No et varmaan, kun olen velkaa edellisistäkin lähetyksistäsi!
Piti vähän kuukkeloida, sehän on kauniskin!
Juu just toi. Täältä sen tilasin viime vuonna ja tänä vuonnakin uudelleen…kevättä odotellen! (Eikä sit mitään kaupallisia kytkentöjä mulla.)
Ohoh, onpa kallista. En ollut enää perillä noista hinnoista kun itse aina kerään siemenet sadosta. Vaan jos ei syö satoa vaan kerää vaan siemenet seuraavan vuoden kylvöihin niin ei tuo iso investointi ole tyhjätaskullekaan. Ja varmaan kannattaa!
Tilaa yhden kerran ja pitää osan sadosta siemenkylvöä varten. Muistatte vaan pitää ne erilaiset härkäpavut erillään toisistaan risteytymisen erottamiseksi. (Ja itääkö sit ne risteytyneet niinku pitää, ts. tuleeko kunnon sato?)
Siirsin tuohon ylle muutamia “mitä tänään syötäisiin”-ketjuun laitettuja härkäpapu-viestejä.
Tagetesin mietintään risteytymisistä yhdyn mielenkiinnolla. Minulla oli muutamia uusia härkäpapulajikkeita viime vuonna kasvamassa (kiitos kaakon taimitapaamisen!) ja keräsin sadosta siemenet ensi kesän kylvöihin. En raaskinut maistaa yhtään niitä uusia lajikkeita joita oli vain vähän, vaan kaiken sadon otin jatkojalostukseen. Ensi kesänä saatava sato on siis ihan mysteeri minulle - vaan pääasia että satoa tulee, ja sitähän tulee 
No nyt vasta jännittääkin! Nuu siellä kohta löytääkin jonkun ihan oman “Nuu-härkäpavun” jonka maku on tuhannesti vertaansa vailla! (miten jollain VOI olla nii kova mieli ettei ees viittä papua keittäny ja maistanu??? Mulla ei tommoseen riitä itsekontrolli sit yhtään kärsivällisyydestä puhumattakaan =))
Ja pakko taas hehkuttaa härkäpapua kaikille “uusille” jotka ei oo sitä kokeilleet: Kasvaa melkein missä vaan, missä hoidossa tahansa ja miten huonossa maassa löytyykään. Aivan uskomattoman monikäyttöinen (kuuklatkaa vaikka reseptejä) ja herkullinen ihan sellasenaankin nopeasti kiehautettuna vaikkas pelkän voisulan kans.
Se on melkeinpä häpeä, ettei joka hyötytarhasta löydy edes yhteen kertaan syksystä ateriaan härkäpapua! Eipä oo montaa tauti- ja (melkein)hyönteisvapaata kasvia, joka antais satoa armaassa Suomen maassa (jossa kesät voivat todellakin olla vähälumisia ja kylmiä …heh heh…).
Kokeilkaa, hyvät ystävät, vaikka sitten härkäpapuguargomole:n muodossa!
Eestissä härkäpapua kasvatetaan perunan kanssa samassa penkissä. Ilmeisesti peruna saa typpeä härkäpavun juurinystyröistä.
Kyllä härkäpapu ilmeisesti risteytyy, minulla ollut 2 vuotta viljelyssä kahta lajiketta; Hangdown green ja Ukko samalla kasvimaalla ja viime kesänä vielä aivan vierekkäin. Viime syksynä Ukon sadon seassa oli paljon hieman isompia ja Hangdownin muotoisia siemeniä. Ne on nyt lajiteltu erilleen ja menee viljelyyn vähän etäämmälle tänä keväänä. Katsotaan periytyykö ominaisuus ja mikä on kasvuaika ja maku.
kiitos nuu siirrosta:-)
"60037 / 1 kpl Härkäpapu '‘Red Epicure'’ / á 3.60 EU"
noin halpa oli minun pussukkani. siemeniä oli 26 kpl. eikä härkäpapua sitten enää kaupasta osteta; aina jää joku palko kasvamaan liian pitkäksi aikaa, vaikka kuinka yrittäisi olla tarkka sadonkorjuussa. siitä sitten kuivatellaan siemenet huomenkevään kylvöihin.
risteymän vaara on pienellä pihalla aina, vaikka kuinka yrittäisi pitää kylvökset eri puolillä mökkiä - perunamailla:-)
mikäpä sen mukavampaa kuin että nykyisen hangdownin isokokoisuus, tuon uuden redin maukkaus ja naapurini maatiaslajikkeiden - ukon ja konnun - valtava palkomäärä yhdistyisivät.
Tagetesin härkäpavun “ylistyslaulusta” puuttui minusta vielä yksi tärkeä ominaisuus. Se on nätti kasvi.
Yhden kesän 10 kasvin kokemuksella voin yhtyä kaikkiin muihinkin ylistyksiin.
"(melkein)hyönteisvapaata kasvia" - tuo on totta, mutta jotta ette ensikertalaiset peljästyisi niin kerron: kirvakesinä koko kasvin latvaosa saattaa olla aivan täynnänsä mustaa kirvaa. pelko pois ja sakset käteen. latvasta reilusti vaikka 10 - 15 senttiä katki. kirvat häviävät. toinen hyöty on, että jo muodostuneet palot valmistuvat nopeasti. kesän säistä riippuen taimi vieläpä saattaa ehtiä haarottua ja tehdä entistä enemmän satoa.
