Takapiha tammikuussakin turkasen tallattu.
Etupiha ei.
Itäpäädyssä paistattelee päivää kierrepaju Ural 1, joka kohtaa voimasakset kevään koittaessa. Oksat ovat kiertyneet toistensa ympäri ja hankaavat toisiaan.
Haluuks joku juustoo?
Tänään lähti kierrepajusta iso oksa kuten tuossa edellä uhkailin. (Kuvan oton jälkeen lähti vielä keskimmäinen tuosta keskellä näkyvästä kolmen oksan ryppäästä.)
Julmat jäljet jäi.
Jos nämä onnistuvat, kohta on rouvalla paju poikineen.
Mitäs sitten leikattais? 
"Minä en esikasvata mitään." Tänään projektina koululta kotoisin olevia rescue-sammareita (kahdeksaa eri lajiketta) ynnä Kesänlapsen siemenistä orvokkeja.
Kerkesin sentään pihallekin - koska ruukut ja taimimulta loppuivat kesken. Etsiskelin elämää ja löysinkin - jopa kasvihuonetyömaalta!!! 
Levitin pari kärryllistä kompostia marjapensaiden alle. Jatkuu huomenna.
Koulun omaa tuotantoa, ostin kotiin mukaan nyt kun en kuuteen viikkoon pääse näitä koululle ihailemaan. On nää vaan ihania! 
Toin töitä kotiin. Työ(ssäoppimispaika)nantajani väittää että hyvä tästä tulee kun leikkaat ja lannoitat. Tämä on siis ns. ennen-kuva. Jälkeen-kuva tulee, jos siihen jonain päivänä on aihetta. 
Nämä kierrätyskukatkin sain töistä kun myymälän edustan somistus vaihdettiin. Istutin heidät joulukukilta perittyyn koriin, talvetuksessa kuolleilta verenpisaroilta perittyyn multaan.
RitvaL.:ltä saadut hattiwatit... eiku lumikit ovat elossa!
Kasvihuoneen sokkeli. Toivossa on hyvä elää, sano lapamato.
Tunturipoimulehti oikoo jäseniään talviunien päätyttyä.
Kaivelin tänään nää laatat maahan. Nyt voi viedä roskiksen vaikka paljain jaloin. Trampoliinille tein samanlaisen polun. Vähän ovat kallellaan sinne sun tänne mutta niin on pihakin, säädän sit jos ei silmä totu.
Vitsi miten upea piha sinulla! Piti koko galleria kahlata läpi. Ideoita saanut ja olen tuota peikonpähkinää kuolannut pidempään mutta ei pysy meidän tontilla elossa. En ollut ennen kuullutkaan tuosta kierrepajusta, se onkin hyvä korvike peikolle. Kiitos että olet jakanut kaikki ihanuudet kanssamme!
Kiitos, Kirsikka-78! 
Lumikit aukesivat. Wauuuu!
Vaihdoin keskipenkkiä ympäröivän koiraverkon vähän näkymättömämpään. Omin pikku kätösin voimapihdeillä leikkasin korkeammasta metalliaidasta puolet matalamman - ja pitemmän. Naapureilla on vihreät nurmikot, meillä tällainen kavioura. Ison kiven juuressa näkyvät ikiruskeat kasvit ovat lamokatajia, joiden päälle koirat ovat arvatenkin pissanneet. Vielä elossa olevat havut pitää siis joko aidata tai siirtää...
Aiemman aidan siirsin rinnepenkin yläreunaan hillitsemään läpikulkua. Oli valmiiksi justiinsa oikean pituinen.
Bongasin tuon vasemmanpuoleisen hiljattain työssäoppimispaikastani. Piti äkkiä ostaa se ennen kuin asiakkaat ehtivät. Sopii kuin nakutettu juuri tähän meidän pihaan.
Ihanasti näkyy vastavalossa hänen pörrökarvansa.
Hankalin,hurmaava tuo lumikki
Oon yrittänny siemenestä,mutta ei vaan onnaa.
Jos sulla joskus ylijäämää nuista,niin täälä ahanas koura ojollaan.
Armas miekkonen päätti pistää tämän pystyyn äitienpäiväksi. En valita. Kokoamisohje(kin) vietti talven pihalla eikä ollut enää luettavassa kunnossa. Muuta kuin siltä osin että kokoamiseen tarvitaan kolme henkilöä. Ei me olla tähän mennessä tarvittu kuin kaksi. Mun mielestä näyttää ihan uskottavalta kokoamiselta vaikka osien paikat piti arpoa.
Musta toukokuu, ne sanoo. Mutta me ollaan vielä täällä! Me ei olla muututtu mullaksi! huutelevat kuunliljat, kurjenmiekat, nauhukset ja kultapallo.
Kaikki viisi pionia ovat elossa, samoin päivänliljat, ritarinkannukset, ukonhatut, varjoliljat ja -yrtit, kaihonkukat, valeangervot, kellot, nauhukset, kurjenpolvet, rikot, jokunen kärhö, imikät, maksaruohot, akileijat, sydämet, leimut. Minkä arvon annankaan teille kaikille jotka mullasta puskette!
Jopa pieni sinikämmenvauva heräsi uuteen kevääseen!
Monet taimistoasiakkaat hakevat kultatyräkkiä, kaihonkukkaa tai talviota menehtyneiden tilalle. Oma tyräkkini kuuluu selviytyjiin. Samoin kanadanvuokko, jota olen pää punaisena hävittänyt penkistä jo ainakin kolmen vuoden ajan. Viisaampi antaa periksi, sanotaan. Ehkä annan sen vain olla.
Vähemmän aggressiiviset vuokotkin ovat elossa. Ja kylmänkukkia nousi toinenkin, jonka olemassaoloa en muistanutkaan!
Kirjopikarililja, yksi lemppareistani.
Kevätvuohenjuuri on mulle erkinpäivänkukka. Äiti teki aina naapurin Erkille näistä nimipäiväkimpun.
Esikoista eivät kaikki varmaankaan nouse, mutta jotkut sitäkin hehkeämpinä.
Kierrepajun pistokkaat lähtivät sitten joka ikinen kasvamaan. 
Oi kuinka sinun pihassasi kasvit ovat jo pitkällä kasvussaan. Kauniita kuvia, innostavaa.