Tosi mielenkiintoisia juttuja olette löytäneet. Kiitos.
Ja edelleen en uskaltaisi kokeilla raakojen (minkään papujen) syöntiä, ihan vaan varmuuden vuoksi.
Eipä ole koskaan tullut mieleen, että härkäpavut ovat sukua virnoille, mutta niin asia on. Enpä söisi minäkään mitään papuja raakana. Pahoja vatsavaivoja niistä varmaan ainakin tulisi, mutta ehkäpä jotain pahempaakin.
Näyttää muuten ainakin Etelä-Pohjanmaalla olevan aika paljon härkäpapua viljelyssä. Matkalla Kankaanpäästä Lapualle laskin tien varresta ainakin 10 papupeltoa.
Ihania nää härkäpavut. Kerrassaan kauniita, ihan vois vaan koristeeksikin vain laittaa. Ja hyödyllisiäkin vielä. Ensi vuonna laitan kyllä tuplamäärän.
Tällaisia pikku tihulaisia on niihin vaan ilmestynyt. Eilen suihkuttelin niitä mäntysuopaliuoksella ja tuntui auttavan ainakin hetkellisesti.
Kirvoja vastaan suosittelen latvojen katkaisemista, vaikka latvojen katkaisuun negatiivisesti suhtautuviakin mielipiteitä on näillä palstoilla esitetty. Vanhoissa puutarhakirjoissa (Nora ja Maiju Pöyhönen: Kodin kasvitarha Otava 1950 sivu 130) suositellaan latvojen katkaisua, jos kirvat vaivaavat. Kasvit saattaisivat myös pysyä paremmin pystyssä, jos jäävät matalammiksi.
Lähtivät suihkuttelullakin ihan kivasti ja ovat kyllä tuettuja, että saavat kyllä kasvaa vielä jonkin aikaa. On niin hurjasti nuppuja vielä latvassa tulollaan, etten kyllä vielä ihan halua katkaista. Tarkoitus on tuolla elokuun alussa katkaista latvat niin saavat sitten loppukesän kypsytellä satoa.
Kirvoja on minullakin tänä vuonna härkäpavuissa. Taimia on kuitenkin sen verran vähän, että jaksaa mäntysuopaa suihkutella ja se auttaakin hyvin, kun kerran viikossa suihkuttelee. Varret ovat sen verran lyhkäsiä vielä, etten viitsi niitä katkoa.
Kukat muuten tuoksuvat ihanalta.
Miksiköhän mun härkäpapujen kukat ei pölyty oikein kunnolla? Yhdessä tertussa on paljon kukkia, mutta ihan vain muutamasta alkaa kasvaa papu. Muut tippuvat vain pois ylikukkineina. Onkohan jotain ravinnepuutetta tuo? No ensi vuonna saan maahan hevonkakkaa, joten sitä saa vähän härkiksetkin.
Ei täälläkään kaikista kukista pavunpalkoa tule. Kyse lienee (?) siitä, että maa ei kertakaikkiaan ole tarpeeksi hyvää, jotta ne siemenluetteloiden joskus lupaamat ‘jopa 36 palkoa per kasvi’ -lupaukset täyttyisivät. Joskus tulee hyvin monia alkuja, mutta vain tietty määrä yleensä kehittyy ja loput jäävät kitukasvuisiksi. Joskus, jos tarmoa riittää, niin revin kasveista ‘liikoja’ pavunalkuja pois, kun eivät kuitenkaan kunnolla kehittyisi (ja jotta jäljellejäävät paremmin kehittyisivät).
Mulla on härkäpapua kasvanut kymmenkunta vuotta.
Ekoina vuosina oli vain maatiaislajiketta maanparannuskasvina. Kylvin sitä savimaahan, tuloksena n 40cm korkuinen kitulias kasvusto josta tuli ehkä 5 papua per varsi, parissa palossa. Suurisiemeniset ulkolaiset eivät tuottaneet mitään.
Vuosien varrella on kasvualusta parantunut kompostin ja hevonpeelisäyksen ansiosta. Vasta nyt, parhaassa kasvimaassa, ulkolaiset suurisiemeniset härkäpavut tuottavat kunnolla satoa. Nyt niissä on toistakymmentä palkoa per kasvi ja 4-7 siementä per palko. Kasvien korkeus on metrin luokkaa.
Maatiaislajike jää edelleen alle metriin mutta ne tuottavat parikymmentä palkoa per kasvi, 3-5 siementä per palko.
Kiitosta. Niin mä vähän ajattelinkin. Jostain muistan lukeneeni, ettei tarvitse kasvaakseen kovin hyvää maata, mutta sato jää silloin pieneksi.
No maanparannuskasviksi se on pääasiassa kylvettykkin ja jos sais edes vähän satoa, niin näkisin, että tykkäänkö edes.
