Lemmikit lähempää. Yksi lempikukistani ihan lapsuudesta asti.
Orvokkeja
Katselin läpi ihanat kuvasi pihalta. Näitä pihakuvatuksia on todella mukava katsella ja saada siinä samalla inspiraatiota! Kiitos! Kunhan pääsen kameran kanssa ulos niin taidan itsekin laittaa jotain kuvia meiltä.
Kiitos, sokerikaneli! Piha on niin uusi vielä, että suurin osa kukista kukkii ensimmäistä kertaa vasta tänä kesänä.
Heissan Anita, kävin heti Papulan taimivaihdon jälkeen kurkkimassa kuvasi. Tosi kivoja yhdistelmiä penkeissä ja myös noita kesäkukkavalintoja ihailen. Tuo ihmekukka on kaunis ja jos vielä sanoit että kasvoi melkein kaksimetriseksi …
Römppäinen, ei nyt ihan kahta metriä, puolitoista suunnilleen.
Kukkapenkit menee tänä kesänä kaikki uusiksi, lukuunottamatta varjopenkkiä ja sipuleita. Varjopenkistäkin pitää pelastaa kuunlilja ihan omaan penkkiinsä, kun raukka hukkui viime vuonna särkyneensydämen alle.
Jos jollakin on ideoita, mitä voisi laittaa pieneen penkkiin kuunliljan kanssa, ottaisin mielelläni ideat vastaan. Jotain sipulikukkia kevääksi, mutta entä muuten?
Niin, tarkoitus on siis tehdä taas yksi uusi penkki 
Minulla oli edellisessä pihassa varjoisalla paikalla kuunliljaa ja jaloangervoa; tykkäsin yhdistelmästä.
Harkitsemisen arvoinen idea
Alppikärhöt kukkivat.
Tässä on värit osuneet yhteen ihan vahingossa.
Tosi onnistunut vahinko anitalla!
Onkohan tämä nyt rimpsureunainen vai liljakukkainen tulppaani? 
Kiitos, Euffis
Nämä ovat ihan rehellisesti rimpsureunaisia pikkurintsessoja. 
Orvokkeja kuvatessa ei tarvitse enää tähdätä siihen yhteen kukkivaan.
Onkohan tämä nyt nappi- vai pallerorönsyleinikki? Rönsyksi voisin epäillä, kun varret näyttävät siltä, että lähtevät kohta rönsyilemään, mutta vahvistakaa tietävämmät.
Kuunliljapenkki on nyt sitten tehty. Kuunliljojen seuraksi siirsin muutaman sormustinkukan (entiselle paikallekin jäi vielä, niin näkee, kummassa paikassa viihtyy paremmin). Ovenpieliruukusta penkkiin siirtyi havu, joka oli piristänyt sisäänkäyntiä talven ajan. Vauvalasta toin yhden henkitoreissaan olevan isotähtiputken. Sen henkiinjäämisestä ei ole mitään takeita. Aluskasvillisuus enää puuttuu ja syksyllä sitten jotain sipulikukkia.
Kyllä olet Anita saanut pihasi reheväksi näin lyhyessä ajassa
Kiitos, Eleonora! Se on hyvin pitkälti penttiläisten ansiota. Onhan pihassa tietysti ostettujakin kasveja, mutta ilman penttiläisiltä saatuja kasveja ja kultaakin kalliimpia neuvoja ei piha näyttäisi vielä yhtään miltään. Odotan itsekin kesää innoissani nähdäkseni, mikä missäkin kukkii ja miltä kaikki näyttää
Tahtoo samanlaisen vahingon kuin Anitakin: särkyneitä sydämiä on jo, mutta niiden takaa puuttuu tuo alppikärhö. Tosi kaunis!