta maasta tai väärästä paikasta mutta sen kukat vaalenevat vuosi vuodelta. Ei se koskaan ole raukkaparka saanut lannoitettakaan.
No on tosiaan todella vaalea Haagaksi
Väri on kyllä kaunis. Paljonko tuo teidän on korkea?
Kyl mä sanoisin tuon Kastehelmisen Rhododendron ‘‘Catawbiense,
, (Grandiflorum’’ ?) lajikkeeksi
Aika matala 1-120cm korkea, kukanväri violetti, 1960 luvulta, silloin Rodot tuotiin Hollannista ym.
Nättihän se on sekin, David, mutta kyselemällä asiat alkoi selvitä. Isä oli töissä jossain, jossa kehitettiin ihan omaa suomalaista kantaa ja ja sieltä hän oli jo hyvissä ajoin ennen äitienpäivää sopi että saisi ostaa itselleen suomalaisen rodon
. Ne oli niin uusi juttu ja kehitteillä 60-luvun lopulla että niitä ei silloin vielä oikein ollut julkimyynnissä joten se ei maksanut isälle kuin työn vaihdon kasviin. Siis tuttujen miesten puuhaa. Harmaata taloutta jo ihmisikä sitten. Paikka oli Helsinki ja toinen osapuoli oli perhetuttumme. Taimiparka oli pieni ruippana ja ei tosiaan vakuuttanut koollaan ketään
mutta se on kasvanut ja melkein kuollut jo pari kertaa ja kerran se on tuotu keväällä peräkärryllä liki kolmesataa kilometriä ilman suojausta ja siitä lähti melkein kaikki lehdet mutta niin se porskuttaa. Se on aika matala ja harvahko joka voi johtua huonosta kasvupaikasta. Kun se leikattiin viimeksi liki maata myöten viitisen vuotta sitten, se on kasvanut ja on nyt noin 80 senttiä korkea ja liki 2 metriä leveä eikä se ole päältä katsoen pyöreä joka varmaan johtuu lapsista jotka hakee siitä vihreitä oksia lumiukkoihin talvisin ja se onnistuu vain yhdeltä puolelta. Että sellainen tarina sillä reppanalla
. Haaga paikkanakin on meidän perheen historiassa aika suuri tekijä.
Alennusmyynneistä tarttui mukaan tuoksuatsalea: Rhododendron visc. ´Framingham´ja R. obtusum ´Maruschka´. Ovatko kuinka talvenkestäviä lajikkeita? Kasvuvyöhykkeellä 1b asustelen.
Minulla on kaksi rodoa, Nova Zembla ja Cunningham’s White. Molemmat taimistolta ostettuja, N.Z. on ollut paikallaan kaksi vuotta ja kasvanut ihan kohtalaiseksi pöheiköksi, toinen vuoden. Mutta kumpikaan ei ole kukkinut yhtään kertaa. Istutin ne rodomultaan, johon vielä lisäsin karike-turveseosta. Ovat varsin varjoisassa paikassa. Voivatko olla liiankin? Kaverinsa ukonkellot, sormustinkukat, lemmikit, vuorenkilvet jne. kyllä kukkivat reippaasti. Lannoittanutkin olen heitä varsin avokätisesti rodolannoitteella.
Ovatko ne hitaasti vauhtiinpääseviä kasveja vai liekö talvipakkanen ollut liian rankka kokemus kumpanakin vuonna, kun osa lehdistä on aina kuollut…? Vai vai…?

Tämä taitaa olla joku täystavallinen puistoalppiruusu, isoisäni istuttama ajalla, jolloin tämä oli joku harvinainen hieno lajike, jota ei ollut koko maassa montaa kappaletta:D Arvio istutusajankohdasta on 40- tai 50-luku.
Sittemmin on päässyt pröhistymään, takana oleva saunarakennus antaa pientä osviittaa pensaan koosta. Korkeutta on noin 3 metriä, leveyttä paljon enemmän.
Puunkaadon yhteydessä taisi latvus päästä kärsimään ja keskellä on nyt iso reikä.Kukintakaan ei ole niin komea kuin parhaina vuosina.

Tämä pensas edellisen naapurissa jaksaa kukkia, mutta lehtiä siinä ei juurikaan näy.EI ole läheskään yhtä iso eikä ehkä yhtä vanhakaan kuin edellinen.
Lisää Nummi-Pusulan Atsaleoita