Miten ootte sitten syksyllä tehneet? Ootteko muokanneet koko kasvuston maahan vai miten toi maanparannuskasvi toimii parhaiten?
Mulla on eka kertaa härkäpapua kasvimaalla ja nähtyäni sen kukat, tuumin, jotta ensi kerralla laitan sitä kukkapenkkiin ; ) Viis sadosta…
Kukat ovat kauniit ja tuoksu etenkin iltasella aika huumaava.
Kukkapenkkiin se sopii kyllä, varsinkin jos hankkii puna- ja valkokukkaisia niiden kirjavien lisäksi. Voisi muuten sopia hyvin vihreäksi kimppuihin ja asetelmiin etenkin sitten kun palot ovat alullaan.
Punaista esim täällä:
http://www.thompson-morgan.com/seeds1/product/4772/1.html
Koska viherlannoituskasvien ‘suora’ kääntäminen lapiopelillä maahan on osoittautunut minun taidoilleni ylivoimaiseksi, olen tehnyt niin, että kiskon härkäpavut ym ylös ja sitten kaivan maahan matalamman tai syvemmän alueen josta poistan pintamullan ja sitten pistän viherlannoituskasvimassan kaivetulle alueelle ja peittelen taas maalla. näin voi sitten jatkaa alueittin eteenpäin. Eli tavallaan modifioituna vähän kuin harjuviljelyn tapaan tai sitten voi yhdistää jopa syväkääntöön tms. Kesällä kertyy enempi vihreätä kasvimassaa kuin kompostorini kykenee nielemään, joten olen jatkuvasti haudannut kasvimassaa maahan. Tällaisen ‘harjun’ päälle näihin aikoihin kesää kylvetyt daikon-retikat ym kasvoivat viime kesänä kohtuullisen hyvin (paitsi että itikat nakersivat daikoneita tosi paljon).
habakukin tapaan runsukääntäen saa kookkaat ja lehtevät härkäpavut helposti piilotetuiksi maanparannukseksi: käännetään lapionpiston syvyinen vako, täytetään se viffeällä “runsulla” ja käännetään taas lapionpiston verran multapaakkuja peitoksi. - tuon voi tehdä joko kerralla syksyllä tai sitten aina joutessaan ja kun runsua on kertyneenä vähitellen pitkin kesää semmoisella joutumaalla, jota tahtoo parannella.
Selvä homma. Syksyllä sitten käännellään. Pääsevät valkosipuli penkkiin maata parantamaan.
Tänään katkaisin lopulta latvat. Ei näytä maassa riittävän oikein voimat kasvattaa oikein papuja, joten turhaan ne latvat siellä enempää kukkivat. Nyt voi olla, että muutama kukka vielä kehittyy pavuksi asti, kun eivät tuhlaa voimiaan enää uuteen kukintaa. Katotaan saisko noista muutamista pavuista vaikka ensi kesäksi uusia itsekasvatettuja siemeniä.
Kaunis on tosiaan, oikein kasvimaan helmi. Mummonikin on ihan haltioissaan niin kauniista kasvista. Käy niitä yhtä mittaa ihailemassa. Ensi vuonna uudestaan, ehdottomasti. Ja kunnon hevonkakka lisäyksellä. Omia luomufalafelejä odotellessa, njam
Niin kuivaa on nyt että härkäpavut nääntyvät pystyyn aivan näinä päivinä ellei vettä sada. Osa on jo aivan nuukahtaneita enkä tiedä voiko niitä enää mikään pelastaa. Tämä on nyt kolmas tai neljäs vuosi peräkkäin kun niitä kasvatan eivätkä ne ikinä ennen ole vielä kastelua tarvinneet. Toivottavasti ei tarvitse vielä satoa alkaa keräämään, palkojen olisi vielä hyvä kasvaa.
Nyt olen kerännyt härkäpapujen palkoja, kolme sangollista on perattu, ryöpätty ja pakastettu. Huomenna homma jatkuu, pakko, sillä kasvusto kellastuu ja kuivuu silmissä. Hyvin aikaisessa on tämä homma tänä vuonna, tottakai näistä sateettomista helteistä (ja kastelemattomuudesta) johtuen. Hyvän oloinen sato kuitenkin on tulossa, se mitä kerkiän kerätä ennen tuleentumista. Osan jätän kuitenkin siemeniksi ensi kesää varten joten vaikuttaisi että kaikki menee kuumuudesta huolimatta suunnitellusti, vain aikataulusta edellä
Miten valmistatte härkäpapuja ruoaksi? Ekaa kertaa kokeilin kasvatusta, joka onnistui ihan hyvin ja tuli isoja pulskia palkoja. Niitä sitten keittelimme palkoineen lisukkeeksi, mutta palot ovat tosi sitkaisia. Kuuluuko niitä syödä ollenkaan?
Jos jollakin hyviä reseptejä niin kiinnostaisi kovasti…