Kasuariina, niitäpä hyvinkin! Eikös olekin kaunis kana? Toivottavasti ei ole pettymys kun luonnossa näkee ;DDD
Sain pari päivää sitten tuhannen taalan idean. Muistatteko enkelipenkin. Sen edessä on maata mulloksella, ja siihen isäntä aikoi keväällä kylvää nurmikon. Ei h-kkari. Sehän laitetaan täyteen kukkaa tietenkin! Kivipuro jatkumaan yli laattapolun, ja keskelle kumpare, jossa paksumpi multakerros herkkätunteisille kasveille. Reunoille vaatimattomampia, kuten neilikkaa, unikkoa, kivikkokasveja. Tietysti sinnekin lisätään sitä ihanaa hevonpeeturvetta.
Tämä kuva ei ole oikein hyvä, mutta jotain käsitystä asiasta voipi saada:
Siis tuohon marjapensaiden eteen tulossa enkelipenkki, ja sen alapuolella laatoituksesta vasemmalle oli tarkoitus laittaa nurmikkoa.
tässä enkelipenkki syyskuisessa asussa, ja kivipurokin näkyy paremmin.
Koko istutusalue kaksinkertaistuu nyt. Ja taatusti jokaikinen itänyt taimen löytää nyt paikkansa.
Ah ja voi kun tulisi pian kevät ja pääsisi toteuttamaan nämä suunnitelmat!
Ihana, voin vaan kuvitella, miltä näyttää valmiina. Onko nuo kivipurot niin, että ne toimivat samalla niinkuin hoitopolkuna?
Milläs tavalla sinä muutit nurmikon istutusalueeksi? Olen kovasti suunnitellut sitä omaakin projektia ja olen savipeltoni kanssa päätymässä siihen tulokseen, etten kaiva, vaan laitan sanomalehteä nurmikon päälle ja kasvatan siihen uuden kasvualustan eri maalajien sekoituksesta.
Enkelipenkillä käytin sanomalehtikonstia. Mutta tuo alunperin nurmikoksi aiottu alue on isännän kunnostama. Siinä oli huonokuntoinen nurmikko, ja isäntä käänsi sen ja lisäsi multaa, ja harasi pitkin kesää jotta rikkikset häviäisi.
Nyt kun katsoin kuvaa uudelleen niin aika paljon samaakin meidän projekteilla on. Samasta kuvakulmasta katsottuna minulla on pengerrys vasemmalla puolella, mutta jyrkempi ja lyhyempi, mutta se kaartuu vasemmalle, siis toista päätä eli loppupäätä ei näy. Pengerryksen “muurina” on niitä isoja, vanhanaikaisia kivijalankiviä rivissä ja istutuksena pelkästään rinneangervoita.
Alapiha sitten tuottaakin ongelmia märkyyden takia, vaikka tontti onkin salaojittu. Siistiä jälkeä olette saaneet aikaan 
Kiitos Metsätähti. Kauan olikin pihamme hunningolla. Vasta viime keväänä kipinä iski uudestaan viidentoista vuoden tauon jälkeen.
No ööh, ei kai nyt ihan hunningolla, kun katsoo tämän gallerian ensimmäistä kuvaa, vaikkapa. Mutta voi olla, että puutarhurin rima on luonnostaan eri korkeudella kuin harrastelijan. On näkemystä, millainen pitäisi olla. Harrastajalla noiden asioiden hahmottamiseen menee kauan aikaa ja sitten vielä pitää osata ottaa sen jälkeen huomioon kasvien vaatimukset niitä lopullisesti valittaessa.
Sepä siinä onkin, kun koulutuksesta huolimatta (olen ex-viljelijätarhuri - en siis perehtynyt puutarhasuunnitteluun) ei ole näkemystä. On se kumma, että toisten pihoille kyllä olisi ideoita, mutta omansa suhteen on ikään kuin sokea.
Kevään ekat kuvat; syksyn kanervat kuihtuneet. Takana olevalla ikkunalla näkyvät tomaatintaimet.
Enkelipenkki sulaa. Etualalla (pieni) osa perennakylvöistä.
Enkelikiven takana krookukset nostavat päätään, edessä kaunokaiset vihertää 
Niin se enkeli on vielä varastossa.
Myyrät ovat "kuohkeuttaneet" kukkapenkkiä:
Tällaisia tukikeppejä kehittelin ipomoean ja päivänsinin taimille: kiersin tukevaa rautalankaa lyijykynän ympärille:
...anteeks huono kuva.
Tuo rautalankahan on mainio idea (ryntää etsimään rautalankaa ja lyijykynää…)!
Näin on, hento verso on tosi helppo kiertää spiraalin sisään.
Viimein sain kuvattua kansalaisopiston aikaansaannokseni tältä talvelta.
Auringonpalvojapoika on polttanut nahkansa pahasti:
Pihaukon ja -akan kottareista puuttuu aisat ja tukijalat
Savi oli tummaa, joten paistuivat neekereiksi, mutta huulipuna ei ole tietenkään unohtunut - kummaltakaan 
Näkevätkö silmäni oikein: takana on siemenpusseja! Ei voi olla 
kärmes
...toinen kärmes.
Tää olis tarkotus pujottaa pergolassa johonkin keppiin pelottelemaan vieraita. Tosin on niin naurava ilme, ettei taida pelottaa ketään.
tyttö miettii 
Mun mielestä lasitetta on liian paksu kerros. Pinnasta tuli röpeliäinen. Nuor tyttö, ja nyt jo selluliittia 
Kissakasan kuvasta tuli samea, ja kaakon kana on vielä keskeneräinen. Joten jatkoa seuraa.