Mul ei oo noita ku hyötykasviyhdistyksen siemenpussissa enkä oo avannu sitä ja kurkannu sisälle. :-/
Mä olen ruokkinut isäntää tämän talven Hangdowneilla, Konnulla ja Jogevalla. Nuo pienemmät ovat maistuneet paremmin, eli en varmaan laita tuota Hangdownia ensi kesänä, vaikka ovatkin isoja, mutta kun on se kalvo tosiaan vähän sitkeä varsinkin, kun en ole niitä pakastanut vaan kuivannut. Ylimääräistä työtähän meillä pelätään tavattomasti, eli mitään suurempia kalvojen perkaamisia ei kyllä viitsitä. Minusta nuo siemenpussit olivat kyllä hintansa väärtejä, koska satoa tuli vaikka kuinka, eikä niitä härkäpapuja kaupasta viime vuonna ainakaan saanut mistään enää joulun jälkeen, tänä vuonnahan ei ole tarvinnut kysellä. Omavaraisuus on niin mukavaa.
Jokohan sitä… Viimevuonna kylvin vappuna ja hyvin onnistui. Pitäisköhän tänäkin vuonna luottaa samaan onneen
Näytän laittaneen viime vuonna 12.5. härkäpavun siemenet maahan, ja hyvin tuli satoa. Heinäkuulle on päivätty pakastimesta vielä muutama löytyvä härkäpapupussi.
Härkäpavut itävät viileän sään aikana varsin hitaasti, joten olen tänä vuonna idättänyt ne ennen niiden istutusta/kylvöä perunoiden väliin perunamaahan. Itse kerätyt hivenen ikääntyneet isokokoiset siemenet itivät viileähkössä sisälämpötilassakin kosteassa turpeessa kolmisen viikkoa. Kun istutin viime viikonloppuna perunat ulos muovitunneleihin, oli härkäpavuissa jo ‘itua’. Nyt näytti jo olevan jotain vihreiden lehtien tapaistakin härkäpavuissa. (Perunoissa ei mitään pinnalla.) Truedsson (www.tomatklubben.se) mainitsee kirjassaan ‘Grönsakslandet’ härkäpapujen taimikasvatuksen sadon aikaistamiseksi. Vähemmän vaivalloinen menettely on idättää siemenet turpeessa. Jos kerää omat kasvatussiemenet (mikä on suositeltavaa), on niitä yleensä aina ylimäärin, joten tietty idätyshomehtuminen ja istutuksen yhteydessä tapahtuva juurten katkeaminen ei paljon merkitse. Jos vain kylvää varhain viileään maahan, niin on itäminen hidasta. Kesähelteillä itäminen on nopeahkoa suoraan kylväessäkin. Härkäpapu on monessa päin maailmaa kevään satokasvi (kylvetään Englannissa ja Kiinassa jo syksyllä usein), joten siksikin olen yrittänyt (toistaiseksi heikolla menestyksellä) satokautta aikaistaa.
Mulla on ulkona narskupenkissä 30cm härkäpavut olleet jo pi tkään, ilman harsoja. Laitan versoina syötävien härkäpapujen loput aina ulos jatkamaan kasvua. Viimekeväänä huhtikuun alusssa pääsiäisen aikaan oli -9 pakkastakin eräänä yönä, vaan ruukussa kasvoivat pihalaatalla siitä huolimatta.
Tuolla on kyllä niin kylmä ollut tänään, että ei taida puutarhuri vielä viihtyä kylvöpuuhissa, vaikka härkis viihtyisikin. Täällä satoi rakeitakin vähän päivällä. Ehkä siirrän nyt kuitenkin viikolla näitä kevätrutiineja.
Tänään meni 3 sorttia härkäpapua maahan ja eihän se kovin lämmintä touhua ollut mutta se hyvä puoli lumisateessa että se ei kastele paitaa!
