Oih! ja minusta tuo alin :) Niin ja keskimmäinen....ja ylinkin 
Eilen siellä Vaasan puutarhamessuilla oli myynnissä aulioiden terhakkaita siementaimia jonkun ruotsinkielisen puutarhakoulun osastolla. Menin intoa tihkuen valitsemaan mutta en sitten uskaltanutkaan ostaa kun keltaista en halua, oranssi minulla on ja haluan sellaista kunnon roosaa tai punaista. Värit olivat sekaisin, olletikkin kylvetty aulio-mix pussista. Sivusta kuulin miten joku rouva kyseli myyjältä että eikö tämä olekkaan perenna? Sain olluksi hiljaa enkä mennyt siihen viisastelemaan vaikka mieli teki.
Ihania nuo sailasin vaahtera-auliot! 
Minun Lidlin siemenpussista (kylvetty 17.3.) noussut ainokaiseni on nyt 8 cm korkea ja ihan terhakka ja lupaavannäköinen taimi. Kasvaa hitaahkon alun jälkeen hyvää vauhtia. Ehkä sitten kukkiikin - ja paljastaa värinsä - joskus loppukesästä. Minulle käy kyllä mikä väri tahansa.
Jokos tätä pitäisi leikata että tuuheutuisi,mutta mistä kohtaa.
Jätä nuo kolme alinta lehteä. Siitä vaan- naps. :)
En saa otettua vaahtera-auliostani kuvaa, sillä se on himppua vaille huoneen korkuinen. Se on kapea, alhaalta asti lehtevä ja pidin sitä koko talven vaan tuvassa kauempana ikkunasta. Se saa aamuaurinkoa silloin, kun aurinko sattuu paistamaan. Auliolla on kaksi nuorta pihlajan vartta tukena ja olen sitonut sen paperinarulla tukiinsa.
Leikkasin aulioni syksyllä tahallani hyvin kapeaksi, sillä meillä ei liikoja tiloja ole pienissä asuinhuoneissa. Nytkin se juuri ja juuri on mahtunut olemaan yhden hyllykön vierellä, ihan vaan pikkuisen erään komeron oven edessä. Ruukun mullan katteena on rahkasammalta. Vielä ei nuppuaiheita näy ja toivon muistavani sitä lannoittaa pikku hiljaa useammin kuin talvella.
Yritän taas voida pitää sen kuistilla kesän ajan ja tuon tupaan, jos on liian helteistä.
Tällä äitini vaahtera-auliolla on pituutta yli metrin. Kasvi kukki viime kesänä ja nyt keväällä taas.
Auliot kukkiin kun saavat eteläikkunan valoa ja vettä runsaasti. Ensimmäistä kertaa vein talvetushuoneeseen aulioni ja siellä ne ihan kiltisti pysyivät hengissä, ja kun ne toi valoon ja lämpimämpään ja kasteli niin johdonmukaisesti alkoi kukinta. (Kuvaa en nyt ota tuo varakamera on niin syvältä).
Katsotaan, löydänkö vanhempia kuvia...
Tämä kombinaatio on yhä koossa ja kukkii sinkkisoikossa kasvihuoneessa tälläkin hetkellä.
ovatkos vaahtera-auliot kovin nopeita itämään? kylvin ensimmäiset auliot 15.4. mutta mitään ei näy? ja nyt sain scaleolta aulion siemeniä ja kylvin ne 24.5. ja nyt on yksi ainut siemen itänyt ..
Voi hyvät hyssykät teidän aulioita.Tollasia kuvia kattelee ja sit alkaa itse kasvattaan riemumielellä ja tulee hoikkia pitkiä rankkuja,no jos taas kerran kokeilen
Pikkuruusu, sie saat hoikat pitkät rantut tuuheammiksi latvomalla. Aulioita voi kasvattaa just sen muotoisiksi kuin haluaa ja huusholliin passaa :-)
Salmiakki päivällä neuvoi naksauttamaan latvan poikki kun laitoin kuvan,ja nyt oon koko päivän miettinyt että uskallanko ja raaskiinko kun ei jää kun kolme lehteä,jospa kuolla kupsahtaa,no jos huomenna näytän sille hurjan luontoni.
aulio ei todellakaan leikkauksesta pahastu!! innostuu vaan. sitä oikeestaan saa leikellä ihan mielinmäärin. kissojen omistajalle hyvä kasvi!
Vaahtera-auliostani tuli viheliään näköinen talven jälkeen. Oli koko talven viileässä huoneistossa ikkunan lähellä. Runkomaisena kasvista tuli hirveän näköinen. Ei pensonut, ei piristinyt vaikka leikkelin, muutama huitukka rungosta kasvaa sinne tänne ja kukkii niin maan perustellisesti. Viimekesän oksat kuivuneet ja tapittaa seassa tosi rumina. Rungon jatkeena on sumppu paksuhkoja viimekesän oksia ja näistä muutama on jaksanut kasvattaa näitä kukkivia huitukoita - harmittaa.
KukkivaLeppärinne, katko ihmeessä ne kuivat oksat pois!
Sie olet jossain vaiheessa pätkäissyt sen latvan, josta se sumppu nyt kasvaa. Auliosta voi hyvin katkoa myös sivulle meneviä oksia, kaikki lähtevät haaromaan.
Joo, kyllä korkearunkoisen aulion sivuhaarojen lyhentäminen on hyödyllistä. Kyllä on omassanikin uutta kasvua pitkin matkaa. Meille tosiaan mahtuu paremmin pilarityyppinen kuin sateenvarjon mallinen aulio ja oikean kesäkelin aikaanhan se mahtuu olemaan hetken verran vähän enemmän levälläänkin. Ohjailen kuitenkin uudenkin kasvun tukien sisäkautta lähteväksi. (Tukikepit seisovat ruukun kahdella puolella ja ylettävät aivan latvan luo. Joku on ihaillen ihmetellyt, miten olen saanut aulioni puuvartiseksi, koska pihlajan rungot ovat niin kauniit siellä aulion varsien seassa
)
Kaikki huonot lehdet ja kuivuneet varret kannattaa toki poistaa aina, kun niitä havaitsee. Muotoilun takia poistetut elävät oksat vaan sitten juurtumaan mehukannuun (jossa on mieluiten vettä).
Samaan kuoroon minäkin liityn: Leikkaaminen vain tuuheuttaa auliota. Laitan tähänkin otsikkoon kuvan auliosta, joka näyttelee köynnöskasvia. Sen versot ovat melko helpot sitoa seinään joten se ei vielä tilaa mutta kasvista voi nauttia. Viime kesän oli isoin aulio näin:
Aulioni näyttää nyt tältä. Ensimmäinen talvi takana ja lämpimässä makuuhuoneessa(25 astetta) ja hyvältä näyttää. Hieman olen leikellytkin paitsi korkeinta versoa joka kukkii. Eihän nyt kukkivaa latvaa millään voi katkoa! Ronskimmin varmaan olisi tarvinnut leikata kun ottaa kattoon kiinni, malli on muuten hyvä kun ei kovin leveää kasvia tänne enää mahtuisikaan.
Miukattus, tuosta voi kyllä vielä lyhentää kaikkia varsia ja panna ne juurtumaan veteen tai multaan Tulee ehkä kohta kaatumisefekti kasvillesi, jos vain ylös annat muodostua lehtevyyttä.
Tosiaan leikkaaminen tuuheuttaa auliota ja samalla saa uusia aulioita. Tästä olen napsinut pistokkaita jotka ovat jo kovassa kasvussa. Emo on n. 60 cm korkea