Tuota perunan kanssa kasvatusta minäkin olen ukolle ehdotellut, mutta ei taida ottaa tulta, lähinnä korjuuaikaa miettii, jotta mitenkäs sitten, kun ei voikaan koneella rasahuttaa perunvarsia poikki, kun on ne pavut, mutta minä koitin vängätä, että kerään pavut ennen perunan korjuuta. Onko kellään kokemuksia tästä?
härkäpavun satokausi on pitkä. en osaa sanoa milloin teillä perunanvarret rasahutetaan poikki, mutta veikkaisin että ennen sitä olet kyllä jo aika määrän satoa ehtinyt kerätä. loppu sadosta joutuukin/kelpaakin sitten maanparannukseksi.
täytynee teidän tuumata hyödyt ja haitat kohdallanne. ostosiemenet ovat kalliita, niin kuin tuossa edellä todettiin mutta sitten omasta sadosta saa uudet. niistä varmaan jo raskiikin osan jättää pelkästään maanparanukseksi.
You tube:sta, tuosta lukemattomien omatekoisten filminpätkien ihmeellisestä virtuaalimaailmasta löytyy myös pätkiä härkäpavun kasvatuksesta ja ruuaksilaitosta. Tosin englanniksi suurin osa, mutta vaikkei kieltä osaisikaan, niin kyllä kuvistakin idea selviää:
Kirvat ja leppäkertun toukkien katettu pöytä. Siinä alussa näkyy vaaleanbeigen ruskeita mollukoita kirvojen joukossa, siitä kehittyy jonkun sortin pistiäinen, joka saalistaa sitten aikuisena tuhohyönteisiä. Ja lopuksi aika hyvä kuva leppäkertun toukasta. Minä tosin kyllä teen niinkuin mai.lee, katkon kirvaiset latvat suurimmaksi osaksi pois.
Ja vielä nopsa ruuaksilaittoohje. Minä teen niin, että viillän pikkupuukolla/veitsellä palon sisemmän reunan auki senverran syvältä, että terä samalla viiltää papujen kalvon rikki. Kun sitten ne keittää, niin suurinosa papujen sitkeästä kalvosta lähtee irti itsestään jo keittovaiheessa ja loput on helppo plumpsauttaa kalvostaan. Tämän tarvii tehdä tietenkin vain niille tosi isoille, keskenkasvuisten papujen kalvot eivät ole sitkeitä. Toki ne sitkeätkin kalvot ovat ihan kelpo syötävää.
Mutta jos haluaa säästää tuleentuneita siemeniä seuraavan kevään kylvöön, näin EI saa tehdä. Sen kalvon tarkoitus kun on suojata sisällä olevaa uutta elämänalkua.
Älkääkä unohtako härkäpavun kukkien tuoksua iltaisin ja aikaisin aamulla. Varsinkin maatiaislajikkeilla se on aivan uskomattoman ihana!
Aika myöhään meillä peru korjataan, syysviileillä, muistelen, että viime kesänä keräsin pottumaan kupeeseen kylvetyt eka kokeiluni paljon ennen perunniitoa, mutta en antanutkaan niiden tuleentua, vaan keräsin pehmeinä. Mutta hiivatti, juppasi mieleen… perunarutto! Se jos tulee niin varret on pakko niittää ennenaikojaan. Kaipa se on kylvettävä erikseen, ei uskalla sitä riskiä ottaa.
malvankukka, laita tohon oikealla olevaan hakulaatikkoon sanat: härkäpapu peruna - johan löytyy keskustelunpätkiä useammastakin ketjusta.
Tage, olipa sun ruuanlaittolinkissäsi tajuttoman kokoisia papuja.
Sen kokoisina määki ne yleensä korjaan…:). En jaksa pelata sellasten miniversioiden kanssa, kaikki pittää olla issoo ja kommeeta.
Normaalikokoisia nuo minustakin oli, eihän niitä pienempinä kannata poimia. Muuten, en koskaan poista niistä siemenistä sitä ulkokuorta tai kalvoa, miten sitä nyt kutsuukaan. Se ei minusta haittaa ollenkaan. Ehkä ulkonäöllisesti jossain salaatissa kuten tuon linkin takana oli tehty, näyttää paremmalta kun se siemen on kuorittu - muuten en näe syytä.
Muoks, tuli noista risteämäjutuista mieleen että viime syksynä kun keräsin palkoja niin jouduin väliin tosiaan pähkäilemään että onko kyseessä pienikokoiseksi jäänyt Hangdown vaiko isokokoiseksi kasvanut Ukko. Olin kylvänyt osaan kasvimaata sekaisin Hangdownia ja Ukkoa, osin samaan riviin yhdessä, ja tosiaan joidenkin suhteen oli vaikea päättää kummasta on kyse. Edellisenä syksynä ei ollut mitään vaikeuksia erottaa Ukkoa Hangdownista.