Noh, mullakaan ei ole omakohtaista kokemusta rodoista, vielä. Nyt olen istuttanut 7 kappaletta ja yritin laittaa sellaisiin olosuhteisiin, kuin olen monista lehdistä lukenut:
Rodot tykkäävät varjoisesta paikasta, mutta hajavalo ja ilta-aurinko hyväksi kukinnalle. Kasvualustan tulisi olla mahdollisimman muheva niin, että on tarpeeksi syvyyttä ja eritoten pehmeyttä.Jossain joku rodo-keräilijä kertoi, jotta rodon kasvualustaan tulisi voida upottaa käsi ainakin rannetta myöden helposti, niin olisi sopivan pehmeä. Ja vettä, vettä, vettä…
Kasvualusta saa olla hapan ja joukkoon saa mielellään sekoittaa havupuuhaketta, joka ilmavoittaa multaa ja turvetta.
Näitä yritin itse ajatella ja toteuttaa, mutta muutaman vuoden kuluttua nähdään kuinka kävi!
Miten muuten käykö samanlainen maaperä Azaleoille kuin Rhodoille? Eli voi esim. käyttää samaa rodomultaa?
Atsaleat menestyvät samanlaisessa maaperässä kuin rhodot. Ne kannattaa istuttaa vähintään puolivarjoiseen paikkaan ja menestyvät auringossakin, kunhan vettä on tarpeeksi.
Taas kysymyksiä Rhodoista. Eli hankin R.raisan Mustila arboretumista ja se oli minulla hetken sisällä niin kissa pureskeli muutaman lehden ja nyt kun katselen sitä maassa, niin sen nämä purrut lehdet ovat mustuneet ja lisäksi muutama muu. Tulipas pitkä lause :). Niin onko tämä normaalia vai kannattaako olla huolissaan? Ainakin uudetlehtiruusukkeet, jotka ilmeisesti avautuvat keväällä niin olivat vihreät. On kyllä myös paljon terveitä vihreitä lehtiä.
Mie en huolestuisi jos kissa vähän vaurioittikin, onneksi vielä suurin osa lehdistä terveitä. Mutta voithan seurailla Raisaasi, jottei enempiä mustuttele.
Kiitos kovasti nuevosta! Onneksi kissa on sisäkissa, niin ei enää pääse kasviin käsiksi :). Aluksi olin huolissani kissasta, kun olen lukenut, että Rhodot olisivat jotenkin vähän myrkyllisiä, mutta kaikki hyvin tällä saralla. Nyt sitten huolettivat nuo lehdet, mutta yritän nyt lopettaa huolehtimisen :).
Löytyi tämmöinen ihanuus tutkaillessani tulevan vuoden uutuuksia: Rhododendron ‘‘Goldfinger’’.
Vanhat ränsistynyneet alppiruusut, (Haagaksi luulisin, joku varmaan osaa vahvistaa?) innostuivat kasvuun menneenä kesänä. Kukinta oli runsas ja ihme kyllä myös ensi vuodeksi näyttää olevan paljon nuppuja. Yleensä näillä ei ole ollut peräkkäin kahta hyvää kukintavuotta. 
Kurkkii puun takaa
hienosti kukkii… ei ole kyllä Haaga, vaan sanoisin että Rhododendron catawbiense’Grandiflora’
Kappas keppanaa, voisi hyvinkin olla mainitsemasi Grandiflora, Bluedreams.
Tuo pusikko on ajalta jostain 70-luvun puolivälistä ja jotenkin muistan aikanaan Haagasta puhutun, mutta olen pitänyt sitä epävarmana tietona.Kiva jos alppis saisi oikean nimen, vähän nimifriikki kun olen.
Kotimaisia alppiruusuja
Tuulia, linkin mukaan kotimaisia alppiruusuja alettiin jalostaa vasta 1970-luvun loppupuolella Helsingin Laajasuon puistossa - joten ei sinun ihana rodosi voi olla Haaga, eikä se siltä näytäkkään kun katsot rodo-kerhon sivustoja 
Olen katsellut monesti Haagojen kuvia mutta kun kuvien värit on vähän mitä on, niin juttu on jäänyt auki. Jos ei kilpailevia ehdotuksia tule, laitan Grandifloran kasvilistaani Kiitos tunnistuksista
Ihan standardi ‘Grandiflora’ kaikin tavoin, ja kuten jo tuossa annujoki kirjoitti oli 70-luvulla juuri SE alppiruusu täällä suomen niemellä!!
Katso myös: Alppiruusun lisääminen
http://blogs.helsinki.fi/avainola/
Eilen luin sattumoisin Kotipuutarhalehdestä, että kotimaisia atsaleojakin löytyy jo 
Adalmina ja Illusia, menestyvät nelosvyöhykkeelle - ei enää pelkkä eteläisin herkku.
Muitakin on tulossa myyntiin ensi vuonna - hieno juttu, nämä pitää saada!!
Kauppilasta Adalmina on jo loppu mutta ainakin Pohjanmaalta löytyy netin mukaan. Täällä taannoin uhosin, etten ikuna ostaisi alppiruusuja ta atsaleoja postimyynnistä mutta nyt taitaa sekin olla edessä 
missä Pohjanmaalla?
Annaw, Lakeuden Vihertaimisto, Seinäjoki
Paloniemen Taimistolta Suonenjoelta näyttäisi löytyvän ja Mustilasta Elimäeltä kuin myös Viherlassilasta Turust.
Ostin eilen 3 kpl sellaisia kääpiöalppiruusuja (Olivat 50% alennuksella), joiden kukatkin on pieniä. Olisiko neuvoja niiden kasvatukseen? Ovat hollantilaista alkua ja eivät varmaan kovin pakkasen kestäviä. Ajattelin kasvatella niitä ainakin tämän kesän ruukuissa, mutta entäs sitten…
Lueskelin ketjun vanhoja viestejä, ja löysin keskustelua alppiruusun siirrosta. Mitä tarkoittaa, että siirto olisi tehtävä varhain keväällä? Siis miten varhain? Tonttimme reunalla, tuija-aidan takana, melkein sisällä on kasvaa kituuttanut koko täällä asumisaikamme, eli ainakin seitsemän vuotta alppiruusun rontti. Lehdet harvassa, ja muutenkin kuolleita oksia paljon. Ainakin kertaalleen se on todistettavasti kukkinut, ja nytkin pienet "kävyt" oksien päissä. Useampana vuotena olen ajatellut sen pelastaa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi, kun sain raivattua sille hyvän paikan. Lieneekö nyt sitten ollut jo liian myöhä, teinköhän kasville enemmän hallaa, kuin hyötyä. Maa, johon sen laitoin, on varmasti sille sopivaa, hapanta ja suurimman osan päivää varjossa. Juuripaakun pienuus myös yllätti, vain pieni kokkare lähti mukaan, vaikka laajalta alueelta yritin ympäriltä kaivellakin.
Saijahelena, en ole alppiruusua siirtänyt - korjatkaa jos luuloni eivät päde.
Alppiruusun juuristo on pieni ja aika pinnassa siksi se on suht helppo siirrettävä vanhanakin. Uskon että alppiruususi lähtee juurtumaan uuteen paikkaansa mutta muista kastella koko kesä - eihän se mikään vesikasvi ole mut ei saisi kuivua. Kata juuristoalue neulasilla, kävyillä, pikkuoksilla.
Sanovat että uudet alppiruusutkin pitäs istuttaa keväällä että ehtivät hyvin juurtua. Olen istuttanut kaikki omani syksyllä ja kasvavat erittäin hyvin