Muuten ymmärtääkseni ne voi keväällä kylvää silloin kun maa antaa myöten ja taimet ei ole hallanarkoja. Kosteus niiden itämiselle on tärkeää koska joka papu tarvii 2,5 ketaa painonsa vettä itääkseen. Nämä tänään kylvetyt oli aamusta liossa paperin välissä eli oli pakko kylvää paleli tai ei. Ja harso tulee päälle kun ovat “juhannusperunoiden” vieressä. Oma risteytymä menee joskus myöhemmin vähän etäämmälle näistä muista ja hehtaarin verran Kontua oikein EUpellolle. Että jos tällaisella porrastetulla systeemillä pysyisi pavuissa.
Ensimmäiset härkäpapukylvökset ulos kasvimaalle tehty. Laitoin nyt erikoislajikkeeni, eli viime keväänä kaakkolaisten tapaamisessa saamieni siemenien tuotokset. Koko kesän sadon keräsin viime syksynä siemenpankkiin, ja nyt oli jo kylvettävänä n. 40 siementä per lajike. Näistä pääsee jo maistelemaankin satoa. "Crimson flowered", "Witkiem" (kysymysmerkillä koska sain kahta aivan erinäköistä härkäpavun siementä tuolla nimellä ), "Karmazyn" ja "Threefold white".
Päälajikkeeni Hangdown green seuraa perässä pikimmiten kunhan saan niille alueen kunnostettua.
Oli tarkoitus ostaa niitä Tagetesin hyvän makuisiksi mainitsemia härkäpavun siemeniä mutta kun oli niin paljon noita muita niin päädyin säästämään ne rahat johonkin muuhun.
Eilen sain vihdoin kylvettyä härkäpavut. Kyllä oli kuivaa savikökköä koko maa, mutta onneksi saatiin kastelulaite toimimaan.
Kukkapenkkiin, tuo mukavasti valkoista väriä kukkiessaan ja lannoittaa samalla. Korkeaksi kasvaa mikä tietty huomioidaan. Eikä ollut hullumpi uudessa penkissä omana ryhmänäkään, narskut kukkii nyt hyvin.
Mun taulukon mukaan kesäkurpitsan kanssa sopii ainakin salkopapu, eikä sillä ole oikein huonoja kumppaneita. Kurpitsa ei siedä taas perunaa, mutta pavuista ei siinä puhuta mitään. Itse on tarkoitus laittaa kesisten kaveriksi ruusupapuja tänä vuonna. Enempää en osaa asiasta sanoa.
Härkäpapua laitoin kokeeksi ensimmäistä kertaa ja laitoin vielä perunan kaveriksi, saas nähdä kuinka käy. Hassuahan tässä on se, että en ollut koskaan kuullutkaan härkäpavusta ennen kuin tänne penttiin eksyin pari vuotta sitten, ja tässä sitä taas mennään… papua en pysty kyllä syömään, on tuo vatsa sen verran “arkajalka” mutta kylvinkin sen kyllä maanparannukseksi.
Jazzuz, Härkäpapu ei ole vatsalle “hankala” kuten papu (Phaseolus). Kannattaa ehdottomasti kokeilla keittiössä
Jos papu on paha masulle kannattaa kokeilla idättää niitä pikkusen ennen keittämistä. Jo se ihan idun alku kuulemma muuttaa papusta kovasti helpompaan suuntaan, lyhentää keittoaikaakin!
Älkäähän nyt hullua enää yllyttäkö :), tottahan tuota on kokeiltava, tuleehan noita herneitäkin himoonsa popsittua vaikka etukäteen tietää miten käy.
Taisi olla viherpiha mistä tänään luin, että pavuista vihoitteleva vatsa tottuu pidemmän päälle papuruokiin, jos niitä syö säännöllisesti.
Pavuista vihoitteleva vatsa ei ollenkaan vältämättä vihoittele härkäpavuista, se kannattaa pitää mielessä
Tunteeko kukaan täällä punaista härkäpapua??? :-o
Katso s. 25 (ainakin)