Ei tarvinnutkaan eilen helteessä alkaa tehdä kottarihommia, kun niitä ei voinut ottaa! Hiukan säikähdinkin!
Hokasin kyllä heti, että pikkuraukka pelkäsi vielä enempi!
Vooii :} Minä koetin katsoa, onko kottareissa vaikka käärme.
Piivi on todellinen eläinystävä. Ei rusakko olisi kovinkaan kärsinyt, vaikka sen olisi tuosta pois ajanut. Taisi olla vain hyvä veruke, ettei tarvinnut ruveta hommiin. Kuka sitä tällaisella helteellä.
Olen ihmetellyt Emppu-kissan käytöstä pari päivää. Se on naukunut ja kulkenut perässäni ja puutarhatöitä tehdessäni on selvästi yrittänyt houkutella minua talon taakse. Tänään illalla selvisi, mistä oli kysymys, sillä siilihän siellä talon takana oli! En ole koskaan aikaisemmin nähnyt siiliä nurkissani ja innoissani vein talon taakse kissan purkkiruokaa (toivottavasti kulkukissat eivät löydä!).
Sanois jollekin kaverillensa, että meidänkin talon taakse saisi tulla. Siili siis, ei kulkukissat.
Meillä käy siili, tuolla se aina tonkii kuusien alla, johon olen kasannut paksun kerroksen puunlehtiä ja männynneulasia ja käyhän se välillä jopa autotallissakin.
Hoyabella, meillä alkaa näkyä kyykäärmeitä pihapiirissä silloin, kun on erityisen kuivaa. Toissakesänä vieraamme avasi ulko-oven ja kyy puikahti hänen jalkojensa vierestä sisälle. Eihän niitä tappaa saisi, mutta tuo vieras pääsi kyllä hengestään. Oli menossa pikkutytöille petikaveriksi kun mieheni sai sen kiinni.
Siis kumpi vieras pääsi hengestään??? Kyy joka luikahti sisään vai vieras joka päästi kyyn sisään… ;DD
Joutaahan sellainen, joka änkää tytöille petikaveriksi. Oliko hän mies vai nainen? :>D
Ei riitä meidän pihan "kotieläimiksi" jänikset ja oravatkaan kun eilen illalla myöhään oli nähty (naapuri) pihoilla juoksevan ketun. Voi juku jos meidän mäykky sen näkee..... lähteeköhän se perään.. hui !
Seuraavaksi varmaan tulee pihalle karhu.
Suojasin salaattikylvöksiäni liialta paahteelta parina päivänä styrox-levyllä. Eilen iltasella poistin levyn, ja paahteelta suojaan oli mennyt tälläinen hämmentyneen näköinen kaveri. Tänään niitä oli kokoontunut jo kolme paikalle. 
Vaude, ja kääk 
mahlan kasvimaalla, styroks-levyn alla, konnallapa olo oli auvoinen....
(sävel tietysti äidin kasvimaalla jne.)
Oooooh. Minä en ole ikinä nähnyt rupikonnaa luonnossa!
Kellonsa voisi rupikonnilla tarkastaa, liikkuvat pihapiirissä aina samaan aikaan samoilla paikoilla. Kissat ja koirat jättävät ne rauhaan, vaan meidän sähköpaimen koittaa niille joskus kohtaloksi, keväällä löytyi viisi konnaa rinnakkain kuolleena sähköaidan alalangalla, kaikki menossa samaan suuntaan.
Ihana on oikeesti!
Voisko sitä lankaa nostaa ylemmäs?
Lanka nostetaan juuri tuon valitettavan tapauksen vuoksi ylemmäksi, mutta aiemmin langan korkeuden säätelivät pienet karitsat, jotteivät lähteneet karkuteille ja nyt täytyy tuo lanka vielä hetken pitää alhaalla, kun on tuo pieni koiravauveli, että oppisi pysymään hänelle varatulla alueella. Parannusta asiaan luvassa.
Meillä lensi tänään lintu ikkunaan ja kuoli. En voi mitään, mut tuntu inhottavalta viedä se lapiolla pois. Jäniksiä, oravia ja siilejä käy meidän pihassa. Siili tekee kanssa joka ilta saman kierroksen tontin ympäri. Joskus kun paisteltiin pyttipannua ulkona, niin siili nuuski ilmaa hetken ja tuli jalkoihin pyörimään grillin ympärille. On käynyt melko kesyksi jo. Sitten niitä on ihana seurata, kun tuo poikaset pihaan.
Mikähän siinä on, että se pikkuisen eläimen kuolema tuntuu niin pahalta. Mökillä lensi pajulintu ikkunaan ja kuoli ja vaikka se on toiseksi yleisin lintumme eli taatusti niitä riittää vaikka tyo yksi ei selvinnytkään, niin kyllä tuntui kurjalle.
Kerran taas jäi orava auton alle ja se pikkuinen kolahdus kuulosti niin kamalalle, että piti pyytää pysäyttämään auto kun melkein oksensin.